Hip-hei!

Seuraako teistä kukaan Facebookissa snautserinelikkoa Makkosen pojat? Mä seuraan, ja lisäksi mulla on FB-kavereina kaksi mäyräkoiraa.

Mäyrikset ovat olleet viime päivät ihan hiljaa (lienevät nukahtaneet joulukuusen katveeseen) mutta snautserit julkaisivat tänään runon, joka kuvaa oivallisesti myös allekirjoittaneen tunnelmia tänään, tässä ja nyt:

Lojun sohvalla ylensyöneenä,
herkuttelun taas ylilyöneenä.
Laatikoita, kinkkua ja lohta,
mun napa ratkeaa ihan kohta.
Viimeinen niitti oli se nieriä,
kohta mun täytyy kakalle kieriä.
Käy tää syöminen voimille sen verran,
et onneks joulu on vuodessa vain kerran!
(Makkosen pojat, FB)

Lystiä loppuvuotta!
(jollen taas huomenna tule sitä toivottamaan )

Tervehdys

Muori, sydämelliset synttärionnittelut <3 Minäkin olen miettinyt Mallista useaan otteeseen ja yhtä ystävää, joka joutui sairaalaan juuri ennen joulua

Aatto oli ihana, kun oli niin paljon rakkaita läheisiä ympärillä. Kinkkua ja laatikoita meillä on tietysti, mutta joulupöydästä löytyy paljon erilaisia kalaherkkuja ja mätiä. Vävykokelaan myötä saimme joulupöytään äitinsä lähettämää lohimoussea, joka oli todella hyvää. Eilen söimme vielä täällä meillä, oli tarkoitus, että poika ja miniäkokelaskin olisivat tulleet, mutta tyttö oli sairastunut flunssaan, niin veimme heidän pakettinsa alkuillasta samalla kun lähdimme vielä vanhempieni luokse (jonne heidänkin oli alunperin tarkoitus tulla mukaan). Äitini oli pirteämpi kuin edellisenä perjantaina, mikä oli mukavaa nähtävää.

Ei sitä tässä iässä enää niin lahjoista välitä, mutta saimme niitä kuitenkin aika lailla. Tyttäremme on niiiin ihana: sain häneltä lasipurkin, jossa on sisällä 53 lappua. 53 sen vuoksi, jos on "puolikas" viikko vuodessa 2019. Päällä on kirjoitettu teksti: "Syitä ja asioita, mitä olet minulle opettanut ja miksi sinua niin rakastan ja arvostan. Yksi lappu per viikko <3 " Mökille otan mukaan kaksi lappua enkä millään malttaisi odottaa, milloin pääsen avaamaan ensimmäisen. Tippa tuli silmään lahjaa avatessani. Toinen hauska lahja tyttäreltä oli kirja: äiti, kerro minulle. Siinä minun tulisi kertoa elämäni eri vaiheista ja sitten antaa kirja takaisin tyttärelle. Kirjojakin tuli ja yleensä Tapaninpäivä on "pyhitetty" kirjoille, suklaalle ja löhöämiselle, mutta nyt lähdemme huomenne sinne Mustikkaposken lähelle, joten tänään on "riisuttava" joulu täällä kotona ja osan joulukukista vien varmaan alakerran rouvan hoitoon. Sääli purkaa kaunista joulukuusta, mutta ei sitä voi jättää, kun olemme ehkä mökillä yli loppiaisen. Tullessamma on pyykkiä ja muita hommia ihan tarpeeksi ilman joulukoristeiden riisumistakin. Talvellahan en voi pestä mökillä pyykkiä.

Pojalta ja miniäkokelaalta saimme myös hauskan lahjan, joka oli osoitettu vanhemmille ja appivanhemmille. Se oli lahjakortti yhden kaupunginosan ainoaan 5 tähden "ravintolaan" illalliselle. Muuta huomioitavaa oli, että suositellaan julkisilla saapumista jälkiruuan vuoksi. Saunavehkeitäkin neuvottiin ottamaan mukaan.

