Kävin katsomassa tuon Downton Abbeyn. Ei juoni kaksinen ollut ja vähän naivi, mutta niin hyvänmielen elokuva ja viihdyttävä.
Kuopuskin tykkäsi.

Merelle, en kyllä muista kauraryynifirman nimeä. Mutta ainakin aikaisemmin se on sijainnut siinä oikeanpuoleisella käytävällä, käytävän oikealla laidalla (siis jos mennään torinpuoleisesta päästä sisään). On jokin ihan pikkuinen (luulisin niin) mylly, jolla on myynnissä jauhoja ja leipiä.

No nyt ei kyllä käyty edes katsomassa, olisiko ollut paikoillaan. Voi tietysti olla että on lopettanutkin. Mutta ryynit olivat tosi isoja. Ja hyviä.

Ja juu onhan siellä Turun kauppahallissa vaikka mitä hyvää syötävää jollei ryynejä löydy.

Minkähänlaisia odotuksia Downton Abbey-elokuvan suhteen oikein ihmisillä on ollut, kun pitävät sitä tylsänä? Mikäli sarja on tuttu, niin eihän siinäkään mitään ihmeellistä tapahtunut. Normaalia elämää vain niin ylä- kuin alakerrassakin. Ja olihan se naiivi, jos sitä sillä lailla ajattelee, mutta mitä muuta se olisi sitten voinut ollakaan. Jos tykkäsi sarjasta, niin tykkää varmasti elokuvastakin eikä siihen mitään muuta kaipaakaan.

Pidän kyllä Aretha Franklinistä ja gospelistakin, olenhan sitä itsekin koulumme teinikuorossa laulanut. En ehkä kuitenkaan mene elokuvaa - tai dokumenttihan se itse asiassa lienee - katsomaan. Varmaan se tulee jossain vaiheessa telkkaristakin, joten katson sen sitten. Sama koskee Kari Tapiosta kertovaa elokuvaa.

Turussa ei ole tullut käytyä aikoihin. Minulla oli siellä kummisetä, jota aina silloin tällöin kävin katsomassa, mutta hän vaihtoi hiippakuntaa jo aikapäiviä sitten. Eilisessä Huumassa piipahdettiin Kari Aihisen omistamassa ravintola Rosterissa ja kun uteliaisuuttani katselin sen ruokalistaa, niin totesin, että sinne haluan ehdottomasti mennä syömään

Ai onko kauraryynejä eri kokoisia Minä käytän jo lapsuudesta tuttuja Elovena-ryynejä ja hyvää on tullut.

Minä olen hieman kyllästynyt kaappijuttuihin! Meillä kun jäi ne kaksi Elfa-korisysteemiä yli, niin päätin laittaa toisen niistä eteisen kaappiin, jotta sekin saataisiin kunnolla hyötykäyttöön. Tyhjensin sieltä kaikki pahvilaatikot ja rojun pois sekä irrotin hyllyt ja niiden kannattimet. Jouduin myös irrottamaan oven, kun sarana oli sen mallinen, ettei runko mahtunut sen ohi. Lopputulos on sitten se, ettei se p**kele mahdu kaappiin syvyyssuunnassa, kun kaapin peräseinässä on jokin ihmeellinen lauta, joka vie juuri sen pari senttiä, joka olisi syvyyssuunnassa tarvittu Laitoin toiviorikkaasti Elfat tori.fi:hin myyntiin ja mietin nyt, mitä teen eteisessä. Joko kokoan vanhan kaapin takaisin ja lykkään rojut kaappiin tai sitten hankin sinnekin pienemmän korisysteemin. Näkisittepä meidän eteisen. Kaikki paikat sekaisin

Onnea, IL, hienosta painonpudotuksesta. Sitä se rakkaus teettää

Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja mukavaa alkavaa uutta viikkoa kaikille

Heippa,

kiitoksia kirjoituksistanne. Niitä on aina ilo lukea.

En nyt jaksa kommentoida mitään - paitsi pakko ihmetellä mustikoiden toista satoa. Enpä ole ennen kuullut moista. Olen ollut koko viikon kipeänä - kauhea köhä ja ihan keltaista paksua tulee jostain syvältä yskösten mukana, silloin kun jotain suostuu "ulos" tulemaan. Lähdemme nyt aiottua aikaisemmin täältä kaupunkiin. Pakko varmaan mennä vielä lääkäriin, kun minulla on sitten reilun viikon päästä leikkaus. Toivon kovasti, että tauti paranee niin, että leikkaus ei vaan siirry

Muutaman kerran olen ollut soutamassa verkon laskussa ja nostossa. Siikaa olemme saaneet ja tänään jättiahvenen, jonka savustimme yhdessä kaupasta ostetun lohen kanssa.

