Voi, ihania viikkopudotuksia on taas monella kerrottavana, onnea!

Mulla meni viikonloppu myös hieman liikaa herkutellen mutta sille nyt ei enää voi mitään - katse eteenpäin. Hirveä väsymys koko viikonlopun päällä ja sellainen tulenkokipeäksivaien -olo. Ilmeisesti se meni ohi, tänään jo pirteämpi.

Minä en voi syödä pelkästään sitä mitä haluaisin, koska silloin mun ruokavalio olisi äärettömän epäterveellinen ja sillä ruoalla olen läskini myös saanut kerättyä. Pakko opetella syömään sellaista mikä ei ole aiemmin maistunut tai mistä en oikeastaan pidä kovin - kasviksia, vihanneksia ja marjoja. Vaikka nainen olen, niin perisuomalaisen miehen makunystyrät on varmaan mulle suotu, hk:n blöötä, pottuvoita ja turun sinappia, se on kaikki mitä ruokapöytään tarvis

Jospa sitä aktivoituisi kuntopyörän päälle Emmerdalen ajaksi.

Mukavaa alkanutta viikkoa

Heips. Pitkästä aikaa jos pidemmälti kirjottelis.

Tervetuloa kaikille uusille tasapuolisesti. Joukkoon mahtuu

Lueskelinkin ketjun läpi mitä uutta oli tullut. Yritän nyt tälleen yleispätevästi vastata

Vau! Miten upeita saavutuksia on porukka saanut. Hieno tsemppi teillä päällä!

Gourmand Kiitoksia. Vähemmän sitä kuulee sanaa kaunis, onneksi kuitenkin isännän suusta yms.

Painon pudotuksen alkusysäys Tuli vaan napsahdus nupissa tammikuussa, ettei elämä voi jatkua näin. Taustalla on jo kuitenkin 1 tyypin diabetes ja nivelreuma. Haluan kuitenkin vielä lisää lapsia saada ja haluan jaksaa mahdollisimman paljon poitsun kanssa touhuta. Ihanaahan tuo on jo miten uusiksi vaatekaappi mennyt, insuliiniannokset pienentynyt, reumakivut ei ole oikeastaan vaivannut....jnejne. Ekaa kertaa pudotan painoa ilman mitään isompia kieltoja. Syön mitä haluan, kunhan syön vaan vähemmän, kun kulutan ja maailma ei kaadu siihen jos herkuttelenkin reilummin välillä. Tämä on oikeasti elämäntapamuutos ei laihdutuskuuri

Välitavoitteista olen palkinnut itseäni ja en tiedä miten sit palkitsee itsensä, kun on lopullinen tavoite saavutettu. Välipalkintoja ollut: uudet meikit, uusia vaatteita yms.

Mietin tuota -5bmi 10cm vyötäröltä... Miulla vyötäröllä ei loppupeleissä ole äärimmäisiä määriä ylimääräsiä senttejä (kyllä niitä vielä liikaa on mut siis... ) vaan senttejä on ollut muualla vyötärön ylä-ja alapuolella. Niitä senttejä on hävinnyt reilusti kyllä, mut vyötäröltä pienempään tahtiin. Toivon mukaan porukka ymmärtää mitä ajan tässä takaa... Eli eiköhän tuossakin ole ihmiskohtanen tuo bmi/vötärösentit yhtälö? Koska ei ole miulla oloa, että olisin lihaksiani sulatellut pois .. Männöö kyllä nyt sekavaksi, kun yritän ajatusta päästä kirjotettuun tähän....

Rahkasta Rakastan rahkaa, mutten pelkästään saa syötyä. Syön hedelmien, marjojen, mehukeittojen yms. kanssa rahkaa. Mysliä heitän usein joukkoon ja loraus öljyä.
Raejuusto Tykkään syödä ruoan joukossa, salaatin joukossa yms. Eräs päivä tuli syötyä ruisleipää, jonka päällä tonnikalaa ja raejuustoa reilu kerros... Ai että ku oli hyvää

Jos on kotosalla pizzapäivä ja ite haluan pizzalla herkutella teen pizzan kesäkurpitsaslaissien päälle. Ei tule höttövehnäpöhöä ja ei tule turhia hiivoja yms. Kesäkurtsiat ohuiksi viipaleiksi. Pari kerrosta niitä, siihen tomaattipyreetä+ mausteet ja sit haluamsa täytteet.

Tässä meikäläisellä menny ilman ruokien merkintää ylös, kaiken mahdollisen kiireen keskellä. Taitaa ilman merkkailua mennä painonylläpitopuolelle eikä tää paino tipu.

