Tervehdys <3 

JJ olette rukouksissa. Japena tuossa edellä osuvasti sanoi, että silloin kun itse ja oma elämä kriisin keskellä, ei todella tarvitsekaan kantaa huolta muista. Hyvä, että pystyt itkemään. Sekin helpottaa jossain tilanteessa. Toisaalta sen verran kun sinua tunnen, uskon, että osaat kylvää positiivista ja toiveikkaista ajattelua myös miehesi mieleen. 

Voimia miehellesi ja sinulle. Onneksi on sentään puhelin, jonka kautta voi pitää yhteyttä. On tuo sääli, että korona iski sitten sairaalassa. Nyt on ollut paljon kirjoituksia siitä, kuinka virus taas leviää ja ihmettelen kyllä itsekin sitä, että sote-henkilökuntaa ei rokoteta influenssarokotusten yhteydessä. Varsinkin, kun tämä uusin piikki on suunniteltu juuri Omikronia vastaan ja oletetaan, että sillä olisi myös tartuntaa estävä vaikutus. 

Meillä on ensi maanantaina rokotukset. Molemmat piikit samalla kertaa. Samalla reissulla käyn vielä ortopedin vastaanotolla. 

Pikseli , kiitos Lontoon matkakertomuksesta. Olen kerran elämässäni käynyt Lontoossa. Oli varsinaisesti työmatka, mutta pitkitin sitä viikonloppuun. Päällimmäisenä mieleeni jäi, että satoi vettä vähän väliä. 

Karmale , voimia myös sinne. Tiedän tuon tunteen, kun haluaisi tehdä, mutta ei terveyden vuoksi pysty.

Mustikkaposkelle tsemppiä koronan kanssa. Oli mukava jutella. Toivottavasti maltat ottaa nyt iisisti vielä toipilasajan, että ei tule mitään jälkitauteja.

Meillä oli juuri neljä päivää verkot vedessä, mutta emme saaneet saalista lainkaan. Taidan tänään kaivaa pakkasesta kalaa, kun kalaa varten tehtyä kastiketta jäi toissapäiväisestä yli. 

Eilen sain sentään aikaiseksi poistaa terassilta loput kesäkukat ja laittaa galluuna- ja havuasetelmat paikoilleen. Myöhemmin teen vielä "pieniä" jouluisia "kukkakoreja", joista osan sitten tuon sisäänkin. Niille ajankohta olisi nyt ollut vielä liian aikainen. Olisi vielä tehnyt mieli jättää upeasti kukkiva ruusupegonia terassin pöydälle, mutta ei olisi lainkaan sopinut muun "kasvuston" kanssa yhteen. Siippani kaivoi kaamosvalotkin, joten ne olisi tänään tarkoitus laittaa terassille mielen virkistykseksi. Nyt laitamme ajastimen, vaikka eivät paljon sähköä kulutakaan, kun ovat led-valoja. Sisällä minulla palaa joka ilta yhteensä kymmenen led-kynttilää ja pari valonauhaakin on jo mieltä piristämässä. Eilen kaivoin kynttelikönkin esiin. Jos noin pienet asiat tuovat iloa, niin pattereiden ostoa vaan sitten joka kauppareissulla. Muistutin isääni, että kaivaa äidin laatikoista led-kynttilän, jonka viime vuonna hänelle vein. Siinä on hyvin elävän näköinen liekki - jospa ilahduttaisi äitiäkin. 

Siippani kävi juuri kanoottilenkillä, joten en ole saamassa seuraa kävelylenkille. Ilma on harmaa ja tuleekin jonkin verran ja pientä sateen tihutusta tulee taivaalta. Pakko repiä itsensä ylös ja vaihtaa vaatteet ja tehdä edes pieni lenkinpyrähdys. Jospa sitä pääsisi illalla sateen ja tuulen riepotellessa vielä saunaankin. Illalla on pakko muistaa ottaa kuumaa vettä varoiksi ämpäriin, kun on vähän uhkailtu, että myrsky toisi tänne sähkökatkoja. Meillä ei sinänsä mitään hätää ole täällä, kun on tarvittaessa kaasuhella ja grilli käytössä. Jos katkos pitkittyy, niin agrigaatin avulla saa sitten kylmälaitteisiin virtaa. Tupahan lämpiää takalla, jos kylmää pukkaa. 

