Hienosti olet pudottanut Pieni karhu! Kokonaispudotus on komea ja kuitenkin muutos on alle vuodessa , 8 kuukaudessa?! Olet osannut tehdä asioita systemaattisesti ja järkevästi ja sisukkaasti. Onnittelut!
Ilmeisesti ihmiset vaan ovat erilaisia aineenvaihdunnaltaan ja kulutukseltaan kaiken kaikkiaan. Eli ihan samat kuviot eivät toimi samalla tavalla. Onhan toi lihomistaipumuskin kovin erilainen eri ihmisillä. Yksi ystäväni on aina ollut hoikka ja syö yleensä ihan samanlaisia annoksia kuin minäkin, mutta on aina ollut tasaisesti vähintään 10 kg hoikempi. Ehkä on peruskiihkeämpi tyyppi, että kuluttaa koko ajan vähän enemmän ja mahdollisesti välillä syö itsekseen olleessaan vähemmän. Itse tankkaan varmaan aika tasaisesti. Mutta lihon ihan selkästi helpommin kuin hän. Mutta kukin elää oman kroppansa kanssa ja sen kanssa pitäisi päästä hyvään tasapainoon.

Tervetuloa mukaan nimimerkki eikelpaa - kyllä kelpaat!
Laskelmiimme liittyen jäin miettimään noita vajeita ja putoavia kiloja. Mulla on perstuntuma, että se että syön välillä "liikaa" tekee hyvää aineenvaihdunnalleni ja auttaa painon putoamisessa. Ja jos syön pitkään isoja miinuksia, painonpudotus pysähtyy. Oletteko muut huomanneet että yksittäiset "plussauspäivät" saisikin painonlaskun nytkähtämään eteenpäin?

Olen aika kova surfailemaan täällä eri ketjuissa ja kun tavoitteeni on 70 kg niin liityn tähän ketjuun vakituisesti jakamaan kokemuksia.
Mielenkiintoisia kommentteja olen lukenut eri ketjuista ja kaikki kannustaa, rohkaisee. Opettaakin.
Nuita edellisen kirjoittanan plussapäiviä en ole kokeillut, aloitin kiloklubissa syyskuun puolessavälin ja tiukassa tuntuu olevan mutta periksi en anna vaikka joskus tuntuu tää syöminen epärealistiselta--kun painonkin pitäisi tippua, no, kunhan vaatteet mahtuisi päälle. Tsemppiä kaikille

Kiitos, Koiramuori! Systemaattisesti eteenpäin mennään kuin juna – joskaan ei mikään luotijuna, vaan ennemmin sellainen lehtikelissä liukasteleva, pakkasessa hyytyvä ja ylipäätään hidas ja alituisesti pysähtelevä lähi- tai taajamajuna

Tänään just ihmettelin, että miten kukaan on saanut laihdutettua mitään ennen kuin oli internet. Ite ainakin oon niin peruslaiska ihminen, että kalorit laskeva ruokapäiväkirja on ihan ensiarvoisen tärkeä. Mitä siitä tulisi, että jostain ruokapakkauksista katsoisi ravintoarvoja ja niitä ynnäilisi... Olis tainnut jäädä painonpudotus suunnitelman tasolle.

Toinen iso juttu on se vertaistuki ja kannustus, mitä täältä saa. Kun harmittelee jotain joutavia, niin löytyy järjen puhujia, ja toisten onnistumiset rohkaisee itseäkin. Musta on "livenä" jotenkin kiusallista puhua laihdutuksesta oikeestaan kenenkään kanssa. (Vuodatan sitten teille täällä kauheita jaarituksia, sori )

Pitäis varmaan Jokosen innostamana kokeilla johonkin väliin kunnon plussapäivä, jos se laittais elimistöön vauhtia. Ekan klubiviikon jälkeen mulla on ollut plussapäiviä näköjään hulppeat kolme (viimeisin elokuun alussa), joten tässä touhussa alkaa kohta olla neuroottisia piirteitä

Plussapäivistä puheen ollen, mulla on edessä viiden päivän reissu johon sisältyy varmasti paljon ulkona syömistä yms. höpöilyä. Ja hotelliaamiaisia... Sitä silmällä pitäen olenkin nyt pari viikkoa syönyt ja liikkunut järkevästi. Nyt vaan taitaa olla poskiontelontulehdus flunssan jälkitautina. :/ Olo on muuten ok mutta poskissa on ikävä paineen tunne ja päänsärky on ja väsy. Kurjaa muutenkin synkkään ja sateiseen lokakuuhun. En välttämättä pääse uimahalliin vaa'alle ennen matkalle lähtöä. Kumpa ensi viikolla olisi sitten miinusta painossa ja mielellään myös vyötäröllä! Täällä joku sanoi punnitsevansa tiuhaan mutta mulle sopii hyvin pitkät punnitusvälit. Silloin pudotukset on usein "isoja", ja toisaalta jos pudotusta ei ole, pettymys tulee vain kerran viikossa tai kahdessa.

Tsemppiä kaikille, älkää syökö liikaa suklaata syksyn harmauteen!

Mur poskionteloille ja kurjuudelle, jee matkalle! Toivottavasti tukkoisuudet häipyy ja tulee muutenkin mukava reissu Muista Jokonen nauttia kaikesta ihanasta ja ottaa rennosti, kaloreita ehtii laskea kotona ihan riittävästi.

Huomaan, että taidetaan elää vaaran paikkoja: töissä stressiä, paljon ulkona/muiden ruuissa syömistä, pimeys väsyttää eikä siis ruokien merkkailu ei jaksa huvittaa. Olen syönyt kyllä melko samalla tavalla kuin merkatessakin, mutta tämmöisestä merkkaamattomuudesta monesti aiemminkin on paino lähtenyt nousuun. Että tulin sitten tänne tunnustamaan, josko saisin uutta puhtia

Poikaystäväni ylipuhui mut merkkaamaan (ainakin arjessa, matkat on vähän monimutkaisempia) ihan kaikki päivät edes summittaisesti, kamalimmatkin! Se on rasittavaa, mutta superhyödyllistä, kannustan yrittämään!
Kivaa viikonloppua kaikille!

Uskon kans jokapäiväiseen merkkailuun. Kiinnostavaa dataa omasta syömiskäyttäytymisestä, ja harjaantuu siinä, paljonko mikäkin ruoka tai herkku sisältää mitäkin.

Koitin eilen saada vaihtelun vuoksi aikaseksi plussapäivän. Söin muuten tavallisesti ja sitten vielä illalla reilun ja herkullisen annoksen viinilaseineen libanonilaisessa ravintolassa. Ravintolaruuan kalorit perustuu vaan valistuneeseen arvaukseen, mutta yhtä kaikki näyttäisi siltä, etten ees päätynyt plussalle vaan oikeastaan nollaan (-21 kcal) Vaikea uskoa et voisin syödä joka päivä näin ilman että lihoisin...

Saa nyt nähdä, potkiiko tällainen reilumpi syöminen kroppaan vauhtia.

Uusi mukaan tähän ketjuun! Saavutin tuossa muutama viikko sitten alkuperäisen tavoitteeni, 75kg, mutta taidanpa tahdätä siihen 70 kiloon