Kiitti a.x.e.!
Taisin onnistua.

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Minunkin koetettava

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Hehkutusta pukkaa... Sen lisäksi että olin aamulla oikeasti todellakin 72 kg kevyt (ei kohta voi enää sanoa että painava ), menin Onlyyn kattelemaan farkkuja. Kuten aiemmin sanottu, en ole saanut sieltä koskaan ikinä farkkuja tai mitään kun ne vaatteet on sellaisia lasten kitjakkeita. Oltiin likan kanssa muka shoppailemassa kun likka hermostui ja päätti ettei istu enää rattaissa. Ei siis puhettakaan sovittamisesta. Eipä mitään, löysin 17 eurolla kivat pillifarkut, joiden koko oli 32 eli suurin mitä puodista löytyy. Päätin ottaa ne, kun olivat niin halvat, olkoot ne sitten miun sitku-farkut.

Kotona sovitin housuja, arvio oli että n. 5 cm pitää saada vyötäröltä pois ennenkuin sopivat. Mutta ei, ne sopi heti!

Onneksi olivat halvat ja stretchiä, saattaa olla kauemmin sopivat kun kerta venyvät. Vyönrenksuja ei ole, joten sopii sen verran kauan minkä sopii. Sitten kehystän ne ja laitan alle päivämäärän: "Kun uusi elämä alkoi":

Jospa sitä joskus pääsisi tohon 70kg, joskus olen ollut 71kg ja sitten mennyt syömään itselleni kiloja lisää voi ihminen olla tyhmä! mutta nyt jos vaan oppisi elämään terveellisesti niin jospa ne kilotkin karisisi. Onneksi olen nyt vaihteeksi töissä, vielä melko raskaassa, niin kaloreita kuluu, tosin nyt ei ole jaksanut urheilla juurikaan.

Mites sen ticcerin saa näkyviin?

Helou ja hyvää maanantai-iltaa.

Täällä on viikonloppu mennyt ailahtelevilla mielin, oon todennut itselläni jonkinlaisen alkavan syömishäiriön joten merkkailu ja kaloreiden/hiilareiden laskeminen loppukoon. Käyn vaa'alla päivittäin ja koen ahdistusta jos paino on noussut hiemankin. Ahdistusta puran juoksemalla. Ajatukset pyörii jatkuvasti laihduttamisen, karppauksen, syömisen, kilojen ja urheilemisen ympärillä. Kaloreita tulee yhä liian vähän, kun ei tee mieli syödä. Eli rentous tästä on kaukana. Päätettiin siis yhdessä mieheni ja parin ystävän kanssa että mun kanssa ei saa enää jutella laihduttamisesta, en käy vaa'alla päivittäin (mies piilottaa sen ja antaa sen mulle kerran viikossa, jos sitäkään), lopetan ruokien merkkailun ja etsin miellyttävän ja vähemmän itsetuhoisen tavan poistaa ahdistusta (rakensin tänään yrttitarhan meidän parvekkeelle ja aion tällä viikolla ommella vähän uusia vaatteita).

Eli mä sanon osittaiset heipat kiloklubille vähäksi aikaa ja yritän opetella rentoutta. Käyn varmaan vielä foorumeilla, mutta en uskalla merkkailla tuonne mitään, etten jää siihen taas koukkuun.. Ihmeen helposti tähänkin on ajautunut.

Liitympä minäkin tänne, ellen oo jo aikaisemmin kirjoitellut tähän ketjuun..? kokeilen heti ekaksi tickerin lisäämistä, jospa se onnistuu

Riksu-mi: mietin samaa kuin sinäkin, tästä on tullut mullekin pakkomielle ja se kuuluisa rentous on täysin poissa. Kun paino ei putoa, ei se ole rentoa, vaikka laihdutussloganit muuta sanoisi. Mä mietin kanssa KK:n jättämistä vähäksi aikaa, koska mulla räjähti tää juttu käsiin noin 5 päivää sitten ja olen saanut ahmimiskohtauksia, joita mulla ei ole aikaisemmin ollut. Siis sellaisia että meen ostamaan kasan suklaata tai pullaa ja mässään niitä hilluttömät määrät. Se tulee TURHAUTUMISESTA siihen että kohta 2 vuotta olen laihduttanut ja en ole lähelläkään normaalipainoa, vaan kaikki on mennyt tuskallisen hitaasti ja palaa heti kun nostan kalorimäärää. Huolettaa nyt että mistä toi suklaan mässäys oikein tuli, kun mähän en aiemmin ole edes digannu koko suklaasta oikein Elämä on nyt täytettävä jollain muulla kuin itsen ja vaa'an kyttäämisellä, ettei tää mee vielä hullummaksi. Kauheaa jos aiheuttaa itsellensä jonkin syömishäiriön vielä Riksu-mi, tsemppiä sulle!

