Nyt riitti tämä läskinä olo. Viimeinen pisara oli se kun omat pienet lapset nimittelivät itseäni Jabba Hutiksi.

BMI indeksi on tällä hetkellä 45 ja tavoitteena on bmi 25. Pudotettavaa on siis jonkin verran , eli noin 66 kiloa.

Ikää on 44 vuotta, perheeseen kuuluu kaksi lasta (toinen ala-asteella ja toinen vielä päiväkodissa) ja rakas avio-puoliso. En ole aikaisemmin hakenut vertaistukea netistä joten tämä on aivan uusi kokeilu. Olen kyllä seurannut toisten hienoja menestystarinnoita, mutta koskaan en ole uskaltautunut itse kirjoittamaan.

Aikaisemmin olen laihduttanut tiukalla dietillä ja liikunnalla. Kiloja olen kyllä onnistunut saamaan pois, mutta jostain kumman syystä, ne ovat tulleet aina takaisin puolen vuoden - vuoden sisällä.

Jännityksellä odotan tulevaa. Nyt on kova motivaatio päällä, mutta saa kyllä nähdä mikä on tilanne huomenna klo 14:00. Joko silloin tulee ensimmäiset katumiset, että entäs jos aloitankin huomenna.

Hei kaikille!

Olen parikymppinen nainen, jonka intohimon kohteina ovat synkät asiat, käsityöt ja taiteilu. Vielä vuosi sitten olin normaalipainoinen, mutta kilot hiipivät kuin huomaamatta, ja nyt kärsin huomattavasta ylipainosta. Pudotettavaa olisi sellaiset 40 kiloa, mutta lähden aluksi tavoittelemaan 15 kilon pudotusta. Toivottakaa onnea!

Hei! Olen helsinkiläinen 38v. neljän lapsen kotiäiti. Aloitin painonpudotukseni helmikuussa 2011, kiloja on kerääntynyt raskauksien jälkeen aivan liikaa. Vielä olisi matkaa muutama kilo, ei meinaa tuo vararengas vyötäröltä sulaa, vaikka hyvään vauhtiin olenkin päässyt. Kesän on paino junnannut tuossa 63-4 kg:ssä, vaikkakin olen liikkunut 5. viikossa reippaasti ja muuttanut ruokailutottumukseni täysin, ainut vaikeus on nykyään pitää karkkipäivä kurissa

Moi!!

Oon alle 30-v. nainen. Lapsesta asti oon ollu vähän pyöree vaikkaki paino on pysyny ihan normaalirajois. 7 vuotta sitte paino alko nousta pikkuhiljaa, sitte yhessä vaiheessa sain 10 kg pois, jotka sitte tuli taas takas ja toi mukanaan viel lisäkiloja. Keväällä 2010 painoo oli 93 kg ja BMI 30,7 ja siitä lähti sitte painonpudotus, ku tuntu et kaikki vaatteet kiristää... Viime vuonna paino tippu hiljaksiin 5 kg ja tänä vuonna otin sitte niskaotteen painonpudotukseen ja tähän mennessä tänä vuonna on lähteny 10 kg eli 15 kg yhteensä. 3 kg vielä normaalipainoon ja kaikki siitä eteenpäin lähtevä on extraa, tavotteena kuitenki 68 kg

Hei, en ole varsinaisesti uusi jäsen, mutta minulla on ollut pitkä tauko. Olen 27v nainen, naimisissa. Kiloklubi toimi minulla aikoinaan todella hyvin, mutta isojen elämänmuutosten myötä tullut stressi, huoli ja masennus pilasi kaiken. Pahimmillaan en jaksanut kuin nippa nappa käydä töissä, syödä ja nukkua. Nukahdin heti kotiin päästyä. Ajatus lenkille lähdöstä tuntui ylivoimaiselta. Paino nousi tasaisesti, ja nyt olen 10kg painavampi ja huonokuntoinen.

Sain kuitenkin muutoksia tehtyä, ja elämä alkoi taas tuntua mielekkäältä. M.m. lähdin opiskelemaan uutta alaa, nautin opiskelusta ja tauko työelämästä tekee hyvää. Suunnittelemme oman kodin ostamista vuoden päästä, ja elämä hymyilee taas.

Nyt jaksan taas pitää huolta itsestäni. Eilen kirjuduin kiloklubiin ensimmäisen kerran, söin terveellisesti ja lähdin reilun tunnin reippaalle kävelylenkille. Tästä on hyvä jatkaa!

Hei vaan!

Olen vähän päälle parikymppinen tyttönen ja päätin liittyä Kiloklubiin, koska haluan vinkkejä ja tukea hyvän ja terveellisen ruokavalion kokoamiseen. Aloitin painon pudotuksen vuoden alussa ja painoa on tippunut noin 10 kiloa. Nyt olen suunnilleen sen painoinen kuin haluankin olla, mutta pulmana on ollut se, miten saan pidettyä painon kurissa.

