Suupaltti, tosi kurjaa, että olet saanut koronan! Olisi ollut niin kiva tavata taas. Toivottavasti saat sairastaa taudin lievänä! Ja maljat nostamme terveydeksesi, totta kai! 🍾🥂

Maicco, olisi ollut hauska tavata, vaikka kyllähän me melkein tunnemme sinut. Johan me muutama vuosi sitten luulimme sinun kuuluvan 60-joukkoomme, kun satuit samaan aikaan Belgeen tapaamaan jotakuta muuta. Hauska sattuma!

Olisit vaan maicco tullut kanssani samalla junalla. 

Niin olen tulossa kun mies on kuumeeton. 

Ihanaa tapaamista teille. Minä yritän sinnitellä hirvittävän iskias kivun kourissa. Ajattelen jokaista teitä lämpimin ajatuksin.

Moi mimmit ja kiitos teille lounaalle osallistujille. Katselin teitä jokaista vuoron perään ja näin jokaisessa kaunista ja aitoa ja olin iloinen teistä. Menna siinä vieressäni uusissa kiharoissaan mutustamassa etanoita, Koshkoi töyhtopehkossaan peikkomekkoaan esittelemässä, Kesäheinä upeasti kiiltävine hiuksineen kuvailemassa ison kotinsa tyhjentämistä ja stailaamista, Pikseli sileine kasvoineen ja polkkahiuksineen uhmaa ikääntymistä, Mustikkaposki iloisena kertoilemassa rakkaasta kotiseudustaan, Japena (= neljäsosa entisestä Japenasta) Grace Kellymäisen kauniina operoitu koipi ojossa, Merelle muodikkaan sinisissä pokissaan tutkimassa koirakuviamme ja Tiinuliinu tontunpunaisissaan silmäkulma musta näpynpoisto-operaation jäljiltä.

Ja minulla oli suuri suru sydämessäni, jota yritin parhaani mukaan pitää lokerossa siihen asti, että olisin taas kotona. Pari tuntia ennen tapaamistamme sain tiedon hyvän ystäväni kuolemasta. Häneltä leikattiin rintasyöpä kaksi viikkoa sitten. Mutta kun hän pääsi kotiin, ei tiedetty, että vuosikausia otsalohkossa piilotellut syöpä oli aktivoitunut leikkauksessa ja alkoi salakavalasti levitä. Kun juttelin hänen kanssaan puhelimessa, ihmettelin sekavuutta ja hänen viestinsäkin olivat ihan käsittämättömiä. Hänen siskonsa oli muuttanut hänen luokseen, joten en osannut miettiä asiaa pidemmälle. Ja kun hän sitten joutui sairaalaan, ei mitään enää ollut tehtävissä.

65-vuotias, täynnä elämäniloa oleva ystäväni on yhtäkkiä poissa. En ymmärrä asiaa vielä ollenkaan. En voi enää pistäytyä hänen luonaan viereisessä talossa rupattelemassa, emme käy kesällä enää toistemme mökeillä, emme naura tai sure yhdessä. Hän tunsi myös edesmenneen mieheni, jota toisinaan yhdessä muistelimme, nyt sekin side on katkennut.

Kiitos teille, ystävät, että käsittelimme vähemmän vakavia asioita (miehiä ja heidän tapojaan, ruokaa, kulttuuria, koulumuistoja), emmekä ollenkaan sairauksia tai kuolemia. En olisi kestänyt, varsinkin kun kesken lounaan sain viestin toisen ystävän vakavan taudin epäilystä. Ja tämä ystävä ei ole ikinä sairas, nyt on petipotilaana.

Mustikkaposki tuli meille yökylään ja oli mukava viettää iltaa hiljakseen jutellen ja juustoja nauttien. Jopa Justus pysyi hereillä! Aamiaisen jälkeen Mustikkaposki selviytyi junalle, vaikka kolarin takia ratikka ei tullutkaan jne. Minä ryömin sänkyyn Justuksen kainaloon ja aloin ulvoa. Menehtynyt ystävä oli Justuksenkin ystävä ja surimme häntä yhdessä. 

Mutta nyt puen päälle ja lähdemme pienelle päiväkävelylle, jospa se auttaisi tähän päänsärkyyn ja surkeaan oloon..

Voi että! Lämmin osanotto ja PALJON jaksamista IL:lle. Kaikille eilen tavatuille ISOT kiitokset iltapäivästä, joka kului taas ihan kuin siivillä.

