Hyvää Itsenäisyyspäivää Ihanaiset!

Odotan jo kovasti Iloklubin tapaamistamme, tulee taatusti hauska päivä. Juhlakausi on täälläkin polkaistu käyntiin jo reilusti marraskuun puolella. Vietin yhden viikonlopun systerin luona ja käytiin porukalla syömässä. Ruissalon rannassa on vanha pienveneiden telakka-alue jota on kunnostettu ja siellä on erilaisia ravintoloita ja käsittääkseni jotain muitakin aktiviteetteja, ainakin kesäisin. En tiennyt moista paikkaa olevankaan, onneksi paikalliset ovat paremmin kartalla. Miljöö oli kaunis, vähän lunta maassa, paljon talviasetelmia, havuja, heiniä ja runsaasti kausivaloja. Meri oli vielä avoin ja valot heijastuivat mustasta veden pinnasta, taianomaista. Vanha rakennus oli remontoitu kauniisti ja vanhaa kunnioittaen. Oltiin tilattu etukäteen maistelumenu ja ruokaa oli hurjasti ja se oli hyvää 😋. Millään ei jaksettu syödä kaikkea vaikka urheasti yritettiin. Otettiin ruuan seuraksi viinipaketti ja tarjoilijat pyörivät yhtenään pöydän ympärillä lautasten ja viinapullojen kanssa yrittäen saada meidän huomiomme kertoakseen tarjottavissa. Meillä vaan oli kaikilla niin paljon puhuttavaa keskenämme ettei henkilökunnan infoista tahtonut tulla mitään. Pitäisi kyllä tavata useammin.

Seuraavalla viikolla oltiin paikallisten kanssa Oopperassa nauttimassa Lepakko operetista ja taas oli niin runsas väliaikatarjoilu ettei kaikkea meinattu ehtiä nauttia.
Tänä vuonna on tullutkin rampattua Oopperassa jo neljä kertaa ja nyt tekis mieli mennä katsomaan Saiturin joulua, kun sai niin hyvät arvostelut Hesarissa. Ihailen kyllä Mennan kertomuksia teatterissa käynneistään, kun hän muistaa kaikkien näyttelijöiden ja ohjaajien nimet. Minulla ne mennä hujahtavat pääni läpi mitään jälkeä jättämättä.

Eilen repäisin ja olin eläkeläisten päivätansseissa 🤭, kyllä jännitti. Yksin en olisi tohtinut mennä mutta minut otti mukaansa yksi mukava jumppaystävätär joka on koko syksyn minua sinne houkutellut. Olin varma ettei minua kukaan tanssimaan hae ja saan istua kuin tatti takamus kiinnikasvaneena penkkiin mutta yllätys, yllätys, pääsinkin tanssimaan. Täysi kymppi pitää antaa miehille, olivat aktiivisia, tanssitaitoisia ja kohteliaita. Kukaan ei hermostunut vaikka tanssitaitoni oli ruosteessa. 33 vuotta tanssin vain Heikin kanssa eikä siinä enää paljon tarvinnut miettiä mikä kuvio tulee seuraavaksi 🤣, sitä vaan mentiin. Nyt piti todella keskittyä ja kun sattui oikein puhelias tansittaja niin minultahan meni pasmat sekaisin kun piti kuunnella, vastata ja yrittää keskittyä tanssiaskeliin. Multitaaskaaminen ei ihan onnistunut. Naistentunnilla miesten haku ei onnistunut sitten yhtään, olin liian hidas ja miehet vietiin aina nenäni edestä. Muutaman kerran jälkeen päätin, etten meni sinne enää muiden jalkoihin pyörimään vaan istuin ja kuuntelin musiikkia. Sain moisesta käytöksestä lieviä moitteita 🤭. Tänään olen sitten taas ollut allapäin, mikä ihme siinäkin on, että aina mukavan ja piristävän päivän jälkeen pitää olla apealla mielellä, ihan kuin olisin tehnyt jotain väärin. Iloisista tapaamisista en kuitenkaan suostu luopumaan, vaan nautin sen minkä pystyn.