Kaikesta huolimatta toivotan leppoisaa viikonloppua ja erityisesti JJ;lle ja miehellensä voimia ja kaikkea hyvää. 😇

Jumbojet, olet ajatuksissani ja rukoilen teille molemmille voimia. Minulla ei ole läppäriä mökillä, joten en enempää puhelimella kirjoita, sormet osuu väärille kirjaimille. O

Merelle,  saisin, mutta olen ystävilleni ja tyttärelle sanonut, että olen nyt kaikkein mieluummin yksin. Juttelen puhelimessa mieheni kanssa, soittelen kitaraa, luen, nukun, katson Areenasta mitä mieleeni tulee. Kaikki on ok. Kiitos huolenpidostasi.

Voimia sinulle Jumbojet! Osaan kuvitella, että huolesi on suuri, mutta miehesi on varmasti hyvässä hoidossa sairaalassa, joten pidäthän omasta jaksamisestasi myös huolta. Ikävää, että korona piti häneen vielä tulla kun juuri oli pääsemässä takaisin kotiin. Tuossa tilanteessa on varmaan hyvä, että sattui olemaan sairaalassa niin saa koronaankin parasta mahdollista hoitoa ja apua. 
Olet varmasti meidän kaikkien ajatuksissa ❤️

JJ, toivottavasti miehesi korona alkaa jo helpottaa ja pääsisi pian kotiin. Muista huolehtia itsestäsi, syödä tarpeeksi, vaikkei ruokahalua olisikaan. Ja kirjoita huolesi ja pienetkin ilonaiheet tänne, olemme kaikki tukenasi.

Minä siivosin mökin lauantaina perin pohjin. Tytär tulee Pyhäinpäiväksi perheineen visiitille ja se sai minut putsaamaan paikat tavallista tarkemmin. Tyttärenihän on siivousaddiksi ja hänen mielestään minä täysin boheemi. Boheeminmaineen saa jo siitä, jos villasukat unohtuu sohvan viereen, koska mä pian puen ne taas uudelleen. Justus pakeni kaupoille ostamaan kiukaaseen uutta arinaa ja lisää led-lamppuja. Minä tyhjensin takan ja kiukaan tuhkista ja pesin lasit kirkkaiksi. Kiipelin tikkaille pyyhkimään pölyt sellaistenkin hyllyjen päältä, johon tytär ei ikinä edes kurkkaisi. Yritin katsella kotia pienen, villin koiranpennun silmin ja poistaa tavarat, joita olisi mielenkiintoista pureskella.

Kylpyhuoneen kaakelit jäivät pesemättä, kun en tiedä, mikä ihmeen pesuaine poistaisi kalkkisen veden jättämät juomut. Ideoita? Sulloin kodinhoitohuoneen tasoilta Justuksen "tärkeät ja omituiset tavarat" laatikoihin ja vannotin pitämään ne siellä vierailun ajan. Mun tyttärellä on iso khh, jossa kolmella seinällä tasoja eikä ikinä yhtään tavaraa lojumassa. En ymmärrä, miten se on mahdollista.

Mutta nyt mökki hohtaa puhtauttaan, lauantai-iltana sytyttelin led- ja aitoja kynttilöitä sekä sisälle että ulos ja vaan nautin tunnelmasta.

