Laitetaan mun maharoikko myös tänne:

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Saa nähdä kiinteytyykö mun nahka, kun oon jo reippaasti kolmekymppinen, lähempänä neljääkymppiä. Työtä kyllä tuon etumahan kanssakin on vielä paljon.

Lumiapila, siitä sähköröökistä. Mie joskus aikaisemmin yritin sen avulla lopettaa, mutta totesin, ettei siinä oo oikein mitään järkeä. Nikotiinin lisäksi kun pitäisi päästä siitä tavastakin eroon. Kun on 18 vuotta tottunut nostamaan tupakan huulilleen, sytyttämään sen ja pilaamaan keuhkojaan henkäilemällä syöpäkäärylettä, niin on siitä aika vaikeaa päästä eroon siitä tavastakin. Loppujen lopuks voi olla vaikeampaakin se tavasta luopuminen kuin nikotiinista luopuminen.

Niin ja se väsymys. Oon kyllä ollu ihan kamalan väsyny, mutten oo yhdistäny sitä painonpudotusprojektiin. Oon tosiaan ihan valmista kauraa viimeistään klo 21 ja nukkua törötän sitten aina kuuteen tai seitsemään ihan heittämällä. Tai siis silloin, kun ei ole liian väsynyt eikä siksi saa unta. Miulla tietty sotkee pakkaa vähän se bipo, johon syön monia lääkkeitä ja mielialat heittelee siltikin miten sattuu. Mutta anyways, oon ihan tööt koko ajan.

Ja mitä noihin mahanröllyköihin tulee, niin toivon todella, että käy niin kuin HCC sanoo. Kuitenkin kun on jo yli kolmenkympin (vaikkei vielä kovin paljoa), iho muuttuu ja sen takaisin palautuminen venymisen jälkeen on hitaampaa. Näin olen joskus aiemmassa elämässäni fysiologian tunneilla oppinut. (Ihan hyvä, ettei nyt tarvii anatomiaa ja fysiologiaa saati sisätauteja ja endokrinologiaa enää lukea, ois varmaan tää painonpudottaminen kahta kauheampaa ) Venymäarpiakin miulla on aika mojovasti, vaikkei yhtään raskautta olekaan historiassa. Ihan on vain läski sen ihon repinyt. Niin ja miun mahanröllykkä näyttää hyvinkin pitkälti samalta kuin Lumiapilalla, minulla on vaan vähän vielä laajempi röllykkä.

Mulla on ihan erimallinen maha kuin teillä. Mä pelkään eniten, että toi ylämaha jää mulla roikkumaan... Mutta luulen, että mulla on kuitenkin hieman toivoa mahan kanssa. Tissileikkausta harkitsen ihan tosissani.
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

kröhöm...kuvasta näkyy mun ongelma vaatteiden kanssa...ostin nuo rintelit viime keväänä yksiin juhliin. Nyt ne on hieman liian suuret. Kuvat otettu 1.12.2015.

Hoikkalainen, epäilen myös, ettei sulla tule olemaan hurjaa mahaongelmaa. Tissit taas, voi huokaus %) Voitte vain miettiä miltä ne näyttävät kun koko on tippunut 120F -> 75 E. Jos vain ympärys olisi muuttunut ja tilavuus pysynyt samana nykyinen koko olisi 75O ja oon ja een välillä on aikas monta kirjainta. Tuntuu, että sekin kuppi täyttyy lähinnä rullatusta nahasta. Toisaalta, eipähän tarvitse juuri miettiä tissejä urheillessa tai metsästellä urheiluliivejä erikoisliikkeistä kun tueksi riittää kaikki halvat toppimalliset.

Aika pitkään sinä olet sinnitellut samoilla liiveillä. Minusta tuntuu, että olen ostamassa kuukauden välein uusia.

HCC, joo ostin kyllä jo uudetkin liivit, mutta en tiedä miksi nuo piti kuvaan laittaa... Nuo saa oikeastaan nyt mennä roskiin valitettavasti. Montaa kertaa en niitä edes ehtinyt pitää.

Mä oon ostanut nyt melko vähän vaatteita, kun isoiksi tuppaavat kuitenkin jäämään. Yhden toppatakin, avokkaat, housut, t-paidan, liivit ja pitkähihaisen olen vasta ostanut. Nyt alkaa olemaan sellainen tilanne, että en enää kertakaikkiaan kehtaa pitää joitakin roikkuvia vaatteitani.

Lumiapila, mä oon ollut väsynyt jo pari vuotta. Mutta se alkoi kyllä jo ennen laihdutusta, joten en usko laihdutuksen vaikuttavan asiaan. Nukun kuitenkin melko vähän, eli en saa unta aikaisin ja nukun max. 7-7,5 h, mutta yleensä vähemmänkin. Nyt nutratessa nukun ihan onnettoman vähän. Olen lukenut väsymyksestä ja muutamia mitkä sitä voi aiheutaa on mm. diabetes, kilppari, rasvamaksa, joku puutos, anemia, joku piilevä virtsatietulehdus (eli ilm. oireeton) yms.