Kauheasti olisi vielä syystöitä täällä mökillä, mutta nyt jäävät suosiolla odottamaan myöhempää syksyä tai ensi kevättä. Kuuliljat olen leikannut (kyllä tuntui kovalta urakalta) ja siippani on leikannut joitakin korkeita nuutuneita kasveja. Kunhan saan ison määrän "ruokatavaraa" mukaan pakattua. Kellari on täällä huonosti toimiva, joten minulla on aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn kolme jääkaappia käytössä. Nyt on kaksi niistä tyhjennetty ja pesty, vielä pitää sitten ennen kotiin lähtöä tyhjentää yksi pakastin, jonka sisällön vien kotiin. Tyhmää viedä täältä kaupunkiin koneelliseen kylmäkellariin esim. puolukkasurvospurkkeja ja tuoda ne taas sitten kevättalvesta takaisin tänne (kotikellarissa on jo aika lailla niitä), mutta kellarissa täällä eivät säilyisi eikä kannata kylmään tilaan jättää jääkaappia koko talveksi päälle. Päämökissä on pakastin ja jääkaappi kyllä päällä, mutta tila ei riitä puolukoiden säilömiseen .

Toivottovasti säästytte flunssalta, sitä on kuulemma todella paljon liikkeellä. IL, toivon mukaan olosi on jo kohentunut.

Mukavaa huomenna alkavaa uutta viikkoa kaikille

Moi mimmit, täällä kirjoittelee mykkä ihminen. Tauti nimittäin ei suostunut poistumaan, vaan levisi niin otsa- kuin poskionteloihinkin. Olin eilen uudestaan lääkärissä, joka totesi iloisesti onteloitani tutkiessaan, että "nää on ihan täynnä tavaraa"!

Nyt on entistä vahvempi ab-kuuri ja kortisonisuihketta nenään. Nenäkannu käyttöön, samoin kuin höyryhengityslaite. Ja se mykkyys - ääni tulee pihisemällä, lääkäri neuvoi olemaan puhumatta toistaiseksi, edes kuiskailla ei saa.

Naapurinmies oli suunnitellut menevänsä pariksi päiväksi mökilleen tekemään loppuun syystöitä, jotka jäivät mun sairastuttua tekemättä. Valmisti mulle ruoat kahdeksi päiväksi ja varmisti eilen aamulla vielä, että jääkaappini on täynnä kaikkea tarpeellista. Odotin, että hän lähti ja ajoin vasta sitten lääkäriin. Tiesin, että peruisi mökille menon ja lähtisi viemään minua tohtorille. Kerroin vasta, kun oli saapunut perille.

Olen aina ihan kamala marttyyri sairastaessani ja täysin varma, ettei kukaan koskaan missään ole ollut niiiin kipeä kuin minä. Senkin tähden on oikein hyvä olla ihan omissa oloissaan, kiukutella itselleen. Sitä paitsi edellisenä yönä heräsin pahaan astmakohtaukseen ja kun siinä suihkuttaa lääkettä nieluun, että saisi hengityksen kulkemaan, ei kaipaa yhtään säikähtäneen miehen selkään silittelyä.

Toivottavasti olo alkaa pian helpottaa, sillä perjantaina pitää hakea Iker syysloman ajaksi hoitoon. Tyttären perhe lähtee patikoimaan Sveitsiin. Tytär tosin juostessaan loukkasi polvensa, se on nyt kuvattu ja leikkaus odottaa kuun lopussa. Mutta kuulemma patikoida voi pehmeässä maastossa, kunhan ei juokse. Omituinen ihminen.

Eihän kukaan saa mun yskimisbasiliskoja ruudun kautta!

Voi IL, paranemisia sulle. Ei ne basiliskot varmaan tänne saakka lennä. Luulisin?

Piti lähteä aamulla Tampereelle vähän pojan tueksi, mutta onneksi soitin hälle aamusella. Heillä onkin poitsun kanssa menoa koko illaksi.

Vielä en tiedä lähettääkö spr joukkonsa kotiin ennenaikaisesti? On tässä nyt jännäämistä. Ikävää sellaista! Ovat kuitenkin alueella mikä ei yhtään turvallista ole. Mutta aika näyttää.

Isäntä lähtikin sitten mökille haravoimaan pihaa ja lupas saunoakin. Jäänee sinne yöksi.
Itse jatkan siivoilua täällä kotosalla.