Muuten painosta sen verran, että lopulta sain noin kuukaudessa pudotettua painoa nelisen kiloa. Aattoaamusta paino nousi eilisaamuun tasan kilon ja eilisaamusta tähän aamuun tasan 1,2 kg . Siis 2,2 kg kahdessa vuorokaudessa enkä ole vielä palaakaan suklaata maistanut - juustokakkua kyllä senkin edestä Suurin osa on varmaan nesteitä, kun normaalisti syömme niin vähäsuolaista ruokaa. Nämä joulun kalaruuat ja kinkku (liotuksesta huolimatta) ovat varmaan meidän kropallemme turhan suolaisia. Ja annoskootkin kasvavat huomaamatta, kun on niin montaa eri sorttia syötäväksi. Tyttären mukaan pakkasin eilen pari kassillista ruokaa kotiinsa vietäväksi.

Tiinuliinu, runo oli mahtava En ole sitä huomannut FB:ssa. En ole kyllä varmaan taas ehkä pariin päivään käynytkään siellä.

Minä varmasti rauhoitun viimeistään huomenna, kun olemme mökillä ja kaikki kassit on tyhjennetty ja tavarat ja ruuat paikoillaan. Takassa tuli ja terassilla kynttilät - saunan piipusta nousee "puhdas savu". Vihta pitää muistaa laittaa likoamaan ajoissa.

Rauhallista loppuvuotta minäkin toivotan teille kaikille.

Hei kaikki!

Luin juuri kuusi sivua kirjoituksianne, kun en ole pariin viikkoon foorumilla käynytkään. Somestakin onnistuin aika hyvin pysyttelemään erossa. Viime viikolla siivoskelin hiljuksiin ja tyytyväisin olin siitä, kun sain jääkaapin pestyksi perusteellisesti. Meirämmiäs imuroi ja minä hoitelin sitten vessat sekä kävin lattiat kostealla. Mitään stressiä emme siivouksesta ottaneet, mutta olihan sitä hieman siivottava, kun serkkulikkani tuli meille jouluksi.

Aatonaattona kävimme hautausmaakierroksella ja nappasimme Helsingistä serkkuni kyytiin. Hyvinkään hautausmaiden jälkeen piipahdimme ystävättäreni luona Riihimäellä ja tultuamme kotiin siinä kuuden maissa laitoimme kinkun uuniin. Kinkku oli melko pieni, joten sen paistamiseen ei montaa tuntia tarvittu. Olin edellisenä päivänä jo keittänyt luumukiisselin, joten sunnuntai-iltana ei tarvinnut tehdä muuta kuin levätä rasittavasta päivästä ja päivittää kuulumisia serkun kanssa.

Aattona nousimme ylös normaalisti klo 9 kieppeissä (!) ja rauhallisen aamiaisen jälkeen teimme suunnitelmat päivän ohjelmaksi. Serkku halusi kävellä lähimarkettiin ostamaan joulukukan, joten he lähtivät meirämmiähen kanssa happihyppelylle ja minä sekoitin sillä välin lanttulaatikon odottamaan paistamista. Mätikin oli jo mytteentymässä putipuhtaassa jääkaapissa. Tavallisesti meirämmiäs tekee graavilohen itse, mutta tällä kertaa ostimme sen valmiina ja serkku toi ihanaa graavisiikaa sekä kolmea lajia juustoa.

Kävimme jo alkuiltapäivästä joulusaunassa, jonka jälkeen laitoin lanttulaatikon uuniin. Aattoaterialle kävimme sitten vähän viiden jälkeen ja selvisimme suht hyvin ilman ähkyä, kun käytimme syömiseen runsaasti aikaa. Ruokaryyppyjä meni niin purematta kuin purrenkin aika monta ja viinilaatikkokin keveni huomattavasti.