Multa katottiin kilppariarvot ja paastoverensokeri. Molemmat ok. Verensokeria olen kotona aina välillä seuraillut, kun mulle jäi tommottiset välineet. En ole huomannut korkeita sokeriarvoja itselläni, pikemminkin aika matalalla liikkuvat. Joskus alkusyksystä kun katsoin ns. kotikutoisen sokerirasitustestin/sokerikäyrän, niin lukema alkoi nelosella ennen ruokaa ja n. 1,5 h ruuan jälkeen taisi olla 6,8 tai jotain. Ei noussut edes seiskaan ja siitä lähti laskuun taas. Silti musta tuntuu, että mulla on ollut jotain häikkää insuliinintuotannossa. En käytä juurikaan sokeria, enkä syö pahemmin makeita enkä paljoa leipääkään. Joten siinä mielessä olisi kiva joskus testata, että jos joisin jotain sokerilitkua niin mitä sitten tapahtuisi. Oma arvioni on, että tuossa tilanteessa insuliinia erittyisi niin helkkaristi, että verensokeri laskisi tosi alas. Sellaisia oloja minulla oli nuorena. (Ja oli aina nälkä ja koko ajan jano .)

Rasvamaksan pitäisi jo kaiken järjen mukaan olla suurimmalta osin poissa, jos sellainen on mulla ollut. Virtsatietulehduksia mulla ei ole ollut koskaan. Rautaa ja b-vitamiineja olen yrittänyt alkaa syömään. Ilmanvaihto laitettu kuntoon viime syksynä. Ei vaan hellitä väsymys. En tiedä mitä on, mutta toivon että loppuu, kun on kevyempi.

Mä mittautin taaperon neuvolatädillä käydessä jokin aika sitten mun rauta-arvot ja tulos oli loistava, eli anemiaa ei ainakaan ole. Koputtaa puutaa, etteikö tulisi. Joskus parikymppisenä mulla oli anemia, kun laihdutttelin normaapainon ylärajoilta lievään alipainoon. Kilpirauhasen vajaatoimintaa meidän suvussa on, mutta ainakin vielä on mun arvot olleet normaaliarvoissa. Muutaman kerran olen mittauttanut sekä raskauden aikana että ilman raskautta. Virtsatietulehdus mulla on ollut usein, mutta aina todella kovilla kivuilla. Diabetes mulla on tuskin. Raskauden aikana oli ainakin arvot normaalit sokerirasituksessa. Mulla oli kyllä alhainen verensokeri ja siksi mullakin on mittausvälineet vieläkin kotona, koska neuvolasta sain. Pyörrytti nimittäin todella korostuneesti raskauden aikana. Verensokerit oli raskauden aikana melkein joka aamu 3,5-3,7 muistaakseni, eli alle normaalin. Lisäksi ne laskivat päivisinkin alle normaalin, jos en syönyt usein ja paljon. Tässä osasyy kovaan lihomiseeni raskauden aikana. Lisäksi mulla ei verensokerit koskaan nousseet yli 6-7:n vaikka vedin kilon karkkia kerralla. Hoikkalaisen verensokerit kuulostaa kyllä hyvin samankaltaisilta Eilen viimeksi mittaisin verensokerini ja arvo oli 3,6 illalla ja olo oli, kuin tyrmäystippoja ois saanut, nukutti kovaa ja heikotti, ihan kädet ei kantaneet kunnolla ja jouduin pyytämään miehen nostamaan taaperon sänkyynsä nukkumaan, kun pelotti etten tiputa. Joku puutos mulla ehkä voisi ollakin alhaisista kaloreista johtuen, vaikka juonkin joka aamu monivitamiiniporetabletin. Rasvamaksasta en tiedä, mikä sen on? Mahoista: kyllä meillä tosiaan on erilaisia mahoja. Toivottavasti me kaikki saisimme mahamme tavalla tai toisella nättiin kuntoon!

Vaaka ei suostunut mun kanssa ollenkaan yhteistyöhön tänään Se näytti ihan kummallisia lukuja ja lopulta punnasin varmaan 5 krt peräkkäin ja joka kerta näytti eri lukua. Lopulta luovutin ja ajattelin, että antaa olla tältä päivältä. Tulokset olivat kaikkea väliltä 84,7-85,7kg 84,7kg näytti vain kerran ja suurin osa punnauksista näytti 85 pilkku jotain Onko kenenkään muun vaaka temppuillut koskaan tällä tavalla? Kyseessä on digivaaka, jota pidän puulattialla keittiössä aina samassa kohtaa. Vrt. sen huomasin muutama vuosi sitten, että vanhanaikaiset jousivaa'at näyttää 4kg digivaakaa vähemmän Eli ennenvanhaan, kun luulin painavani esim. 60kg painoinkin oikeasti 64kg Päähän tässä vaakojen kanssa vallan voi seota

Aamupaino on tänään 84,7kg ekalla ja ainoalla punnauksella, eli siirryn tuonne 80kg tavoittelijoihin Tulkaa pian perässä tekin ja hyvää jatkoa muille tsemppien kera!

Hienoa Lumiapila! Tervemenoa seuraavaan tavoiteryhmään! Kyllä me täältä perässä tullaan, toiset hitaammin, toiset nopeemmin Miulla näyttää aika hitaalta tää tahti, aamupaino tänään(kin) 89 kg. Mutta täältä ryskätään perässä kyllä

Voihan jumi! Aamupainot hiissaa välillä 89-89,6 kg. Ärsyttää ihan jonniinmoisesti, kun vaan junnaa paikoillaan Nyt pitäis jostain saada vauhtia pyttyyn, että jouluksi ehtisi edes sinne 87:ään.

Hyvää itsenäisyyspäivää, jokaikiselle!