Sain sen maksusitoumuksen joten leikkaus 20.10. Minulle sopii ennen sitä tapaaminen. 

On ollut lauantaista isoja ja pieniä lapsia tuvan täydeltä. Bonustytär tuli avokkinsa kanssa perjantaina. Lauantaina vanhempi tytär käväsi lasten kanssa. Sunnuntaina tuli sitten toinen bonustytär perheineen, poika avokkeineen ja nuorempi tytär. Eilen sitten tuli mallorcan miniä lasten kanssa ja vanhempi tytärkin taasen poikkesi, poika ja nuorempi tytär ovat myös vielä täällä.

Olen siis tehnyt ruokaa perjantaina setsemälle, laiantaina kymmenelle, sunnuntaina 16 ja eilen 17 henkeä pöydässä. Nyt laitan lounasta kymmenelle. Porukka vähenee päivälliselle vain miniä enää lasten kanssa, on meitä silloinkin 10. Ensi yönä lähtee heidän koneensa 4.45, mies vie kentälle. 

Heräsin tänä aamun klo 3.17 ja nousin siitä puolen tunnin päästä. Unia siis oli 3,5 tuntia. Lounaan jälkeen otan päikkärit. Pässä tuntuu sumealta.

Moi kaikille,

lueskelin keskusteluketjua muutaman sivun kun en ole oikeastaan aikoihin täällä käynytkään. On oltu vene-evakossa (Uiva venenäyttely omassa kotisatamassa jolloin paikalliset purjehtijat siirtyvät kuka minnekin) ja touhuttu mitäpähän.

Touhukkaita aikoja on luvassa jatkossakin, joten mulla taitaa jäädä tuo suunnitteilla oleva syystapaaminen väliin. Ollaan lähdössä Espanjaan lokakuun alussa, ja palataan sieltä marraskuun lopussa. Päivittelen, kun kävelyltä kerkiän. (Kyseessä on tämä vuotuinen kunnonkohotusloma. Lenkkiä lenkin perään - enkä nyt tarkoita HK:n Sinistä 😉)

Kipuisille lievitystä, kiireisille rauhoitusta, sienestäjille sopivia sateita, matkustavaisille mukavia maisemia!

Poikkean täällä ihan pikaisesti.

Tänä aamuna tuli puhelu lääkäriltä, joka lupasi, että käly saa sittenkin jäädä hoivaosastolle, sillä syöpä etenee nopeammin kuin muistisairaus. Mikä helpotus meille omaisille ja myös hänelle itselleen, että saa olla turvassa siellä oman huoneen rauhassa remontoidulla osastolla!

Voi ei, Tiinuliinu lähtee Espanjaan noin aikaisin! Kurjaa, jos hän ei pääse tapaamiseen. Pitäisikö sitten ajatella joulukuun alkua, vai ovatko kaikki silloin kiireisiä?

Ai niin, se Mennan hyräilemä joululaulu taitaa olla "Deck the halls with boughs of holly, Fa-la-la-la-la, la-la-la-la". Minäkin rupesin sitä hyräilemään ja oli pakko etsiä laulu.

Kiitoksia kirjoituksistanne. En nyt niitä kommentoi, mutta mukana elän itse kunkin kanssa. Tällä kertaa vetoan hammassärkyyn..... Juu ja olen jo käynyt hammaslääkärissä, mutta hankala tilanne todeta, mistä kipu johtuu. Nyt taidan olla jo hajulla. 

Mukavaa olisi tavata. Minä en vielä osaa sanoa, milloin olemme pk-seudulla marras- tai joulukuussa. Ajomatkat ovat rankkoja, joten en varmaan tapaamisen merkeissä autossa istu, jos ei  muuta menoa silloin pk-seudulle ole. Olisi kyllä mahtavan mukavaa tavata pitkästä aikaa naamakkain. 