Joulupäivä sujui rauhallisesti rupatellen ja vanhoja muistellen. Suklaata kului samoin kuin klementiinejä. Joulupäivän ateria koostui karitsan sisäpaistista lisukkeinaan rosollia ja lanttulaatikkoa edelliseltä päivältä. Paisti oli suussa sulavaa ja päätimmekin, että tästedes emme enää hanki jouluksi naudanpaistia vaan pitäydymme karitsassa. Onneksi sitä saa helposti sukulaiseni lammastilalta! Illalla sitten mutustelimme juustoja jälkiuunilastujen ja punaviinin kera ja meni siinä yksi laatikko suklaakonvehtejakin

Serkkuni lähti kotiin eilen Tapaninpäivänä, kun hänellä oli tänään jo työpäivä. Niinpä söimme sekalaisen myöhäislounaan ja heitimme hänet linja-autoasemalle. Totesimme, että oli ollut todella ihana joulu ja siitä pitää tehdä oikein traditio. Tämä oli nyt kolmas joulu, jonka serkku meillä vietti, hän kun käy aina välillä ystäviensä kanssa Tallinassa tai Lapissakin. Hän jää vuoden päästä eläkkeelle, mikä helpottaa tapaamisiakin.

Kävin eilen aamulla puntarissa ja totesin hämmästyksekseni, että paino oli noussut vain puolitoista kiloa, mistä osa on taatusti alkoholista eli karisee helposti.

Lueskellessani kirjoituksianne totesin, että on helppoa, kun ei tarvitse miettiä joululahjoja kenellekään. Ainoa lahja oli Englantiin lähettämäni Räikköskirja ja nyt päätin saada aikaiseksi ehdottaa keväämmällä, että luopuisimme kokonaan lahjojen lähettämisestä. Sitä on kestänyt vuodesta 1965, kun aloimme kirjeenvaihtoon ja joutaa nyt hyvin lopetukseen, kun yhteydenpito on jäänyt postikortteihin lomamatkoilta sekä someviestintään. Tosin sovimme alustavasti, että kun lähdemme omatoimimatkalle Lontooseen ensi tai seuraavana vuonna, niin sitten tapaamme.

Matkoista puheen ollen, ensi kevään matkakin on sitten varattu. Lähdemme osuuspankin elohopeakerhon kanssa viikoksi Sveitsiin. Minä olen kierrellyt siellä edellisen kerran 1960-luvulla ja meirämmiäs on piipahtanut siellä päiväseltään jollain Itävaltaan suuntautuneella laskettelumatkalla. Onpahan taas jotain mitä odottaa

Muorille myöhästyneet synttärionnittelut ja teille kaikille leppoisaa loppuvuotta ja vauhdikasta vuodenvaihdetta

Moi mimmit, tässä teille Kauheimmat joululaulut -kirjasta runo "Anoppi", jonka luimme tyttären ja vävyn kanssa jouluna:

Anoppi häärää ja tahtia lyö,
Anoppi määrää, kas sehän on anopin työ.
Anoppi sulkee teeveet ja ovet ja suut,
Anoppi kulkee kun nukkuvat talossa muut.
Anoppi kitkee perinteet virheelliset,
Anoppi itkee, vaan miksi? Tiedä sä et.
Anoppi harmaan hiuksen nyppäisee,
Anoppi varmaan ei koskaan väärin tee.
Anoppi heittää einekset roskikseen,
Anoppi keittää tähteistä kastikkeen.
Anoppi laihtuu vain kahvilla kenties,
Anoppi vaihtuu vasta kun vaihtuu mies.
Anoppi vuolee nauriista tonttuset,
Anoppi kuolee. Lainkaan itke sä et.

Vävy totesi, että tuohan ei pidä paikkaansa.
Minä tuijotin tyytyväisenä unelmavävyäni, kunnes hän jatkoi, että ethän sä osaa tehdä kastiketta!

