Terve!
 
Toivottavasti IL:n polvesta tulee ihan terve. Mieluummin ihan pian. Miten se vanha rukous menikään: ”Herra, anna minulle kärsivällisyyttä. Mieluiten nyt heti.” (Jos tämä loukkasi jonkun uskonnollisia tms. tunteita niin sori siitä, kuten entinen ulko- ja pääministeri, nykyinen presidenttiehdokas, takavuosina sanoi.)
 
Presidenttitenttejä on tässä taloudessa seurattu silmät tarkkana, ja ehdokaskin alkaa olla selvillä. Ennakkoäänestämään ei mennä – on jotenkin niin hauskaa kävellä varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikalle, pyöräyttää numero lipukkeeseen, osallistua vaalikeräykseen ja juoda kotona hyvät kahvit. Edellyttäen että paikallisen peruskoulun yläluokkalaiset eivät ole järjestäneet vaalikahvitusta, jolla kerätään rahaa leirikouluun tms. hyvään tarkoitukseen. Illalla seurataan television vaalivalvojaisia, ja ehkä jossakin vaiheessa korkataan pieni kuohuviini.

Muutenhan tässä on menossa perinteinen tipaton tammikuu, mikä ei estä suklaansyöntiä (joulusta jäi!) eikä runebergintorttuja eikä laskiaispullia. Molempia on jo tarjolla läheisessä suuressa supermarketissa.
 
Pakkaspäivien puuhikseni keksin kodinraivauksen. Luin nimittäin puolitutun ammattijärjestäjän tuoreen teoksen, jossa usutetaan panemaan paikkoja kuntoon vaikka vain vartin verran kerrallaan.
 
Aloitin omasta työnurkkauksestani ja totesin, että muutama neljännestuntihan tässä menee. Työpöydän ja viereisen hyllykön sedimenteistä on kaivautunut esiin kaikenlaista: nippu 1990-luvulla otettuja kuvia edesmenneestä setteristämme, muistiinpanoja muinoin käydyistä kursseista, kolme kourallista muistitikkuja joissa ei ole pienintäkään viitettä sisällöstä. Kymmeniä kyniä, joista suurin osa ei toimi. Klemmareita niin paljon että niistä voisi tehdä ketjun joka ulottuisi Helsingistä Turkuun. Ainakin melkein. Iso pino piirtoheittimeen tarkoitettuja kalvoja (vieläkö muistatte moisen vempeleen? Meillä sitä ei ole, eikä meinata ostaakaan.) Iso korillinen erilaisia kortteja joita ei nykyisin enää lähetellä, kun kaikki onnittelut ja joulutoivotukset on siirretty sähköiseen muotoon. 

Ja tietenkin melkoinen pino eri lehdistä revittyjä ruokareseptejä ja muita juttuja, jotka ovat aikanaan tuntuneet tarpeellisilta, mutta nykyisin en edes ymmärrä, miksi ne on säilötty.
 
Jatkanpa urakkaa. Järjestelyoppaassa kehotettiin pitämään tunnin välein vartin tauko. Se on nyt käytetty.
 
Pysykää lämpiminä. Ja terveinä. Ja iloisella mielellä.

PS. Arvatkaapa mitä minä nyt löysin? Pari Painonvartijoiden jäsenkorttia vuosituhannen vaihteesta. Nykytilanteeseen verrattuna olen ollut silloin suorastaan solakka.

Voi että olen ollut huolissani viime aikoina terveydestäni. Minua on vaivannut syyskuun flunssasta lähtein hengenahdistus kun liikun tai vaikka vain siivoilen. Nyt on käyty röntgenissä ja verikokeissa. Kaikki  niissä ok, mitä nyt kolesteroli vähän koholla, mutta lääkäri sanoi arvoja kohtuullisiksi. Ekg vielä maanantaina edessä. Mutta olin jo helpottunut siitä, että verikokeen jotkut arvot, jotka kertovat esim. sydämen vajaatoiminnasta, olivat normaalit. Huh!
Astmakokeita vielä tehdään. Viikon olen nyt tehnyt puhalluksia kotona ja vielä viikko jatkuu ne. Sitten kuun lopussa spirometria. Toivottavasti ei astmaakaan löytyisi. Olen kyllä kuullut monella olleen samanlaisia oireita flunssan jälkeen. Yksi tuttavakin sanoi, että hänellä kesti vuoden ja oli puhaltanut paljon huonompia lukuja kuin minä, vaikka on 15 vuotta nuorempi. Saapa ny sitten nähdä. 

Onko klubilaisilla kellään ollut tuollaisia hengitysoireita? 