Meillä oli toissa iltana piiiitkä sähkökatko. Alkoi joskus heti kasin jälkeen illalla ja yhden hetken  (ehkä viisi minuuttia olivat välillä päällä). Kännykät vielä toimivat ja kun tutkimme sähkökatkon laajuutta vielä klo 23, niin siippani kytki kylmälaitteet agrigaatin avulla sähköä saamaan. Vähän vähille jäi yöunet. Yöllä ennen neljää saimme sähköt takaisin. Jo siihen mennessä, kun laitoimme "oman sähkönsyötön" päälle, niin sekä pakastimen että jääkaapin lämpötilat olivat jo laskeneet. Meillä on hyvät mittarit siellä sisällä, joita voi lukea kännykästä ja näkee seurannan pidemmältä ajalta. Onneksi pakastin oli asetettu 21 C:seen, kun siellä on mm. mätiä ja kalaa. Ehti laskea 18 asteeseen. Toisen pakkasen sisällä ei ole mittaria, mutta eiköhän siellä kylmä säilynyt, kun oli ovi koko ajan kiinni. Molemmat pakastimet ovat tupaten täynnä. Pitänee syyskuun loppupuolella tuoda kaupunkikodin pakkaseen ainakin mustikoita ja todennäköisesti laittaa sielläkin myös toinen pakastin päälle. 

Vettä ehdin ottaa hanasta ämpäriin talteen hyvissä ajoin. Olisihan sitä saanut järvestä tai saunalta sitten tarpeen tullen lisää. Sinänsä pärjäämme sähkökatkojen kanssa - oli sitten kesä tai talvi - mutta kylmälaitteet ovat sitten oma tarinansa. Meillä on varalta kaasuhella ja kesäkeittiössä voi grilliä käyttää "uunin" asemasta. 

Talvella varaava takka antaa kyllä riittävästi lämpöä. Kesällä helteellä sähkökatkon aikana meikeläinen kyllä kaipaisi ilmalämpöpumppua, mutta kun tietää, että ei se loputtomiin kestä, niin sen ajan tietää selviävänsä. 

Toivotan mukavaa viikon jatketta kaikille. 

Juttelin Tiinuliinun kanssa ja mietittiin, pidettäisiinkö tapaaminen joulukuun alussa sitten, kun hän on palannut Espanjasta ja me Atlantilta? Japenakin pystyy silloin jo uuden polvensa kanssa varmaankin kulkemaan.

Me etsimme eilen katelautasia lauantain juhliin. Käytiin monessa paikassa ja juhliin erikoistuneissa liikkeissä, mutta joka paikasta loppu. Päätin, että kun kyseessä on kuitenkin kotibileet, pärjäämme varmasti ilmankin. Ja Justus totesi, että onhan sentään lautaset, ei tartte pöytäliinalta syödä.

Justus lähti ostamaan verkkareita kuntosalia varten, kun ei pidä viime viikolla ostetuista harmaista, pitää olla mustia. Ehdotin, että ei lähde kauppoihin niissä harmaissa, vaan vaikka farkuissa. Mies tuumi, että enks mä näytä urheilulliselta verkkareissa? Minä siihen, että ei kuule pelkät verkkarit auta, kanna nyt vaikka tennismailaa lisäksi. Tänään poistuin salilla tunnin oltuani polskimaan ja mieshän oli poistunut saman tien mun jälkeeni, vaikka hänen oli tarkoitus treenata sen puoli tuntia, mikä  mulla menee vesijumpassa. Perusteli, että halusi ehtiä käydä kaupassa ennen kuin mä tulen kotiin.

Perustelu ei oikein tehonnut minuun ja kerroin hänelle, että hän ei ole teini-ikäinen velikulta, joka yrittää lintsata, kun "ope" ei huomaa.

Sataa sataa ropisee.

Minulle sopii marras- joukukuu hyvin. 

Nyt onkin niin paljon menoa. Mallorcan reissu parin viikon päästä, isän siunaus ilmeisesti 23.9 jos siis hautauslupa tulee ja saadaan pappi. Sitten 30.9 on meidän 45 v hääpäivä. Sitten onkin kohta mun leikkaus, hui. 

Luulisin että kuukauden päästä leikkauksesta jo kävelen ilman sauvoja. 

Syötiin äsken hirvimakkaraa, oli hyvää. Poika toi mutta jäi silloin syömättä. Oli uusi tuttavuus mutta mukava sellainen. 