Sama vävy pakkasi jääkaapista kaiken pilaantuvan Tapaninpäivänä minulle mukaan mökille, lähtivät Espanjaan. Totesimme, että tämä tapa viettää joulua tuntui kaikista mukavalta. Rauhaisaa yhdessäoloa monta päivää ja sitten minä saan vetäytyä omiin oloihini ja he tehdä kaikenlaista hauskaa Espanjassa, kun koira on minulla.

No en minä ehtinyt vetäytyä vielä yhtään. Viimeisiä ruokia tungin jääkaappiin, kun bonuslapsenlapsi ajoi pihaan. Lähti eilenillalla. Asennoiduin kuuntelemaan ja juttelemaan ja meillä olikin sitten kivat kaksi päivää. Tyttö on viettänyt kaikki lomansa 16-vuotiaasta asti Japanissa, säästänyt monta vuotta, opiskellut kieltä jota puhuu jo sujuvasti ja nyt vihdoin keväällä pyrkii Tokioon opiskelemaan. On valmis irtisanoutumaan hyvästä työpaikasta, ellei saa virkavapaata. Opiskelu Japanissa on hänen unelmansa, joten toivon hänen sen saavuttavan.

Eilen tehtiin kävelylenkki Ikerin kanssa ja juteltiin (tai minä kuuntelin), eikä koko ajan kipuileva polvenikaan tuntunut ärsyyntyvän liikunnasta.

Tänään aion laiskotella, huomenna on kauppapäivä ja sunnuntaina tulee toinen bonuslapsenlapsi, kun haluaa esitellä vakavasti otettavan poikaystävänsä. (Olen salaa hieman ylpeä, kun sitä nuorta miestä ei ole vielä vanhemmillekaan näytetty)

Aamu hiljalleen valkenee, pihakoivun oksat alkavat erottua hämärän seasta. Iker kävi pissalla ja meni takaisin nukkumaan. Ai muuten, joulupukin tuomaa kirjaa Rouva C. voin lämpimästi suositella. Kertoo Minna Canthista ja tempaa mukaansa eli arvatkaa mitä tein viime yönä?

Heippa

Terveiset mökiltä. Eilinen tulopäivä oli kyllä huonoin ikinä. Rakas siippani asensi tallentavan digiboxin niin, että vahingossa tyhjensi koko kovalevyn. Tallenteita oli noin sata.... Osa vanhojakin, kun siippani työn puolesta oli aikanaan aamutv:ssä, mutta suurin osa sellaisia, joita olisin todella halunut katsella. Eihän hän sitä tahalleen tehnyt, vahinkoja sattuu kaikilli, mutta otti todella pottuun.

Tilanne on "rauhoittunut" ja yritän nyt typerän padin kautta opetella osaa ohjelmista etsimään areenasta, katsomosta ja ruudusta..... Tulipahan lisää tallennustilaa Minähän en koskaan avaa tv:tä (paitsi aamutv:n) vain katsoakseni, mitä mistäkin tulee - vaan nimenomaan katsoakseni jo aiemmin "valitun" ohjelman. Kai tuosta sekin hyöty on, että tulee pakosta käytettyä aivojakin Minulle tuo digiboxin käyttö on niin helppo ja mutkaton, että nuo areenasta, katsomosta ja ruudusta etsimiset on tosi työläitä.

Asia on nyt käsitelty ja sovittu perinpohjin. Ja edelleen olen sitä mieltä, että minulla on maailman paras mies

Mökillä on mukana joulu- ja synttärilahja kirjoja. Ehkä ehii niitäkin lukemaan. Juuri puhuin vanhempieni kanssa. Äidin luona oli tänään käynyt ensi kertaa ulkopuoliselta ostettu pesupalvelu. Mikä lienee oikea nimi. Pääasia, että molemmat vanhemmat olivat tyytyväisiä.