Minulla rasituksessa alkaa vinkuakin hengitys ja sitten tuntuu, ettei voi hengittää tarpeeksi syvään. Tympii kun hiihtämisestä varsinkaan ei tule oikein mitään, vaikka hiihtää tasaisella maalla.

Kivikasa. Minun 10v tyttären pojalla jäi moiset oireet flunssan jälkeen. Hänhän oli sairaalassakin pariin otteeseen kun happisaturaatio putosi ja ei saanut henkeä. Löytyi loppujen lopuksi HIB muistaakseni on bakteeri. Sehän on vaarallinen alle 5 vuotiaille ja kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Tyttärenpoika on saanut rokotteen rokotusohjelman mukaisesti. Nyt vielä tehdään rasitustesti maaliskuussa. 
Nyt kyllä käyttää astmalääkettä.  
Olen kuullut monen saaaneen flunssan jälkitautina yleistä väsymystä tai kuumeilua kuukaudenkin ajan. Tiukkoja tauteja liikkeellä.

Kivikasa, kurjaa, ettei terveytesi ole juuri nyt paras mahdollinen. Onneksi olet päässyt tutkimuksiin, joten ennemmin tai myöhemmin jotain selvinnee. Korona ja flunssat ovat kuulemani mukaan jättäneet joihinkin tuollaisia oireita.

Kipa, ihanaa, että leikkaus on nyt onnistuneesti ohi! Sitten vain toipumista kaiakessa rauhassa! 💚

IL, näyttää, että sinunkin polvikipusi on vihdoin otettu terveydenhuollossa esiin. Toivottavasti pääset pian tutkimuksiin ja hoitoon. Ortonissa on hyvät lääkärit.

Menna, en minä toki tarkoittanut, että miehesi olisi alkoholisti tai muuten ´hilluisi humalassa´! Ymmärrän hyvin, että pienikin määrä alkoholia vaikuttaa vanhuksen liikuntakykyyn ja muuhun orientoitumiseen. Anteeksi, jos esitin asiani huonosti💛. Miten hyvä, että käytte yhdessä kuntosalilla. Kunpa minäkin saisin tuon mieheni mukaan! Toistaiseksi lumityöt pitävät huolen hänen kunnostaan.

Tiinuliinu on ryhtynyt raivaamiseen (ehkä Merellen innoittamana). Minä suoritin viimeisen raivaukseni marras-joulukuussa ja silloin lähti kolme laatikollista tavaraa ja vaatetta Punaisen ristin Konttiin. Eikä se tähän lopu, kunhan uskaltaudun maalle raivaamaan edesmenneen kälyn sinne jättämää tavaraa. Vaatteita ainakin löytyy 50 vuoden ajalta. Myös edellisten sukupolvien turhia papereita on lipastojen laatikot pullollaan, koska niihin en kälyn aikana uskaltanut koskea.

Edellisen pyryn aikaan runsaan tunnin raskaan suojalumen kolaus kulutti yli 500 kcal! Jos siis kolaisin 3 tuntia, niin teoriassa päivän syömiset olisi sillä kulutettu 😁. Tänään lumi oli kinostunut pihatiellemme lähes 30 cm:n syvyydeltä. Autolla ei voinut lähteä liikkeelle, joten kirkkokuoro jäi väliin. Tein lumitöitä 1 t 44 min. Tulos: 3,9 km, syke 102-127 (normaalisti 60-70), kardiokuorma 153, kulutus: 352 kcal (yllättävän vähän, kevyttä pakkaslunta), hiilihydraatit 56%, rasva 42% ja proteiinit 2%. En salillakaan pääse näihin lukemiin ja ymmärrän nyt hyvin, miksi lumityöt eivät sovi sydäntautisille. Koko ajanhan tuota lunta on tupruttanut lisää, mutta illalla saavat työssä kävijät tarttua kolaan ja lapioon. Onpa heille luotu umpihangesta hyvä pohja kolan työntämiseen. (Totuuden nimessä on sanottava, että naapurin mies ja omani osallistuivat myös urakkaan omalta osaltaan, minä kuitenkin pisimmän aikaa.)

Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille!