Mukava on ollut olla mukana teidän touhuissanne ympäri maailmaa 🌎🌍🌏.

Ihanaa suupaltti että jaksat lähteä rientoihin mukaan. Kait se on vielä ihan normaalia, että tulee niitä surupäiviä💕
Ite varmaan linnouttautuisin neljän seinän sisään ja se nyt ei oo yhtään terveellistä.
Hienoa myös että pääsit tanssimaan. Se kyllä rentouttaa.
Kaikkea hyvää sulle❤️olet ajatuksissa.

Ja toivotaan että teille tulee iloinen tapaaminen. Tai eihän hauskassa seurassa voi muuta olla kuin iloisuutta. Kaikki olette kuitenkin niin iloluontoisia ihmisiä.
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tapaamiseen!

Nasu, mulle ei mikään läppärin kanssa tapahtuva ole yksinkertaista. Eilen tytär laittoi puhelimeeni HSL:n sovelluksen, koska sen kautta ratikkalippu on pikkuisen edullisempi kuin muilla tavoin. Nyt mun vaan pitäisi oppia käyttämään sitä. Mä en tiedä,millä tavoin sua on kiusattu, mutta meistä iloklubilaisista en voi uskoa kenenkään harrastavan minkäänlaista kiusaamista.

Tänään kävimme Tuomaan torilla ja totesin sen paljon paljon paremmaksi kuin Tallinnan torin. Kotimaisia tuotteita vaikka kuinka paljon ja kiva tunnelma. Ainoa tylsä juttu on kylmä tuuli, joka tuntuu joka talvi puhaltavan mereltä suoraan torille. Sitten lempiputiikkiini, josta löytyi kiva leninki 70%:n alennuksella, olin riemuissani. Kalevala Korussa käytiin jotain lahjoja hankkimassa, mies saa aina joulun aikaan eläkeläisalennuksen 49%, kun oli töissä 39 vuotta Lapponialla ja Kalevalassa.

Välillä käytiin syömässä ja sitten lähdettiin eri teille, kun kummallakin oli joulusalaisuuksia. Ja lopuksi hain apteekista kolmen kuukauden satsin lääkkeitäni, voi miten hauskaa oli maksaa niistä vain 2,50/kpl.

Eilen tyttären perheen luona viettämässä itsenäisyyspäivää. Tytär oli haudutellut lampaan ragua, mikä oli valtavan hyvää. Minä sain kattaa pöydän, kun se on mielipuuhaani. Olin tuonut sinivalkoisen kukkakimpun. Zappa taas innostui meidän tulosta. Otimme yhteiskuvan kännykän ajastuksella ja eikös se riiviö päättänyt juuri silloin hypätä pesemään mun kasvoja. Samalla se nappasi korvakorun suuhunsa, mutta onneksi havaitsi sen vähemmän herkulliseksi ja pudotti lattialle. Sen sijaan avasin sen kanssa koiran joulukalenterista (kiitos Tiinuliinu) kuusi luukkua ja kylläpä herkut maistuivat. Zappa kävi illan mittaan monta kertaa hakemassa minua keittiöön ja esitteli työtasolla olevaa kalenteria, että avattaisko vielä muutama luukku.

Kättelyä - ja pukuja - oli hauska seurata ja kommentoida. Niin monia upeita kokonaisuuksia ja muutamia huteja. Miksi naiset eivät ymmärrä käyttää kunnon alusasua tai korsettia? Hieman pyöreämpikin nainen näyttää upealta, kun kantaa kilonsa kunnialla ja muistaa hymyillä.