Moikkelis Tampereelta!

Pikseli, kiitos joululaulun nimestä. Luin kirjoituksesi toissapäivänä ja vaikka oli ihan kiva saada tietää, mikä laulu oli kyseessä, niin olin jo päässyt eroon korvamadosta ja sain sen nyt takaisin eli olen ynissyt sitä siitä lähtien 🙄  Todella ärsyttävää, mutta jostain syystä olen tavattoman herkkä korvamadoille! Mitä tulee tuohon ko. joululauluun, niin sitä ei meillä taideta juurikaan laulaa tai ainakaan en ole kuullut. Katselin netistä, että Väinö Sola on aikoinaan tehnyt siihen suomenkieliset sanat, mutta hän tietenkin pilasi sen jättämällä lallattelut pois ja korvaamalla sen tylsästi sanoilla "terve, terve joulu armahin" 😖

Hienoa, että kälysi sai jäädä hoivaosastolle. Se luonnollisesti vähentää huomattavasti miehesi stressiä. Varsinkaan muistisairaat vanhukset eivät välttämättä ollenkaan haluaisi hoitokotiin eivätkä siellä viihdy, joten kun kälysi siellä viihtyykin, niin ratkaisu on kaikkien kannalta paras mahdollinen.

Minullekin sopii joulukuu hyvin poislukien 2.12., 7.12. ja 9.12.  Onhan se niin, että sen kerran kun tapaamiseen tulee, niin sitten pitää myös Tiinuliinu tavata 🥰

Olimme eilen ensimmäisen kerran kaupungin järjestämässä kuntosalitreenissä ja selvisimme siitä enemmän tai vähemmän hengissä! Illalla vähän kroppa tuntui raskaalta, mutta tänä aamuna ei mitään huomattavia kipuja ollut. Kuntosalitila oli melko pieni, mutta siellä oli kuitenkin 17 erilaista laitetta ja kun meitä osallistujia oli tusinan verran, niin hyvin me sinne mahduimme. Pukuhuone tosin oli erittäin pieni, olikohan siellä kymmenkunta lukollista kaappia eikä suihkumahdollisuutta ole, mutta sopu sijaa teki ja kotona sitten pääsimme suihkuun. Treeni oli kiertomuotoinen eli jokainen aloitti joltain laitteelta, jolla tehtiin kaksi 50 sekunnin treeniä ja sitten siirryttiin seuraavaan laitteeseen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki laitteet olivat tuttuja, joten pääsimme heti vauhtiin mukaan. Aluksi oli lyhyt, mutta suhteellisen tehokas lämmittely ja lopuksi venyttelimme pääasiassa jalkoja, jotka joutuivat kaikkein kovimmalle. Vetäjä ja muu porukka oli ihan mukavaa ja eihän minulla koskaan ole ollut vaikeuksia uida porukoihin, joten kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Jos nyt pitää jostain valittaa - niinhän suomalainen aina tekee - niin mennen tullen satoi reippaasti ja sen myötä myös sisällä oli hirveän kosteaa. Tukkani hiestyi ihan märäksi, kun hikoilen etupäässä päästäni ja naamani oli paloauton punainen, joten näytinkin siltä, että jotain oli tullut tehdyksi! 

Meillä oli viikolla erikoinen tapaus. Se alkoi siitä, kun seinänaapurimme soitti minulle, joka sinänsä on harvinaista, kun yleensä hänellä on asiaa meirämmiähelle. No, vastattuani hän ensin kysyi missä olen ja olenko kotona. Minä siihen, jotta kotonahan tässä. Sitten hän kysyi, onko meillä kaikki hyvin. Vähän jo aloin ihmetellä, mutta vastasin, että kaikki on hyvin, miten niin. Hän sitten kertoi soittavansa meidän ulko-ovemme edestä ja ihmettelevänsä vähän siellä olevaa näkyä. No, minä tietenkin tepsuttelin meirämmiäs perässäni ovelle ja olihan näky vähän outo. Rapun edessä oli vaalean sininen pesuvati ja portaalla sikinsokin pihlajanmarjoja ja aronian marjoja. Ymmärsin heti hänen soittonsa, sillä hän oli ajatellut, että jompi kumpi, lähinnä kai meirämmiäs, oli kompastunut portaaseen ja hän oli huolissaan, jotta miten oli käynyt. Aika ihailtavaa, sanoisin! Siivoilimme siinä sitten yhdessä jälkiä ja ihmettelimme yhteen ääneen tapahtunutta. Päädyimme siihen, että jotkut pennut olivat olleet asialla, mutta kaiken kaikkiaan se oli aika outo juttu. Pesuvati on yhä portaalla odottamassa, josko omistaja muistaisi hakea sen pois.