Eilen meidät oli kutsuttu halloween-kutsuille, piti olla päähine. Justukselle ostetti Party-puodista yhdeksän euron silinteri, johon kiinnitin nauhan ja siihen hämähäkkejä. Yksi hämähäkki kumilangan päähän kipuamaan lierille, hatusta tuli hauska. Emäntä oli itse muun tohinan keskellä unohtanut oman hattunsa, mutta oli ehtinyt ideoida sellaisen mustasta paperikassista, johon leikkeli hapsut, sekin oli hauska. Caro-koira muisti meidät hyvin, oli elokuussa hoidossa. Kieppui koko ajan Justuksessa ja esitteli temppujaan.

Tänään taas vesijumppaan, kuten huomennakin. Huomiseksi varattu influenssa- ja koronarokotukset sekä renkaiden vaihto. Aurinko tulvii ikkunoista ja vaikuttaa siltä, että täällä kaupunkikodissakin pitäisi ehkä imuroida.

Ihan vain tiedoksenne ystävät: Mieheni pääsi eilen kotiin sairaalasta. Hän on hirveän väsynyt, mutta olemme kuitenkin hyvin onnellisia siitä, että juuri nyt hän on kotona.

Lapsenlapsemme Valtteri 9v pyöräili eilen koulusta meille syömään ja tekemään läksyjään. Kun hän kuuli, että pappa tulee kotiin hän sanoi: -" Mä en lähde minnekään ennen kuin mä näen papan". Kun läksyt oli tehty juttelimme ja pelasimme aikamme kuluksi korttia: "Fuskua". Se on siis peli, jossa huijataan toista. Lapsenlapseni kysyi: - "Mummu, miten sä voit olla tässä niin hyvä, kun sä et muuten koskaan valehtele. Mummu, ei millään pahalla eikä siksi, että mä hävisin, mutta onko oikein näyttää esimerkkiä pienemmille siitä miten ovelasti voi toista huijata. Sähän vähän niin kuin opetat tässä mua huijaamaan". Olin hetken hieman ymmällä, mutta sitten tuo veijari purskahti nauruun ja huusi:- "Halpaan menit!" Niinpä. Hänen ovelasta hämäysyrityksestään huolimatta voitin kyllä seuraavankin pelin ja hän sitten vuorostaan kaksi seuraavaa.

Kun ei pappaa vieläkään kuulunut kotiin tulevaksi, aloimme keskustella musiikista. Valtsu haki kännykästään erilaista musiikkia ja kertoi sitten miksi mistäkin piti. Mitä vauhdikkaampaa ja räväkämpää musiikki oli sitä valloittavammin hän hymyili ja totesi: - Tää ei oikein taida mummujen musiikkia olla.

Hain YouTubesta yhden lempikappaleistani (en Laurindo Almeilaa, Sammy Davis Jr., Ella Fitzgeraldia, Tony Benettiä, Dave Brubeckiä vaan...) Jarkko Aholan: "Minä olen muistanut". Valtteri katsoi minua ihmeissään: -" Ei paha", hän myönsi ja jatkoi: - " Sä oot kyllä aika cool mummuksi."

Ja sitten taksi ajoi portille ja Valtteri juoksi ulos ja minä perässä. Miehelläni oli vaikea päästä autosta ulos ja kun hän lopulta pääsi, hän horjahti pahasti. Valtteri otti pappaa kädestä kiinni ja sanoi: - Pappa, mä autan sua. Pidä mua kädestä kiinni." Yhdessä autoimme papan sisälle ja Valtteri kuiskasi hieman ymmällä: - Voi miten väsynyt pappa on. Paraneeko hän koskaan? Pitäiskö mun jäädä tänne auttamaan, jos pappa ei jaksa itse kävellä."

Halasin tuota rakasta poikaa ja sanoin, että kyllä pappa paranee ja vaikka hän on väsynyt. hän on ihan se sama pappa kuin aina ennenkin. Mene vaan juttelemaan papalle . Ja niin Valtteri kertoi papalle kaikenlaisia juttuja elämästään, mitä oli saanut englannin kokeista, miten uintiharrastuksissa meni, mitä oli kavereittensa kanssa tehnyt. Ja pappa kuunteli ja sanoi:- " Olipa niin mukavaa, että olit täällä, kun tulin kotiin. Minulla on ollut sinua tosi kova ikävä." Ja silloin Valtteri purskahti itkuun , halasi pappaa ja sanoi: - "Niin mullakin sua."