Riittänyt on puuhaa muuton kanssa (pakkaapakkaapurapurapakkaa...jnejne... ) , koirien kanssa touhutessa, työt, isäntääkin pitää muistaa, poitsun kanssa touhuta ja itteensäkin kun muitas aika ajoin... Ei siis ole turhaa aikaa tällä hetkellä

Pääsinpä jopa muuten hevosen selkään 9 vuoden tauon jälkeen. Ei ole vaan aikaseks saanu mihinkään tallille lähteä yms. niin kävinpä kaverin luona ja kaverin heposen selässä. Löytypä muuten lihakset joita muistanukkaan olevan. Hevonen olikin täysin istunnalla ratsastettava, joten on kipeenä sääret, pohkeet, reidet, persaus ja vatsalihakset Eli siis kirjaimellisesti, joka kohta tissien alapuolelta alaspäin. Mut hyvinhän tuo meni (yllätyin jopa ite ja niin yllätty kaveri kans) noinkin pitkän tauon jälkeen Muistin istunnat, kantapäät alas yms. tosi hyvin Nyt en kyllä 9 vuotta taukoa pidä enää, kun niin mukava harrastus.

Kamala, kun rupee jännittämään ensi viikon TOKOkoe vanhemman koiran kanssa... On nimittäin kumpaisellekin ihka ENSIMMÄINEN virallinen TOKOkoe....

Tulipas tänää tsempattua ja otettua vähän viikonloppua takaisin.. Rääkkäsin kuntopyörää televisiota katsellessani ja raahauduin vielä lenkillekkin

Huomenna aamulla sitten vihdoin virallinen punnitus. Olen saanut pidettyä kurin etten ole käynyt puntarilla aikaisemmin...

Hyvää yötä kaikille!

Mulla tullu syksy ja alkanu jumpat.. tänään alko kahvakuula ja tuntu että kuolen keske,muttaa niin vain jakso tsempata loppuun asti. Huomenna punnitus,jännittää.

Oi kuulkaas ihanat ystävät, nyt on niin paljon kerrottavaa, että melkein räjähdän Joten pyydän anteeksi jo etukäteen siitä, että tyhjennän nyt vaan omaa arkkuni Palaan näihin ketjun juttuihin huomenna.

Minulla oli siis niin ihanaa viikonloppu Ihana tunnetta on kuplinut sielussani, ja tuntuu siltä että olisin kävellyt ohuen pilvikerroksen päällä koko päivän . Viikonloppuun on myös mahtunut yllättävän montaa "itsetutkiskelun oppitunteja". Joten tuntuu että olen ottanut mahtavan askeleen tässä minun isossa tavoitteessa, tulla sinut itseäni kanssa! Matkalla olen

Varoituksen sana kuitenkin baari- ja miessekoiluinhoajille. Teidän ei kannata lukea enää yhtään tätä minun postaustani, sillä sekoilua on ollut...taas

Minua ahdisti siinä määrin viikonloppuna että, vaikka kukaan mun ystävistä ei päässyt mukaan, lähdin la bariin yksin. Olin päättäväinen, lähdin siis vaikka vaihdoin vaatteet varmaan 20 kertaa, kun oli semmoinen yyber läski olo - Tämä on siis jo minulle iso saavutus: uskalsin lähteä yksin, enkä antanut sisäistä itsemollaamisääntä määrittää minun tekemisiäni.

Tapasin heti alkuun kaksi mukavaa naishenkilöä (siis siinä määrin mukavia että mahdollisesti voi syntyä uudet ystävyyssuhteet). Ja tuli lähes heti itsetutiskelun oppitunti - he uskoivat että olin 25v. Eli lupasin itselleni, että tästä lähtien kun joku mies ehdottaa että olen 25, lupaan ottaa sen ilo mielin vastaan – tähän asti kun olen aina vaan tokaissut ”ettei se minua imartele kun mies valehtelee tuollaisia” tai tokaissut, että ”jos haet niin nuorta naista en ole nainen sinulle”.

Noh, päätin siis kuunnella jos joku mies kehuskelee…ja sitä tuli ja minä kuuntelin!!!! En tajua mihin minun normaali "en usko kehuviin miehiin" asenne hävisi!! Olo oli aivan mahtava!
En juonut paljon mitään alkoholia, mutta olin ikään kuin humaltunut siitä olotilasta!

Olin niin ihanan vahvoilla, että kun sitten tuli ilmi että se mun on-off-äijä oli siellä – menin hänelle sanomaan pari valittua sanaa!
Justhan tässä inisin, etten ikinä pysty sanomaan niille miehille jotka kohtelevat minua huonosti mitä ajattelin. Nyt siis tein, ja vielä tyynen rauhallisesti, ilman kyyneleitä! Osaanhan minä näköjään tätä!

Mies väitti ettei hän voi olla minun kanssani kun olen niin h*lvetin kaunis . Ettei hän ikinä ole ollut jonkun niin kauniin kanssa . Ettei hän kestä sitä että jätän hänet kahden vuoden päästä . Että minun fiksuna naisena pitää tajuta hakea itselleni kunnianhimoista Miestä . Kuuntelin tätäkin. Kuuntelin myös rauhallisesti sitä, kun on-off-äijä kehitti draamaa huutamalla omalle ystävälleen joka (kyllä myönnän) flirttaili minun kanssani. Siis tätä, vaikka on-off-mies itse flirttaili toisen naisen kanssa! Ja sain hänen asettomaksi, kun hän vielä suutuspäissään tuli meille vielä kysymään että ”nautinko nyt puhua hänestä p*skaa”, kun vastasin rauhallisesti että ”itse asiassa en puhunut sinusta paskaa – sanoin että meillä olisi mahtavaa s*ksiä jos saataisi kehittää suhdetta”. Mikä siis oli totta - se Kaveri vaan kyseli miksi en ole pistänyt loppu tähän juttuun aiemmin.