Riksu-mi ja MaisaK: kannattaa tosiaan pitää taukoa siinä vaiheessa, jos itse tuntee että painontarkkailu menee epäterveen puolelle. Tiedän tunteen, mulla oli opiskeluaikana pari sellaista vuotta, että koko elämä pyöri vain syömisen ja liikunnan ympärillä. Olin muka lihava, ja nyt jälkeenpäin valokuvia katellessa ihmetyttää ihan hirveästi... kun olin siis ihan niin laiha luikku että pahaa tekee.

No, nykyään ei ainakaan tuosta ongelmasta ole tietoakaan, jos jotain positiivista nykytilanteesta yrittää etsiä.

Eilen siis Kiloklubia täyttelin, kaikki ruoka-aineet löytyi ihan tyydyttävästi ja pysyin kalorirajoissa, mutta yhtään palloa en saanu vihreäksi. Tästä siis suunta vain ylöspäin, ja nytkin puputan aamiaiseksi salaatti-paprika-voileipiä että pääsen heti kasvisannokseen kiinni. Nämä on sitä paitsi tuhat kertaa parempia kuin kinkkuvoikkari!

Mulla kanssa riippuvuus KK:iin, mutta positiivisessa mielessä. Olen jo oppinut ruoka-aineiden ominaisuuksia siten, että saan pallot vihreäksi ilman etukäteissuunnittelua, siihen olen pyrkinyt koko ajan.

Eilen kävin syömässä superpekonihampurilaisen ja olin varma että menee pitkästä aikaa punaiselle kalorimäärät, mutta eipä mennytkään! Painokin oli pysytellyt kiikun kaakun 72 kg:ssa, joten hyvä viikko tiedossa. Olen saanut pidettyä hyvin kalorit vihreän puolella ja vyötäröltä poistunut 15 cm, joita ei jää ikävä.

Voi Riksu-mi ja MaisaK, kurja kuulla että teidän projektinne ovat ajatumassa tuohon suuntaan. Mutta tuo on varmasti ihan hyvä idea pitää pientä breikkiä tarkkailusta, mutta silti pyrkiä ostamaan kotiin vähän parempi laatuisia ruoka-aineita kun nyt pelkkää roskaa.. Muuten käy helposti niin että pääsee taas lihomaan lähtökuopilleen, joka taas ahdistaa omalla tavallaan.. Mutta käykää ihmeessä täällä kertomassa miten menee ilman kaloreiden laskemista ja merkkaamista, sillä itselläni ainakaan ei ole tarkoitus loppuelämääni syömisiäni merkkailla, ja olisi kiva kuulla miten ns. arkeen paluu onnistuu, vaikkakin se teillä nyt olisi enemmänkin katko laihdutusprojektissa.

Mä olen kyllä itsessänikin huomannut pieniä riippuvuudenoireita tätä KK:ta kohtaan, tai lähinnä noita laatupalloja kohtaan. Pari päivää sitten hermoistuin miehelleni ihan todenteolla kun hän oli hankkinut meille kuiduttomia corn flakeseja ja vaaleaa leipää, ja söi sitten vielä minun rasvapallon pelastukseni, cashew-pähkinät.. Koitin siinä sitten vaahdota kovaan ääneen että nyt ei sitten mene pallot vihreälle, kiitos hänen.. No onneksi tuosta lepyin sentään kun ymmärsin itsekin reaktioni pienoisen liioittelun. Eihän nuo pallot nyt kaikki kaikessa ole, että joskus saa tulla keltaisia tai punaisiakin palloja..
Vielä toistaiseksi olen onnistunut muuten tätä palvelua käyttämään ns. tervejärkisesti, mutta jos nämä riehumiset muille kuitujen vähäisyydestä tai rasvojen laadusta jatkuvat, niin on ehkä minunkin aika ottaa pieni breikki..