Voikaahan hyvin

No voi hyvänen aika,

kylläpäs nyt IL on joutunut basillien ahdistamaksi! Paranemisia!

Ja toipumistoivotuksia kaikille muillekin syysflunssaa tms. poteville.

Kummempia kuulumisia ei tänäkään keskiviikkona ole, mutta mukavia syyspäiviä kaikille! Mulla on niin ihanankirjava vaahtera tuossa ikkunan takana että tietsikkatouhuista ei meinaa tulla mitään kun katse harhailee näytön sijasta oksistossa.

No moi taas,

sallitteko pienen ruokapäivityksen? No ei se mitään, kirjoitan sen silti.

Tällä ja seuraavallakin viikolla mulla on sen verran ns. kirjoituspöytätöitä, että keittiöön en oikein ehdi. Enkä viitsikään, kun ruokapöytääni istahtaa vain yksi ihminen, Ukkokulta on Espanjassa.

Parin päivän "kylmiä nakkeja suoraan paketista" menu ei enää oikein kolmantena houkutellut. Niinpä marssin lähikauppaan ja lapoin koriin niitä juureksia joita hyllyssä osui olemaan: kyssä- ja kukkakaalia, nauriita, bataatti, porkkanaa, sipulia, paprikaa (se ei liene juures mutmitävälii).

Kotiintultua kuorin ja paloittelin koko lastin uunipellille, lisäsin Provencen yrttimaustetta ja valkosipulisiivuja (ilman valkosipulia mun keittiössä onnistuu korkeintaan kääretorttu ja ehkä vadelmakiisseli tai vastaava). Päälle oliiviöljyä ja viimeviikkoisen juustoraasteen loput, pelti uuniin ja mä tunniksi töihin.

Äsken vetäisin evääni uunista. Ei ollu pahaa. Oli hyvää. Etenkin kun huitaisi paahtojuuresten päälle vielä ruokalusikallisen creme fraichea (enemmänkin oisin laittanu jos olis ollu).

Jälkiruoaksi taidan keittää mutteripannukahvit ja miettiä, alkaisko kenties aivan kasvissyöjäksi.

Kasvissyöjä on hyvä kompromissi. Voi kuitenkin käyttää maitotuotteita ja munia, ehkä kalaakin ja mikä ettei tiaisuuden niin pakottaessa lihaakin, kun kasvikset on pääosassa. Vegaanina olo on työläämpää, pitäisi koko ajan tutkia etikettejä ja miettiä raaka-aineiden sisältöjä. Välillä tuntuu, että on huomaamattaan muuttunutkin jo kasvissyöjäksi, nyt esim syödään toista päivää borskeittoa ja raejuustoa, joissa ainoa työ oli kuoria juurekset ja heitellä kattilaan. Seuraavaksi voisikin tehdä noita uunijuureksia ja huomenna on hernekeittopäivä, ei siihenkään lihaa tarvita

KOska olen itseoppinut KVG-tutkinnon suorittanut valelääkäri, ehdotan että IL:n käheys johtuu astmalääkkeestä. Itse menetän äänen, jos joutuu paljon käyttämään hengitettäviä lääkkeitä, eikä juo tarpeeksi lääkkeen jälkeen ja sumute haittaa äänihuulia. Ensin kai kehotetaan purskuttelemaan, mutta mielestäni sen jälkeen juominen auttaa estämään käheytymista.

Harmi IL:n tautia. Pikaista paranemista

Karmalella huolia, toivottavasti miniä pikaisesti turvallisesti kotiutuu kriisialueilta. Sekä terveysasiat selkiintyy.

Uunikasvikset on hyviä. Olen vain laiska niitä pilkkomaan.

Minulla porisee liedellä kaalipata. Muu perhe saa jauhelihakeittoa. Ei ne oikein kaalista välitä, kumma juttu.

Tänään tein pienen satsin paholaisenhilloa. Ohje oli summittainen chilin määrän kanssa. Piti kokeilla miten toimii omien pikkuriikkisen ja tulisten kanssa. Hyvän chilipuraisun sain. Joku päivä teen lisää.

Lähdenkin yllättäen Kiinaan ensi kuun puolessa välissä. Sielläkin terveyshuolia, ei vakavampaa mutta menen jeesaamaan poikaa kun miniä käy sairaalassa. Lisäksi eivät ole tulossa Suomeen ennen kevättä, en kykene olemaan niin kauan näkemättä lapsia.

Tilasin sitten itselleni kampaajan ja ripsien kestovärjäyksen. Kuumassa ilmanalassa ei tarvi sitten ripsaria tuhertaa. Pientä turhamaisuutta.