Juuri nyt mieheni nukkuu. Minä kuuntelen musiikkia ja kirjoittelen tätä. Sydämessäni soi monta iloista sävelmää. Olen onnellinen. Pelkoa en sydämeeni päästä enkä surullisia lauluja. Juuri nyt on hiljaisen ilon aika.

Mukavaa päivää itse kullekin.

Voi Jumbojet, ilonkyyneleitä tuli minunkin silmiini, kun luin pienestä ja isommastakin miehestä. Toivotaan, ettei sairaalakäyntejä ihan heti tarvita.
Muistui mieleeni, kun rintaleikkauksen jälkeen asustin tyttären perheen luona. Loikoilin vierashuoneen sängyllä valkoinen kylpytakki ylläni, kiljukaula (silloin 7v) tuli koulusta ja asettui kainalooni. Rinta vuoti verta ja poika näki kylpytakin värjäytyvän punaiseksi. Hän ei hätääntynyt lainkaan, vaan kyseli, mitä voi tehdä. Ja muutaman päivän nosti kaiken valmiiksi, kun en saanut kättä nostaa. Ja nyt tuo ihana nuorimies täyttää sunnuntaina 17 vuotta, viettävät viikonlopun kanssamme mökillä. Kuivakakku on uunissa, huomenna leivon täytekakkupohjan ja torttuja.

Tytär on havainnut seikkoja, jotka taitavat kieliä 17-vuotiaan ihastuneen johonkin. Hän kiinnittää paljon huomiota pukeutumiseensa ja käyttää partavettä!  Tarkkailemme tilannetta, mutta emme utele.

Meillä oli eilen hieman rankka päivä. Ajelimme jo aamusta Orivedelle, vietiin pestyjä liinavaatteita Justuksen pojan mökkiin odottamaan kevättä (mehän emme pääse enää saareen, kun vene on talviteloilla). Justus putsasi talon ja vajan rännit, minä pidin tikkaita ja lakaisin, minkä ehdin. Sitten vaatepuotiin, josta olin ostanut vaaleanpunaisen neuleen ja tytär tahtoi samanlaisen. Liikkeen omistaja suunnittelee mallit ja ompelee itse, materiaali on OR-Neuleen laadukasta materiaalia. Tämä on erityisen edullinen malli minunlaisellelleni, jolla massunmöllykkä pysyy ja pysyy.

Seuraavaksi hautausmaalle laittamaan Justuksen sukuhauta nätiksi. Se on suoraan kirkon oven lähellä, joten ei saa näyttää hoitamattomalta. Unohtui silloin, kun oli saaressa talkoot ja paljon muuta hommaa. Takaisin Tampereen kautta hoitamaan vielä pari muuta asiaa, Hämeenlinnassa pysähdyttiin syömään ja kauppaan. Mökillä oltiin vasta yhdeksältä illalla ja ihan poikki kumpikin.

Tänä aamuna tuli kaksi sähkömiestä päivittämään mökin sähköjä. Nyt led-lamppujen himmentimet toimivat, samoin ulkovalojen liikkumistunnisteet. Ja tärkein: 500 litran lämminvesivaraaja lämpiää yösähköllä! Kaveri opasti, että jos me kaksi vaan käytetään vettä, niin sen lämmitys ja lämpimänä pito ei paljonkaan maksa. Ja kertoi itsellään olevan 32 vuotta vanhan varaajan ja sanoi, ettei tuota meidän kannata vielä vaihtaa.

Seuraava projekti on ilmanvaihtokoneen päivittäminen. Sen aikanaan asentanutta yritystä ei ole enää olemassa, enkä paikkakunnalta löytänyt huoltofirmoja. Joten luovutin homman Justukselle ja uskottelin, ettei avuton naisihminen millään ymmärrä tästä asiasta mitään.