Japena, hienoa, että sait maksusitoumuksen polvileikkaukseen. Ainahan se ei ole niin itsestäänselvää. Uskon sinun odottavan leikkausta innokkaasti, sillä kyllähän se parantaa elämänlaatua huomattavasti, kun pääset liikkumaan ilman kipuja.

Minä hieman hymyilin (hyväntahtoisesti!!) IL:n katelautasille 🤭  Tiedänhän, että kattaus on sinulle tärkeä osa juhlaa ja niinhän sen pitääkin olla. Meillä tunnetaan kyllä käsite "katelautanen", mutta sen enempää lapsuudenkodissani kuin nykyäänkään emme sellaisia ole harrastaneet. Ainoa pieni poikkeus on joulupöydässä, kun syömme aluksi mätileipiä. Niitähän ei voi tietenkään syödä samalta lautaselta kuin muita jouluruokia, joten laitan varsinaisen ruokalautasen alle ja sen päälle samaa sarjaa olevan pienemmän lautasen. Väliin laitan kauniin virkatun liinan, jotta lautaset eivät kalise vastakkain ja mätileipiä varten on tietenkin myös omat ruokailuvälineet. Näin olen aina tehnyt riippumatta siitä, olemmeko meirämmiähen kanssa kaksin vai onko serkkuni kylässä. Kysehän ei sinänsä ole oikeasta katelautasesta, mutta idea on kuitenkin vähän sinne päin 😏

Meirämmiäs kävi tyhjentämässä vesimittarin ja eilisen aikana oli satanut 28 milliä. Kaikkiaan parin viikon aikana on vettä tullut toistasataa milliä, joten ainakaan täällä ei enää voida puhua kuivuudesta! Nythän sitten maanviljelijät ovat näreissään, kun pellot ovat litimärkiä eivätkä kestä koneiden painoa, joten se vanha sanonta siasta, joka ei voi tonkia, kun maa on jäässä tai kärsä kipeä, pitää hyvin paikkanssa!

Okein mukavaa viikonloppua teille kaikille 🙂 

Heips!

Olen kyllä lukenut viestejänne, mutta taas niin vaikeaa, etten ole jaksanut itse kirjoitella.
Mökillä ollaan edelleen, kun sateiden takia ei puutarhan laitto talvikuntoon tunnu edistyvän.
Urheiluakin piti tietty taas katsoa, mutta vettä tullut koko päivän. Ihan hyvä päivä urheiluun.

Veli menehtyi eilen aamulla pitkän sairastelun jälkeen tyttärensä syliin. 
Viimeyönä en sitten saanut nukuttua kovinkaan paljoa.
Veli oli huonossa kunnossa muutaman vuoden, mutta jaksoi itse käydä kaupassa.
Kävipä minuakin katsomassa tässä kesällä pari kertaa täällä mökillä.
Veljen vaimo sanoi eilen että oli hyvästijättö mulle!

Veli on aina ollut mun elämässäni kun tässä lähekkäin asuttu. 
Mutta kyllä tuntuu pahalta ajatus ettei häntä enään ole!

Näissä tunnelmissa nyt tällä kertaa.

Hyvää syksyä kaikille!

Lämmin osanotto Karmale <3 

Lämmin osanotto sinulle ja läheisillesi, Karmale! “Tosin päättyvät kerran askeleet vaeltajilta, kukin vuorollaan on nukkuva syliin maan. Vaan katso, kaikki he kuitenkin mukana ovat, nekin, joiden tomu on väsynyt vaeltamaan.” (Uuno Kailas)