Hyvää/rauhallista/iloista/onnellista/mukavaa/touhukasta/joutilasta (tarpeeton yliviivataan) joulunodotusta kaikille foorumilaisille. Myös teille, jotka ette päässeet mukaan. Kyllä me teitä muistimme, ja ehkä seuraavalla kerralla sitten?

Hapanjuureni Sampo on herännyt miltei kolmen kuukauden uniltaan. Nyt se puuhaa ja puhisee iloisena. Luvassa sekä ruisreissareita että vehnäleipää. Päivä kuluu paistaessa, ja illansuussa suunnistan tyttären kanssa Sinebrychoffin taidemuseoon. Mahdollisimman monta näyttelyä ja konserttia - siinä meikämummelin tämänjouluinen The Plan. Kertokaahan omistanne!

PS. Pikselille vielä kiitokset erikseen lounaan järjestelyistä.

IL, surunvalittelut❤️

Näkikö kukaan mua viimeyön tapaamisessa?😁 Oli kaksipäiväinen tapaaminen. Olin tulossa, japena loikki täysillä eteenpäin samalla jutustellen kanssani. Merelle muistiinpanoineen tuli takanani.
Sitten olinkin jo jutustelemassa merellen miehen kanssa hotellilla. Japenaa en enään nähnyt. Ilmeisesti oli ehtinyt tapaamiseen. Merelle ja miehensä tekivät kotiin lähtöä. Miehensä laittoi hotellin oven perässään kiinni ja jouduin kiertämään koko ison rakennuksen, että pääsin sisälle. Sille tielle sitten jäin….
Tapaamiseen en ehtinyt😁

Mutta mukavaa kuulla että oli ollut kiva tapaaminen💕

Mukavaa joulunalusaikaa kaikille💕🧑‍🎄

Osanotto IL:n suruun.❤️Kuten joku jo sanoikin, onneksi sinulla on Justus lohduttajana.
Kiva kuulla, että tapaamisessa oli hauskaa ja teitä olikin aika paljon. Ehkä seuraavalla kerralla...

Tänään olin taas aamu-uinnissa eli vesijuoksussa. Tosi kylmä päivä. Aamulla oli -18 ja tuntuu, että sisälläkin jotenkin aistii tuon kylmyyden, vaikka takkakin oli heti aamusta päällä. Rauhallista oloa täällä. Myyjäisissä tuli pari tilausta ja niitä ompelin heti alkuviikosta. Toisen jo toimitinkin perille, mutta toinen laukku nököttää takan kulmalla odottelemassa hakijaansa. 🙂 Vielä olisi yksi laukku ommeltava, vaikka sillä ei kuulemma mitään kiirettä olekaan. Haluan vaan kaikki pikku hommat pois päiväjärjestyksestä, jotta voin taas tehdä mitä huvittaa. 

Jouluksi pitäisi leipoa pullaa, juustosarvia ja kaneliässiä. Ne hupenivat kaikki viime viikolla😄 Tilasin paikallisesta yrityksestä pienen kinkkurullan. Emmehän me kaksi mitään isoa kinkkua tarvita. Joulupäivänä on sitten englantilaiset jouluruuat. Mies toikin tuliaisina kaikenlaista pikku herkkua sitä varten. 😋Tosin juustoa jo maisteltiin ja sitä ei varmaan ole enää ensi viikolla jäljellä...

Joulukortit lähtivät matkaan. On se kumma kun ne joka vuosi jää viimeiseen päivään. 
Mukavaa päivää kaikille. 💖

IL osanottoni

Voi miten ikäviä uutisia IL💔.  Vollota niin paljon kuin jaksat, välillä se auttaa joskus ei niinkään. 
Minulla olo jatkuu tasaisen huonona, aamut ovat kurjempia, paha olo eikä jaksaisi millään nousta sängystä. Vuorokausirytmi on ihan sekaisin, nousen vasta puolenpäivän aikaan ja yritän väkisin syödä jotain, mielitekojen puuttuminen on ihan uutta minulle, ja sitten makoilen sohvalla pitkälle iltapäivään. Kävin luomassa lumet, oli jo vähän pakko, hissuksiin työntelin, onneksi luotavaa ei ole kuin ehkä 50m2 ja lumi oli kevyttä. En viitsi vielä poikaa vaivata, kun hänellä on muutenkin minuutti aikataulu. Saisin kyllä jo tervehtyä, selkä ei tahdo kestää tätä makoilua ja maksoin välipäivien jumpistakin jonne tekis mieli.

Tavattaisiinko keväällä ennen mökkikauden alkua, josko kukaan pääsisi silloin vielä useampi.

IL, otan osaa. Jaksoit eilen hyvin kätkeä surusi 💔.