Mä teen lauantain jälkiruoaksi glögipannacottaa, saa nähdä, millaista tulee!

Jumbojet, ilon kyyneleet tuli minullakin.
Jospa koettelemukset olisivat nyt ohi ja elämä jatkuisi leppoisana.

Hienoa kuulla Jumbojetin hyvät kuulumiset! Ja upeaa lukea tuosta pienestä papan apulaisesta. Kaikkea hyvää elämäänne edelleenkin!

Espanjaan ei erityistä. Koiranvintiö täyttää huomenna 4 kk, ja juhlan kunniaksi se näkyy vaihtavan maitohampaita pysyviin. Fiksua kyllä, sähkö- ym. johdot ovat saaneet olla rauhassa. Sen sijaan parvekkeen kiinanruusu on kovilla: pentu puree lehtiä aina kun onnistuu kukan luokse livahtamaan.

Ruukku on lattialla ja sen verran iso ja painava, ettemme edes kuvittele nostavamme sitä pöydälle. Sen sijaan kuvittelimme, että ruukun ympärille koottu tuolibarrikadi pitäisi pennun loitolla. Mitä vielä - se kiemurtelee mitä pienimmistä raoista kukan luo. Tuleekohan Lyytistä isona semmoinen kahlekuningatar? Oisko sen kyvyille käyttöä sirkuksessa?

Mukavaa viikonloppua - eikös se kohta taas ala?

Tervehdys 🥰

Enhän minäkään voinut JJ :n tekstiä kuivin silmin lukea. Toivottavasti ei vähään aikaan tule uusia sairaalareissuja. Pikkumiehen kommentit olivat liikuttavia ja nokkelia. Ihania yhdessäolon hetkiä teille. 

Me olimme tämän viikon maanantaina Mikkelissä. Ensin olin ortopedillä ja sain lähetteen pitkästä aikaa toimenpiteeseen, jossa laitetaan kortisonia nivelkapselin sisään uä-ohjauksen avulla. Aika valitettavasti vasta lähes viikon päästä perjantaina. Sitten ortopedin jälkeen haimme rokotukset. Molempiin käsivarsiin laitettiin piikki ja harvoin on käsi tullut niin kipeäksi. Oikea käsi on tosi kipeä ja hankalaa tehdä sillä ylipäätään yhtään mitään. Vasen käsi parani päivässä, kun ei ollut vaivaa ennen rokotusta. Tällä kertaa saimme rokotusten yhteydessä neuvon, että ei saisi tehdä mitään sykettä nostavaa liikuntaa kahteen kolmeen päivään. Kun toissapäivänä sain vihdoin tietooni tuon ajan kortisonitoimenpiteelle, niin lähdimme eilen sitten kylille kauppaan. Pitkästä aikaa emme ajaneet Mikkeliin asti. 

Huomenna tänne olisi tarkoitus tulla tytär ja vävy hauvavauvan kanssa. Hauvavauva jää sitten meille hoitoon lähes kahdeksi viikoksi. Palautamme sen kotiinsa seuraavalla kaupunkireissullamme. Tytär ja vävy ovat juuri siihen mennessä tulleet matkaltaan kotiin. Jäänevät tänne yhdeksi yöksi ja tekevät maanantaina etätöitä. 

Tuossa aiemmin, kun oli verkot vedessä, niin emme neljään päivään saaneet kalaa. Vähän aikaa olivat tuulettumassa kuivalla maalla. Nyt olemme parina päivänä saaneet hyvin siikaa. Tänään emme verkkoja enää laskekaan, kun kalaa on tarpeeksi. 

Täällä on edelleen pakkasta lähes kaksi astetta. Kyllä tuntuu kylmältä. 

Oikein mukavaa pyhäinpäivä viikonloppua kaikille.