IL, pakko oli lukea joulurunosi ääneen siipalleni. Ei todallakaan sovi sinuun - ja käyttäisin kyllä toisenlaista perustetta kuin unelmavävysi

Koiran kiljunnan kuulin omin korvin, kun puhuimme puhelimessa, joten en lainkaan epäile, että tällainen joulun vietto olisi perheellenne sopiva. Kyllä saat olla onnellinen, että nuoret haluavat "tuppeutua" luoksesi.

Muori, saitko sen kortisoni piikin lonkkaasi? Oliko siinä limapussin tulehdus? Itselläni ollut joitakin kertoja eikä lopulta rauhoittunut muulla kuin kortosonipiikillä.

Täällä on niiiin kaunista. Eilen kävimme kävelyllä pimeässä ennen saunaan menoa. Maisemia ei paljoa "ehtinyt" ihailla. Tänään olimme puolen päivän paikkeilla. Voi kun on kaunista. Puut, jopa lehtipuut, ovat valkeina. Siippani mukaan jään paksuus oli tänään 12 cm. On uhannut tehdä sellaisen jääkarusellin ja minä olen tietysti vastaan. Virtakohdissa voi olla aivan ohutta jäätä....

Toivotan teille jokaiselle mukavaa arkeen palaamista.

Älä siirry! Eikö tämä "yli 60-vuotiaat" ole sellainen paremminkin henkinen ikä, eikä niinkään numero. Ainakin itse pääsin mukaan roikkumaan jo pari vuotta etukäteen ja nyt on kyllä ikäraja saavutettuna ollut aikapäiviä, vaikka en juuri kirjoittelekaan kuulumisia, mutta täytyyhän meitä lukijoitakin olla.

Hyvää Uutta vuotta kaikille! Meillä taitaa vuodenvaihde kulua Jane Austenin Viisastelevaa sydäntä lukien koira sylissä istuen, kun se ei pelkää ilotulituksia, jos on peitto silmillä ja pimeässä

Muori, kyllähän 70-vuotias on yli 60-vuotias ja sopii siis ryhmään oikein hyvin Ja eihän täällä oikeastaan edes ole mitään ikärajaa! Muuten minunkin olisi pitänyt siirtyä seitsemänkymppisiin jo vuosi sitten.

Jouluaattona tytär lapsineen( ihanat lapsenlapset 19v ja 5v) olivat täällä meillä. Joulupukki kävi ja joulumuori oli mukana. Pikku kaveri jutteli huolettomana pukin kanssa, kiipesi syliin ja kysyi onko sulla feikki parta. - "Ei ole vaan ihan oikea parta se on", pukki vastasi. Silloin pikku kaveri alkoi lallattaa: "Valepukki, valepukki...." Pukki nauroi niin, että parta tärisi, nosti pikku kaverin ilmaan ja lahjojen jakamista jatkettiin sulassa sovussa.

Tytär asuu tässä parin kilometrin päässä, joten kun oli syöty, joulupukki käynyt ja lahjat jaettu- he lähtivät kotiinsa ja me jatkoimme aattoiltaa kahdestaan mieheni kanssa. Kävimme saunassa, istuimme takkatulen ääressä, luimme joululahjaksi saatuja kirjoja, nautimme punaviiniä ja toistemme seurasta. Arkihuolet kaikki oli heitetty hetkeksi nurkkaan ja elämä hymyili lämpimästi.

Juuri nyt pikku kaveri kokoilee papan kanssa lentokonetta, jonka pukki toi, tytär on töissä ja kun tarha on kiinni viikonloppuisin on pikku kaveri tietysti meillä.

Uuden Vuoden aaton vietämme hyvien ystäviemme kanssa ja iloitsemme siitä, että kaikki vielä olemme hengissä ja melko terveitäkin. Ystävyydessä parasta on se, että saa olla sellainen kuin on tai olla olematta . Ystävät näkevät minussa parhaat puoleni ja kestävät ne huonot puolet. Aina kelpaa joukkoon.

