Hei Marsu, ja kaikki muut !

Tuntuu tutulta tuo yksinpuhelu ketjussa ! Minäkin olen sitä aina toisinaan täällä harastanut. Ketju välillä hiljenee kovasti mutta aina tänne palataan ja moni käy lukemassa vaikkei kirjoittaisikaan.

Runeberginpäivä, se tietää Runebergin torttua. Joka vuotinen perinne, se yksi pitää syödä ! Niitä onneksi tulee ostettua, ei leivottua. Mulla se suuri kompastuskivi on laskiainen, tulee aina itse leivottua laskiaispullat !
Leivon tosin pienen satsin, ja yleensä käy vieraita mutta siltikin tulee syötyä 2-3 joskus neljäkin !

Mulla paino nousi vielä viime viikolla 400g joten paino näyttäisi nyt pysähtyneen juuri alle 110, eli 109,9kg, huokaus.

En ole mielestäni syönyt mitenkään eri lailla mutta lenkkeily on jäänyt aika lailla sen jälkeen kun seniorikoiramme vuoden vaihteen alla sokeutui, kaihin takia. Pihalla liikkuu reippaasti mutta tielle ei enää uskalla vaan pelkää autojen ääntä. Yksin sinne ei vaan tahdo tulla lähdettyä, kun on niin tottunut siihen että kaveri aina lähti mukaan !

Jostain syystä tähän painonpudotukseen ei nyt meinaa millään saada otetta. Täytyisi jollain lailla taas aktivoitua ja lähteä liikkeelle.

Tsemppiä kaikille ja hyvää Runeberginpäivää kaikille !

Täällä taas yksi paluumuuttaja linjoilla, vaihteeksi... Eilen uskaltauduin puntarille noin vuoden tauon jälkeen ja pahaltahan se näytti, tosi pahalta. Nyt siis kaivoin kiloklubin tunnarit esiin ja taas yritetään. Tosin katsoin, että jäsenyys on alkanut vuonna 2009 ja paino on vain korkeammalla kuin aloittaessani aikoinaan. Mutta ei pidä luovuttaa, eihän?

Paino oli hurjat 109,4 kg tänään ja kyllähän sitä reilu 30 kg pudottaa pitäisi, mutta jos tällä kertaa tekisi sen hiljalleen ja koittaisi tyytyä pieniin tavoitteisiin kerrallaan. Auttaisikohan se? Vähän on ahdistusta itselläni, kun on tämän painon suhteen niin epäonnistunut, mutta ei auta muuta kuin taas yrittää ja uskoa itseensä.

Pitää lukea viestiketjua ainakin alkuun läpi ja koittaa saada keskusteluista itselle virtaa. Kyllä tämä taas tästä!

Hei pitkästä aikaa kaikki! Oon tässä pitänyt hiljaiseloa. Ollut motivaatio nolla tän painonpudotuksen suhteen. Otin tickerin kokonaan pois, kun stressaa liikaa painonpudotuspaineet. Punnitsin itseni aamulla ja vaaka näyttää 88.8kg. Aika hurja lukema. Nyt on kuitenkin paljon psyykkisiä tekijöitä selätetty tai niin luulisin. Olis kiva olla lähellä 80kg, kun kesä tulee . Saas nähdä. Aina saa haaveilla..

Hei,

kirjoitan tänne nyt ensimmäistä kertaa. Olen kyllä keskusteluja lukenut jo seurannut hetken aikaa. Olen myös ollut muistaakseni Kiloklubin jäsen joskus 10+ vuotta sitten? Eli ei enää vanhaa käyttäjätunnusta ollut edes olemassa.

