Tervetuloa ketjuun *Lumihiutale*! Toivottavasti nilkkasi parantuu pian. Samantapaiset taustat ja tämän hetkiset ajatukset painonpudotuksen suhteen meillä.

Vkl meni ihan hyvin jos tavoitteeksi riittää hyvin hidas painon pudotus... Ei ihan niin hyvin jos haluaisi laihtua puoli kiloa viikossa. Mä en tajua mikä kiire mulla on laihtua? Järjellä tajuan että on ihan sama laihtuuko vuodessa vai kahdessa tavoitepainoonsa koska ei tahti mun elämänlaatuuni vaikuta. Pääasia että syöminen on iloista ja tervettä ja suunta on alaspäin.

Nyt joka tapauksessa tarkoitus olla useampi päivä ilman herkkua. Viikolla se onkin helpompaa. Vkl:na on enemmän poikkeustilanteita ja psykologisesti muutenkin helpommin antaa itselleen luvan syödä.

Vau, täällähän on paljon uusia nimiä, mahtavaa ! Tervetuloa mukaan kaikki !

Mulla on ollut pari plussaviikkoa peräkkäin ja paino nyt 109,5 kg. Ylös ja alas mennään vuoron perään. Jostain syystä iltavuoroviikolla paino putoaa ja aamuvuoroviikolla paino nousee. Syytä en tiedä.

Mites teillä on uusi vuosi alkanut ? Onko kovia tavoitteita kesäksi ?

Monique*: Mä onnistuin jouluajan mättöputken jälkeen saamaan ruokavalion suht kuntoon vuodenvaihteessa. En ole yleensä koskaan onnistunut siinä vaan ajatellut että antaa mennä loputkin kun tuli syötyä vähän liikaa. Kulunut 7 kk on mun ennätys melko kohtuullista ja normisyömistä. Kohta 40 olen ja lapsesta asti yrittänyt laihduttaa. Kesäksi tavoitteena on jatkaa Kiloklubin hengessä normaalia syömistä ja laihtua ainakin 1,5 kg kuussa. Mielellään kaksikin mutta jos se edellyttää liian kireälle vetämistä niin en tiedä kannattaako.

Mitä teille kuuluu?

Neljäs päivä ilman herkkuja. On ollut suht helppoa. Kauppoja välttelen. Olen todennut että kannattaa mennä aamusta pakollisille ruokaostoksille, silloin ei tee mieli herkkuja. Tänään menen kahvilaan, siellä otan terveellisen välipalan kahvin kanssa, en herkkua. Vkl:na tarkoitus herkutella kohtuudella eli n kolme herkkua niin jos laihtua haluaa niin viikolla elettävä siistimmin.

Selätin eilen laskiaispullahimon kahvilassa. Hyvä fiilis tästä. Otin sämpylän sen sijaan.

Paino pudonnut viikossa 700 g, vaikka olen syönyt reippaasti ja nälän mukaan. Positiivisesti yllättynyt että painonlasku todella mahdollista vaikkei mieti joka suupalaa tyyliin voinko ottaa salaatinkastiketta, toisen leivän, pannaria, kylässä suunnittelemattoman herkun jne...

Jatkan yksinpuhelua, toivottavasti tulisi muitakin

Ma-pe siis ilman herkkua, aika helposti. La-su 3 suunniteltua ja 4 suunnittelematonta herkkua sekä liikaa ruokaa seisovassa pöydässä. Osa suunnittelemattomista herkuista oli miehen kotiin tuotuja ostoksia. Ei pitäisi häntä syyttää ja oli yrittänyt vähän piilottaakin niitä mutta piilot olivat liian helppoja. Itsehän sitä valinnat tekee mutta en olisi syönyt niitä jos niitä ei olisi ollut kotona. Vkl:na ei liikuntaa, tekosyynä kiire ja pakkaset.

Nyt on tärkeintä taas jatkaa terveellisellä linjalla eikä luovuttaa, tämä on mulle se suurin opettelun paikka.

perjantaina, 25. tammikuuta 2019 klo 10:34 Marsu kirjoitti::
Selätin eilen laskiaispullahimon kahvilassa. Hyvä fiilis tästä. Otin sämpylän sen sijaan.