Merelle: Kiitos kokemuksiesi jakamisesta. Kuullostaa niin samanlaiselta kuin minun tapaukseni. Juuri sellaista, että esim. kauppareissullakin pitää pysähtyä hengittelemään. Samoin minulla on ennenkin juuri loppuvuodesta ollut tuota hengityksen vinkumista lievässä rasituksessa. Suvussani on paljon astmaa. Vanhemmalla siskollani ja veljelläni  on todettu paljon nuorempana kuin mitä itse nyt olen. Katotaan nyt miten näiden testien jälkeen sitten käy. Lääkäri sanoi jotain, että jos astmakokeista ei mitään paljastu, sitten vielä johonkin keuhkopolille tms. Olen kyllä tyytyväinen, että pääsin täällä julkisella näinkin moniin kokeisiin. Ja täytyy pitää nyt kiinni, että tuo sama lääkäri hoitaisi mun asiaa. Hän on jo vuosia ollut meidän kunnassa ja tulee varmaan olemaan. Asuu tuossa naapurissa 🙂

Merelle, kyllä kannattaakin itseäsi kehua ja kiitellä! Mä en voisi luopua pellavaliinoista ja käytänkin niitä erilaisissa kattauksissa. Ja voihan joistakin tehdä saunaan vaikka peflettejä tai lautasliinoja tai kenkäpusseja.

Kivikasa, toivottavasti saat pian apua oloosi. Minulla on astma, joka onneksi pysyy lääkityksellä lähes huomaamattomana. Vain jos olen päivällä rehkinyt liikaa, yöllä saattaa tulla kohtaus kesken nukkumisen ja se on joskus pelottavaa. Suihke auttaa siihenkin. Silloin tällöin käytän Wello2-höyryhengityslaitetta.

Polveni saa tekonivelen 5. helmikuuta. Olin eilen ortopedillä, joka näytti röntgenkuvasta, että vasemmassa polvessa luut hankaavat toisiaan, kun oikeassa rustoa vielä jäljellä. Sanoin, että haluaisin leikkauksen mahdollisimman pian, koska huhtikuussa pitäisi päästä Espanjaan ja kesän haluan viettää järvessä ja ainakin päästä veneeseen. Diabeteksen takia rintaleikkauksen haavat eivät umpeutuneet koko kesänä, vaikka kävin joka viikko haavahoitajalla ja siten en myöskään voinut uida koko kesän aikana, kamalaa.

Lääkäri sitten kertoi, mitä kaikkea pitää tehdä ennen leikkausta ja minähän kerroin, että kynnet ja jalat on hoidettu ja hammaslääkärillä röntgenkuvat otettu (kaikki kunnossa, ei tulehduksia eikä reikiä). Lääkäriä nauratti ja kun vei minut hoitajan luo, sanoi, että tämä rouva on hoitanut kaikki valmiiksi jo etukäteen.

Sain kaksi reseptiä kipulääkkeille ja viime yön nukuin kunnolla. Ensi viikolla on hoitokokous, jossa on anestesialääkäri, fyssari ja nivelhoitaja. Ortopedi muuten sanoi, että julkisella puolella on niin ruuhkatilanne, että voi joutua odottamaan leikkausta jopa kaksi vuotta! No tässä iässä minä en halua kipuilla kahta vuotta, vaan elää täysipainoista elämää.

Tänään olen opetellut hyväksymään leikkauksen hinta-arvion sähköisellä nimikirjoituksella ja kun juttelin raha-asioistani pankin kanssa, piti puhelun aikana tunnistautua sähköisesti. On tässä opettelemista.

Ortopedi kiitteli, kun olen käynyt ahkerasti kuntosalilla ja vesijumpassa, sanoi sen nopeuttavan toipumista. Kiva, kun olen täällä seurannut Japenan leikkausta ja toipumista, se antaa toivoa itsellenikin.

Justus lähti Matkamessuille, minä haahuilen kotona, pesen pyykkiä ja suunnittelen ostavani lankaa ja kutovani sitten toipilasaikana koko suvulle sukkia.

Hyvää viikonloppua!

IL, hienoa että voit satsaa itseesi ja välttyä jonoilta. Käyttäväthän monet autoonkin paljon isompia summia. 
Olen miettinyt, että Japenankin nopeaa toipumista varmaan edesauttoi, ettei tilanne ehtinyt mennä liian pahaksi.
Minullehan luvattiin ensin 8 kk päähän operaatio, joka kerta kun kysyin se oli karannut kauemmas sitten se oli: joskus keväällä. Toinen polvi olisi varmaan pysynyt kunnossa pitempään jos olisin päässyt ajoissa operoitavaksi. 