Painan nyt 111-110 kg (en ole tänään käynyt puntarilla) ja pitkän tähtäimen tavoite on päästä alle 80 kiloa, eli varmaan ihanne paino olisi siinä 68-72 kg (olen 169,5 cm pitkä). Olen 30-vuotias nainen ja ylipainoa on ollut kyllä jo useamman vuoden, voi olla jopa 5 vuotta. Oli välissä hetkiä, että liikuin enemmän (kuntosalilla 4-5 kertaa viikossa useamman tunnin sessioita, toki tämän tyyppinen tekeminen ei normi arjessa kestä) ja hetkellisesti laihduin ehkä sen 5 kiloa, mutta silti yli 100 kg puolella olen ollut. Pääsin viime kesänä HUS Painonhallintataloon (nettipohjainen valmennus), eli sieltä ole saanut paljon vinkkejä ja valmennusta on siellä jäljellä vielä puoli vuotta. Ajattelin kuitenkin liittyä tänne foorumille jos saisi lisävinkkejä ja inspiraatiota.

Nykyään käyn uimassa/vesijuoksemassa kaksi kertaa viikossa ja viikonloppuna käyn pidemmillä kävelylenkeillä koiran kanssa ja välillä olen myös salille ehtinyt. Ruokapuoli alkaa olla semikunnossa, eli syön säännöllisemmin, ruuan määrä on pienempi ja enemmän on kasviksia ja salaattia. Herkuttelen mielestäni vähemmän. Nukun vielä liian vähän, eli tässä on parannettavaa. Jännä on kuitekin, että vaikka olen liikkunut kohta jo pari kuukautta enemmän niin painossa tämä ei oikein näy. Toki kropassa tuntuu, että olisi vähän kiinteytynyt paikat (eli jotain muutosta sentään). Ehkä se paino sitten jossain kohtaa alkaa myös tippua.

Tsemppiä kaikille tähän viikkoon!

Ihanaa, olihan täällä elämää .

Voi, remzis, tuollainen Painonhallintatalo vois olla ika mahtava. Oletko huomannut, että on ollut tehokas apu?

Minä aloittelen tätä hommaa nyt oikein varovasti, jotta saisin itseni oikeasti tähän mukaan henkisesti. Nyt en edes vielä tarkemmin seuraa/mittaa/mieti, että miten tulee kaloreita tai muuten syötyä. Ajattelin ensin katsoa, vaikuttaako mitenkään se, että nyt tiedän taas seuraavani painoa ja sen kehitystä. Onko mitään vaikutusta syöntiin ihan vain tällä ajatuksella. Katsotaan, miten käy. Jos ei mitään pudotusta tyyliin pariin viikkoon tällä tapahdu, täytyy siirtyä astetta kovempiin käytäntöihin

Tsemppiä kaikille!

Hei Tutka!

Paino ei ole vielä pudonnut vaikka olenkin ollut Painonhallintatalon ohjelmassa loppukesästä alkaen. Kun aloitin siellä paino oli 109 ja se on selainnut väliä 109-113 kg koko tämän ajan. Syksyllä en ehtinyt ottaa liikuntaa mukaan, muuta kuin koiran kanssa pidemmät kävelyt viikonloppuisin. Olen siis täysipäiväisesti töissä ma-pe ja syksyllä aloitin aikuislukion töiden jälkeen eli käyn ma, ti ke ja to lukiossa klo. 17-20.10 (tarkoittaen, että olen kotona yhdeksän jälkeen ja sen jälkeen haen koiran vanhemmilta hoidosta). Kun tuo lukio alkoi niin kaikki energia meni tuohon uuteen rytmiin ja uuden oppimiseen. Ruokavaliota parantelin syksyllä ja mielestäni olen alkanut syömään järkevämmin (enemmän salaattia ja kasviksia, yrittänyt vähentää kovan rasvan määrää tai turhia kaloreita), syön pienempiä annoksia ja useammin ja herkuttelua olen vähentänyt. Tämä ei minulla painoon vaikuttanut, mutta kuitenkin vireystaso on ollut parempi ja vähemmän päänsärkyä. Eli muutos on positiivinen vaikka painoon tämä ei auttanut. Huom. en kuitenkaan ole kokeillut mitään kalorivajausta, koska mielestäni minun oli ensin tärkeä saada ruokavalion sisältö ja rytmi kuntoon ja tarvitsen energiaa, että jaksan käydä töissä ja opiskella töiden jälkeen.