Paino pudonnut viikossa 700 g, vaikka olen syönyt reippaasti ja nälän mukaan. Positiivisesti yllättynyt että painonlasku todella mahdollista vaikkei mieti joka suupalaa tyyliin voinko ottaa salaatinkastiketta, toisen leivän, pannaria, kylässä suunnittelemattoman herkun jne...

Hei, sattumalta huomasin kirjoituksesi täältä. Kiloklubin ohjelmassa tarkotius on juuri tuo mistä yllätyit, eli että syödään nälän mukaan ja täysin normaalia ruokaa (ei tarvitse valita kevyttuotteita jne) ja paino putoaa sillä.

Esimerkiksi salaatinkastiketta kannattaakin ottaa, ihan suunnitellustikin, koska pehmeää rasvaa tarvitaan joka päivä, jopa yllättävän paljon. Salaatinkastike on suureksi osaksi öljyä eli juuri tuota pehmeää rasvaa.

Tarkan suunnitelman mukaan syöminen on tavallista jos tavoitellaan pelkkää nopeaa painonpudotusta ja vasta sen jälkeen aletaan opetella uutta pysyvämpää tapaa syödä. Pysyviä muutoksia jonkin "listan" mukaan syömisellä on kuitenkin usein vaikeampi tehdä.

Seisovassa pöydässä sopivan määrän syömistä helpottaa, kun ei ennakkoon "säästä kaloreita" sitä varten, vaan syö muun päivän täysin normaalisti. Salaatteja ja kasviksia seisovassa pöydässä on usein enemmän ja monipuolisemmin kuin kotona, ja kun valitsee reilusti niitä, annos kevenee. Myös siitä on apua, jos lihan/kalan määrä on melko reilu. Niitä on vaikea syödä "liikaa" ennenkuin tuntee jo olonsa kylläiseksi.

Kiitos vastauksesta Pape! Mies ihmetteli yksi päivä että kun olen jo laihtunut niin paljon että miten vieläkin voin laihtua syömällä normaalisti kun energiankulutus on laskenut? Hän luuli että tässä vaiheessa paino laskee vain syömällä kanasalaatteja ym. Onneksi näin ei ole, olisi se ankeaa. Mulla kumminkin vielä 20 kg matkaa normipainoon.

Tänään siis tarkoitus olla ilman herkkua. Leivon illalla leivoksia pakastimeen vkl:n juhlia varten. On vaarana että maistan yhden. Suunnitelma on etten maista koska vkl meni miten meni. Mutta jos hirveästi tekee mieli niin yhden syön mutten enempää, mikä on juuri se loppuelämän tavoite ettei yksi tarkoita että sama vetää 4. Mähän pystyisin syömään montakin ilman huonoa oloa Mutta tällä suunnitelmalla mennään.

Maanantaina 1 herkku, leivoin, oli pakko maistaa. Nyt ovat pakastimessa ja saavat siellä pysyäkin vkl:un saakka. Eilen ei oikeastaan herkkua, selätin suklaakakkuhimon lounasruokalassa. Tänään otin palan sitä samaista suklaakakkua. Söin sen ruuan päälle niin ei tehnyt mieli lisää. Tunnistin ajatuksia että nyt on sama vetää myöhemminkin päivällä herkkua kun söin tämän mutta en aio näin tehdä kumminkaan. Se on juuri se ajattelutapa joka on johtanut lihomiseen.

Viime torstaista alkaen olen syönyt liikaa herkkuja joka päivä syömishäiriöisellä tavalla. Edelleenkään mulle ei teetä vaikeuksia syödä siten, ei tule esim huono olo helposti. Eilen onneksi loputkin vkl:n synttäriherkut syötiin niin asunnossa ei ole mitään. En ole uskaltautunut vaakaan. Pe menen vaikken saisi tilannetta hallintaan.

Tänään suunnitelmana on jatkaa terveellistä elämää ja luopua hälläväliä-ajatuksista. Ehkä syön Runebergin tortun mutta korkeintaan sen yhden.