Pakkasta on sopivasti, -7 astetta. Pikku kundi kyllästyi lentokoneen rakentamiseen ja lähti papan kanssa potkukelkkailemaan. Minä lueskelen ja nautin hetken yksinolosta. Luin illalla loppuun Lucinda Rileyn kirjan "Enkelipuu". Viihdyttävää talvipäivän lukemista. Seuraavaksi alan lukea kirjaa "Stig Larssonin tutkimukset". Tämä on kertomus siitä kuinka rikoskirjailija yritti ratkaista Olof Palmen murhan.

Tour de skitäkin yritämme seurata sen minkä onnistumme. Jos ei muuten niin tallennamme skabat ja katsomme rauhassa sitten kun pikku kaveri on haettu kotiin.

Mukavia loppuvuoden päiviä kaikille. Unelmia, tähdenlentoja ja monta mukavaa hetkeä tulevaan vuoteen.

Onnea Muori61!
Hyvää uutta vuotta kaikille ryhmäläisille!
Ennen joulua kysyin kokemuksia routapaistin tekoon. Se on syöty, loput on pakkasessa ja siitä tuli hyvin mureaa. Jopa poika, joka on aina hyvin kriittinen naudanlihan suhteen, kehui.

Äsken lähtivät mökiltä bonuslapsenlapsi, joka halusi esitellä ensimmäisen vakavasti otettavan poikaystävänsä. Sekä Iker että minä tykästyttiin kovasti nuoreen mieheen (19v.), joka rupatteli sujuvasti, kehui lohisoppaani ja meni pihalle heittelemään Ikerille lumipalloja. Kysyin tytöltä, oliko hän valmentanut kaverin, mutta on kuulemma oikeasti mukava. Ja sen kyllä uskon, poika jutteli kauniilla tavalla omista isovanhemmistaan ja kertoili elämästään.

Tyttö vei tusinan kahvikuppeja itselleen kirpputorikasastani sekä veljelleen wokkipannun. Voi miten minun sydämeni riemuitsee erityisesti tämän lapsen kanssa, hänellä oli tosi vaikeaa teini-iässä, mutta asiat ovat selkiytyneet, valmistuu merkonomiksi helmikuun lopulla,on hyvä työpaikka ja kaunis koti. Olin saanut häneltä joululahjaksi ison peltirasian, joka oli täynnä itse leivottuja sydänpipareita ja jokainen sydän oli koristeltu M-kirjaimella (=mamma) ja pikkusydämin. Kun kehuin pipareita, kuulin, että poika oli tehnyt ne kaikkein kauneimmat. Yhdessä olivat leiponeet. Ja tämä on se lapsi, joka varasteli minultakin rahaa ja karkaili huostaanottokodin ikkunoista.

Sain sinulta Jumbojet silloin hyviä neuvoja, kun olin ihan ymmälläni enkä tiennyt, miten voisin tilanteessa tyttöä auttaa. Nyt tiedän, että rakkaudella ja olemalla läsnä nuorelle pääsee jo pitkälle, vaikkakin jouduin tekemään itseni kanssa aika lailla töitä, että pääsin niistä varastelemisista ja valehtelemisista yli. Nekin on jo puhuttu ja unohdettu. Ja salaa olen melko ylpeä siitä, että minä olin ensimmäinen, jolle poika tuotiin näytille!

Jaa-ha, saa nähdä, onnistummeko huomenna olemaan Ikerin kanssa ihan kaksistaan. Ainakaan ei ole sovittuja vierailuja tiedossa. Mutta jos tulee ylläreitä, maukasta kalasoppaa on vielä...

Ihana kuulla, IL. Olet osannut toimia juuri oikein.
Ja elämän suurinta onnea on, että lapset löytävät hyvät parisuhteet.

Meilläkin yhdellä on ollut monenlaista epäonnea parisuhteissaan, nyt vietti joulua oikean unelmavävyn kanssa ja pitkän tähtäimen suunnitelmia on tehty.