Normaalisti olisin ollut tässä tilanteessa aivan rikki, ja todennäköisesti lähtenyt kotiin. Mutta jostain syystä pysyin vahvana, ja hyvän tuulisena . Noi uudet tyttökaverit tykkäsivät myös tanssia. Ja minähän rakastan tanssimista . Joten siinäkin sai olla onnellinen! Mutta pitää myöntää, että nautin myös siitä että se h*lvetin on-off-mies ei voinut olla minua katsomatta . Myönnän siis että ikään kuin kostin koko kevään taistelut hänelle. En ole luonteeltani kauhean kostohimoinen tai draamankehittäjä. Mutta tuntuihan se hyvältä… .

Joku teistä ehkä muistaa, että olen aiemmin puhunut siitä, että en enää häpeä sitä että haluan omaa ihanaa vakituista miestä, tasaista yhteistä arkea, tehdä työtä yhteisen kodin puolesta ja jos elämää vielä sallii, omaa pikku perhettä. Olen törmännyt niin paljon näihin pelimiehiin ja sitoutumiskammoisiin ja ehkä jopa perusarkihalveksiviin, että jossain vaiheessa olin tämän asian suhteen hukassa. Nyt tuli siis lisää tämän aiheen oppitunteja.
Kun se on-off-miehen ystävä pyysi minulta anteeksi siitä, että hän silloin alkuvuodesta kovasti kannusti meidän suhdetta, vaikka hän kuitenkin heti tajusi että olen ns kunnollinen nainen. Se kuulemma näkyy jo kaukaa. Kuuntelin tätäkin, ja tajusin että se oli kauniisti sanottua. Minua on jostain syystä aina vähän vaivannut, että olen kasvatettu ns kiltiksi tytöksi. Kun niin usein olen saanut kuulla että se jostain syystä on huono asia. Mutta ei einää! Mikä vikaa siinä on että arvostaa sääntöjä, tapoja, perehttä, työmoraalia yms - ei kyllä mikään

Kruunasin vielä illan tapaamalla ihanan miehen (siis ainakin alkutuntumaa) . Miehen kenen kanssa minulla on nyt yhtä hyvää ja rauhallista olla kuin se on-off-mies (miksi olen siihen mieheen ollutkin niin koukussa, ongelmista huolimatta). Tästä en uskalla vielä paljon toivoa, mutta juuri nyt tämäkin asia tuntuu hyvältä. Aika saa näyttää.

Illan missio, oli saada joku muu mies syrjäyttämään ne x-miehet. Taisin tässä onnistua paremmin kuin odotetusti . Ja vielä itsearvostusta kaupan päällä!

En tiedä kenen aivot sain lainata viime viikonloppuna, mutta toivon että ainakin osa siitä jäi juurtumaan!!
Miksi olen aina kuunnellut niitä pinnallisia kovia ihmisiä? Miksi olen läpi elämäni antanut niitten määrittää arvoni ja ulkonäköni? En kerta kaikkea ymmärää! Lauantai oli todella silmiä avaavaa. Ja yritän nyt pitää tästä kiinni!
Samalla kuitenkin melkein pelottaa, huumasta huolimatta – olen aivan uusilla vesillä itseäni kanssa! Ainut paha juttu tässä on se, että tästä ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin romahtaa alas.
Mutta juuri nyt nautin. Joka solullani!

Ihanaa Gourmand !
Sulla onkin sitten ollut todella hyvä viikonloppu, onnea siitä
Kehuja on aina kiva kuulla, eipä siinä mitään, ja varsinkin kun ne on ansaittuja

Toivon sulle hurjasti onnea ja menestystä, niin painon putoamisen kanssa kuin tämän uuden "jutun" kanssa

Virpi-75

Mahtava homma gourmand! Uskoisin että kun kerran olet uskaltanut lähteä räväyttämään niin se kynnys siihen madaltuu. Eli ei varmasti jää viimeiseksi kerraksi

Itsellä viikonlopun megamässäilyt jätti jälkensä ja viikon pudotus oli 0,2 kg. Ei siis mitään huippulukemia. Onkin melkoisen turvonnut olotila edelleen.. no mutta uudella tarmolla homna jatkuu ja ensi viikon tulos on paljon parempi! MUR!!!

Vau Gourmand, ihana lukea noin innokasta tekstiä! Äläkä murehdi mahdollisista "maanpinnalle palaamisista" vaan anna palaa vaan

Mulle selkeästi sopii pienet viikonloppumässäilyt -1kg viime tiistaista. Nyt on motivaatio tähän hommaan korkealla. 4 viikkoa nyt takana ja rintavarustuksesta huomaa jotain tapahtuneen, ei purista rintojen alta eikä tursua reunoilta yli