Pikseli, en tietenkään luullut sinun tarkoittavan mitään sellaista. Tosiasiat nyt vain ovat tosiasioita, meirämmiäs tissuttelee liikaa ja siitä on jo muutamia kertoja aiheutunut ongelmia. Toisaalta, minä koen itseni kroonisesti kiukkuiseksi, kun joudun vääntämään samoista itsestään selvistä asioista päivittäin! Ja rehellisesti sanoen, en ole ihan satavarma siitäkään, etteikö meirämmiähellä olisi alkoholismin tunnusmerkkejä, kun olen yllättänyt hänet keskellä yötä hörppäämästä viinipullosta huikkaa ja useana aamuna hän on ennen minun nousemistani jo juonut ensimmäisen keskioluensa! Olen siitäkin sanonut, ettei aamukaljalle ole mitään puolusteluja, kun janonsa voi sammuttaa vedellä tai sitten alkoholittomalla oluella, mutta kun "se maistuu niin hyvälle" ja "juotavaksihan se on ostettukin" 😡

Tilasin hänelle maanantaiksi lääkärin, kun hän hyppää vessassa puolentunnin välein, mikä ei ole luonnollista. Tietenkin hänellä on siihenkin patenttivastaukset eli "vanhuus" ja "kusella on käytävä kun kusettaa"! Joskus ihan oikeasti toivon, että olisi jonkinlainen mahdollisuus saada hänet jonnekin hoivakotiin ennen kuin tilanne muuttuu todella vaikeaksi, mutta se lienee turha toivo. Ja samalla suren sitä, että minun "seesteinen" vanhuuteni on aika lailla taputeltu!

Anteeksi, kun taas purin sydäntäni ja kiitos kun olette olemassa ❤️

il hienoa miten äkkiä sait leikkausajan. Saanko udella missä ja kuka leikkaa?
Uskon mitä nopeammin leikataan niin sitä paremmin toipuu. 
Sinänsä kuitenkin ikävää, että julkinen puoli ei vedä. Kaksi vuotta on pitkä aika odotella kipujen kanssa. Kyllä elämänlaatu kärsii. 

Meillä taas haipakkaa. Pojan perhe Mallorcalta täällä, pieni koiranpentu mukana. No sehän tekee vielä tarpeensa muutenkin sisälle ja kun ollut kovat pakkaset niin toinen jäätyy heti niin ulosopettelu kärsii. Söpö kuin mikä. 

Tänään eläkeasunnolla kävi keittiösuunnittelija. Tuskin sieltä otetaan, mutta hyvin sain jäsenneltyä mitä haluan ja ammattilaisen kanssa paremmin kohdilleen. 

Vietetty myös 7 ja 11v synttäreitä. Pojan nuoremmalla pojalla ja meidän nuorimmalla sijoitetulla sama synttäripäivä. Tytär teki upean kakun ja oli tosi hyvääkin. 

Huomenna sitten anopin hautajaiset.

Viikonloppuja kaikille. 

Ortonissa leikataan ja Jari Syrjänen operoi. Minulla on useampikin ystävä ja tuttu, jotka ovat kovin tyytyväisiä Ortoniin ja kun se on tuossa reilun kilometrin päässä, niin sinne.

Nyt mua surettaa, kun en pääse Heviteinin vanhojentansseihin. Olen odottanut pitkään sitä tilaisuutta, jännittänyt nuoren miehen kanssa yhdessä, milloin kehtaa pyytää tanssikavaljeerikseen tiettyä tyttöä ja surrut, kun tyttö oli sitten ehtinyt lupautua toiselle. Heviteini oli tehnyt vaalikoneista presidenttitutkimusta ja käynyt kaverinsa kanssa äänestämässä jo siinä vaiheessa, kun vanhemmat kyselivät, mennäänkö yhdessä niin neuvotaan, miten siellä toimitaan. Ihania noi nuoret, en tainnut itse ymmärtää politiikasta mitään 18 vuotiaana, vaikka Teiniliiton hommia teinkin.

Zappa on oppinut ulvomaan. Sain hauskan videon, jossa se kurkku suorana ulvoo innoissaan, pysähtyy vaan välillä ottamaan kehuja vastaan. Huomenna mennään itse kehumaan, kun vietetään tyttären synttäreitä.

Justus kävi Matkamessuilla, ei löytänyt upeita tarjouksia, mutta kantoi kotiin eri kaupunkien karttoja, kyniä ja suklaakarkkeja.

Mä täyttelin papereita keskiviikon palaveria varten Ortonilla. Mietin kysymystä alkoholin käytöstä ja kysyin Justukseltakin, mitä mä siihen laitan, kun joinakin viikkoina en ota edes viiniä ja joinakin pari lasillista ruoan kanssa. Ja skumppaa tietyissä tilanteissa. Ystävä sattui soittamaan ja kertoi laittaneensa kerran huvikseen viisi pulloa viikossa. Kukaan ei ollut kiinnittänyt asiaan pienintäkään huomiota.

Aurinko paistaa, pieni happikävely nyt paikallaan.