Käyn edelleen lukiossa (loppuu tosin huhtikuun alussa). Tammikuun alusta alkaen energiaa on kuitenkin ollut sen verran enemmän, että olen jaksanut käydä uimassa 2 kertaa viikossa ma ja ke lukion tuntien jälkeen. Lisäksi kävin tammikuussa hiihtämässä 3 kertaa (Helsingissä ladut nyt aika huonossa kunnossa niin ole enää mennyt hiihtämään) ja salilla olen käynyt n. 5 kertaa. Eli vaikka en ole laihtunut vielä niin mielestäni elämä ja yleinen jaksaminen on mennyt parempaan suuntaan. Tämä oli myös tarkoitus.

Minulle Painonhallintatalo on antanut vinkkejä ruokavalioon, nukkumiseen (tässä vielä paljon parannettavaa!), stressinhallintaan ja on siellä myös paljon liikuntavinkkejä. Lisäksi paljon asioita mitä tutkaillaan ja pohdiskellaan. Minä tosin olen jo henkisesti tätä elämäntapamuutosta miettinyt useamman vuoden ajan niin osa kysymyksistä/harjoituksista on toistoa tai itsestäänselvyyksien kirjoittamista. Tosin kyllä nämä on toisaalta vahvistanut, että suunta on ajattelullani oikea. Lisäksi pitää oppia olemaan armollinen itselleen ja, että tämä ei ole mikään pikajuoksu tai kilpailu vaan ehkä enemmänkin kestävyyslaji. Jos haluaa pysyviä muutoksia niin tämä ei voi olla pelkkää laihduttamista tai dieettien kokeiluja tai urheilun hetkittäistä aloittamista. Nämä siis on minun näkemys asiasta ja se mitä nyt olen pohdiskellut.

Eli mielestäni Tutka olet kyllä ihan hyvin tuota aloitellut! Säännöllinen ruokarytmi omalta osaltani ei ollut mikään helppo muutos (vaatii eväiden kantamista töihin, suunnittelua mitä voi syödä yms).

No mutta mahtavaltahan tuo tulos vaikuttaa, vaikka paino ei olekaan pudonnut. Vireyden nousu jo paljon! Kieltämättä yksi motivaatio painon pudotukseen/terveellisempään elämään onkin juuri tuo, että jaksaisi töiden jälkeen tehdä jotain muutakin kun surffailla netissä tai löhötä sohvalla. Kun olisi nuo lapsetkin, joiden kanssa pitäisi touhuta...

Mä oon kyllä niin huono äiti ja puoliso. Kyllä useimmat naiset jaksaa lapsiperhearkea paremmin kuin minä. Mulla on tässä avioeroprosessi menos niin sorrun tietty heti nepalilaiseen. Tuli vaan sellainen fiilis, et lähden ulos yksin syömään niin ajatukset kirkastuu. Mut sit tuli yllättävä takaisku, banaanilassi on loppu. Mun lemppari. Mut luulen kyllä täysin, et paino lähtee laskuun, kun pääsen normaaliin arkeen kiinni.

halis, olen pahoillani tilanteestasi! Varmasti rankka elämäntilanne menossa. Ja tuolloin noita sortumisia tosiaan helposti tulee. Joskus vain on muut asiat päälimmäisenä mielessä ja niin kuuluukin olla. Epäilemättä tilanne muuttuu, kun arki alkaa rullaamaan taas.

Painon suhteen pitää hehkuttaa itse, että viikko takana tarkkailua (edelleen vain tietoisuuden tasolla) ja ainakin eka viikon perusteella olen tyytyväinen. Paino putosi 800g ja muutosta aiempaan ruokailuun on vain pienet muutokset: se yksi leipäpala jää ottamatta, kevyempi pizza perjantain ruokareissulla... Tässä alussa epäilemättä tapahtuu helposti putoamista, mutta ainakin vielä motivaatio on nyt tämän kunniaksi korkealla.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Hei ja huhuu! Onko täällä ketään?
Viikko kulkenut kohtuullisen kivasti. Motivaatiota on ollut, vaikka välillä tuo paholainen, eli leipä houkuttaa liikaa. Jos sen himon saisi kuriin, paino putoisi varmasti humisten. Mutta toivottavasti nyt jollain vauhdilla nytkin päästäisiin alas.