Ennen ruokavalion muutosta olin aina todella väsynyt ja voimaton. Voimia ei riittänyt kunnolla edes siivoamiseen ja päätin vihdoin, että saan kai minäkin olla pirteä ja nauttia elämästä ilman jatkuvaa väsymystä!

Nyt elämä on avautunut ihan uudella tavalla ja odotan innolla tulevaa!

Laihdutusprojekti numero kaksi alkakoon tästä. Olen 26-vuotias opiskelijatyttö ja lievästi paksu, just niin paljon että ärsyttää. Vuoden 2010 aikana laihduin 94 kilosta 78 kiloon, eli just normaalipainon rajalle, kun pituutta on suotu 177cm. Tän vuoden alkupuoliskon tasapainottelin ihan kivasti, paino tasaantui jotain 79-80 kiloon. Kunnes nyt kesällä hivenen olen innostunut ajoittain syömään suunnilleen päivittäin jäätelöä, suklaata ja roskaruokaa. Tulos: eilinen paino 85kg . Arvatkaa ärsyttääkö?

Mutta ei hätää, nyt taas mennään apinan raivolla ja pilke silmäkulmassa kiloklubin ohjeilla eteenpäin. Aion joskus vielä painaa 74 kiloa, jossa painossa olen urheilullisena tyyppinä jo ihan hoikka. Lihomisesta huolimatta, tuntuu, että liikunta on saattanut tulla elämääni jäädäkseen. Juoksen, kävelen ja kuntosaleilen n. 5 kertaa viikossa. Kesän ajan nautiskelin 6-10km hölkkälenkeistä tai no okei, en aina nauttinut mutta kävin kuitenkin suunnilleen joka toinen päivä hölkkäämässä. Ehkä kiitos liikunnalle, mutta viime keväiset vaatteet menee kaikki päälle ihan hyvin. Mutta on tossa keskivartalossa komea vararengas, ei siitä mihinkään pääse. Nyt on taas kuntosalikausi korkattu, uudella asuinpaikkakunnalla on ihan kiva, joskin melko tyyris kuntosali.

Haha, nyt on päänavaus tehty. Jos tän projektin näin julkisesti aloittaa, eikös sen lopettaminen kesken oo käytännössä mahdotonta suomalaisella sisäsyntyisellä noloudella varustetulle tyypille? Sitähän minäkin .

P.S. Jos satut asumaan jossain päin Nurmijärveä, Hyvinkäätä ym. lähiympäristöjä, musta saa innokkaan liikuntakaverin ja vertaistukijan!

Täällä 35 v satakiloinen, joka on kyllä ruokapäiväkirjaa täytellyt pidempään, välillä taukoja pitäen. Nyt tarttis tehdä jo vähän jotain muutakin.

Ajattelin kans, että jos täällä julkisesti "mainostan" että nyt homma etenee, minun on sitten myös pakko tehdä asian eteen jotain. En voi enää vain ihmetellä, että mikä on kun paino vaan nousee, vaikka syön ihan hemmetisti enkä nosta persettä penkistä lainkaan. Saa nähdä saanko tuota päiväkirjaakaan kirjoitettua... mutta yritetään nyt ainakin syödä järkevästi

Tervehdys itse kullekin säädylle...

Olen juuri ennen seiskyt-luvun päättymistä syntynyt tyttö"lapsi", jonka BMI oli vuoden 2009 lopussa 46
Elopainoa olen onnistunut tiputtamaan jo sen verran, että BMI on enää 32, mutta matkaa "normaaliuteen" on vielä paljon...

Toisaalta, en minua kai koskaan voi täysin normaaliksi kutsua, sillä olenhan jopa keskimittaista suomalaista MIESTÄ pidempi...

-MikroMyy, joka ei vielä uskalla paljoakaan sanaista arkkuaan raottaa

Hei!

Olen 23 v nainen joka on 165 cm ja paino 91. Olen aina ollut ylipainoinen ja taistellut kilojen vasta. Olen yrittänyt paljon erilaisia keinoja, mutta ilman tulosta. Yks kesä laihduin 10 kg ilman että yritin laihduttaa, mutta silloin söin vain kerran päivässä ja yötyötä.
Nyt olen niin kyllästynyt tähän ja haluaisin saada itsetuntoni takaisin ja uskalla olla ihmisten seurassa. MInulla on aika paljon asioita elämässäni jotka ovat vaikeita, niin syön helposti plajon epätervellistä silloin,koska se lohduttaa, mutta vain hetkeksi...
Kävelen joka päivä koiran kanssa ja joskus liikun enemmän, mutta se ei ole niin hauska kun ei ole kavereita jotka voisivat tulla mukaan ja tukea.
Haluaisin ainakin laihduttaa 20kg,mutta en tiedä mitä minun pitäisi tehdä että minun motivaatio pysy kohalla...