Valtioneuvosto ja niin ikään myös tyttären ystävä oli kutsuttu pääministerin luo Kesärantaan etkoille. Kuinka ollakaan, ystävän miehen juhlakengästä putosi siellä pohja irti! Mikä neuvoksi? No mies sai hypätä pääministerin kenkiin, koska Petteri Orpolla sattui olemaan kahdet lakerikengät ja olivat vielä samaa kokoakin! Minusta hauska juttu, jota varmaan naureskellaan vielä pitkään.

Jaaha, nyt on ruvettava paketoimaan tänään hankittuja lahjoja!

Voi harmi Kipa noita sinun vaivojasi. Kyllä nyt taitaa olla annettu yhdelle naiselle suurempi kuorma mitä jaksaa kantaa. Toivottavasti tutkimuksesta on apua vaivojen selvittämisessä. Harmi kun et ehdi tapaamiseen, jäämme nyt paitsi hersyvää nauruasi.  Kiitos kun ajattelit minua tapaamismajoitukseen liittyen. Kyllä minä johonkin saan pääni kallistettua, minulle on jo tarjottu kotimajoitusta ja hotellikin on vaihtoehto. Savon luonto  on parhaillaan mielettömän kaunis. Toivottavasti jaksat nauttia paratiisinne luonnosta vaikka sitten ikkunasta katsellen.

Odotan kovasti tiistain tapaamista. Tulen junalla Helsinkiin jo aamulla jotta ehdin vähän katsella ympärilleni ennen tapaamista. Onko paikka sama missä tavattiin vähän ennen koronaa kun en enää muista sen paikan nimeä.

IL olisiko sinulla aikaa tänä iltana tai huomenna jutella  tarjouksestasi?
Minäkin ihmettelen että miten ihmeessä jaksat olla aina meno päällä ja pitää huolta suvusta ja ystävistä, Justuksesta puhumattakaan.

Nasu, kiva olisi tavata sinutkin. Toivottavasti pääset mukaan.

Tiinuliinun matkakertomuksia on ollut kiva lukea kun en saa itse aikaiseksi lähteä reissuun. Jotenkin matkustushalut katosivat johonkin koronasulkujen aikana.

Suupaltin tanssireissu kuulosti kivalta. Tanssin harrastamista suositellaan ikääntyneille koska samassa paketissa saa kunnon kohottamisen, sosiaalisen kanssakäymisen  ja musiikkinautinnon. Jatka vaan harrastusta sillä sieltä löytyy paljon uusia ystäviä ja kyllä se naistenhakukin vielä onnistuu kun vakoilet vähän toisten naisten taktiikkaa. Nopeus on valttia parhaiden tanssittajien haussa sanoo innokas tanssija. 

Minun piti vielä kommentoida muitakin mutta nyt katosi kaikki kirjoituksenne näytöltä ja en tiedä lähteekö tämä yli 60-ryhmään tai ylipäätään mihinkään.

 

IL, se HSL:n lipunostosovellus on tosi helppokäyttöinen. Painat vain puhelimen sovelluksessa nappia Osta lippu ja eteesi aukeaa vaihtoehtoja joista valitset matkustusvyöhykkeen ja sen haluatko ostaa kertalipun (kuten oletan) vai 2 vk tai 1 kk voimassaolevan.

Ei yhtään sen vaikeampaa kuin raitiovaunun automaatti johon maksetaan matkakortilla (johon taas pitäisi ladata rahaa ties missä, esim. rautatieasemalla tai jossakin muussa latausautomaatissa). Minäkin digiänkyrä 😉 olen jo siirtynyt käyttämään HSL-sovellusta vaikka sinnittelin matkakortilla niin pitkään että tytärtäkin jo nauratti.

Hauskaa että Zappa tykkäsi kalenteristaan. Lyyti ei ole vielä keksinyt, mistä ne herkut aina aamuisin tulevat, mutta Muru pysähtyy välillä kesken touhujensa tuijottamaan kalenteria (joka on sijoitettu sen verran ylös ettei spanieli edes tuolille hypäten pääse siihen käsiksi.)

Onpa mukavaa nähdä ensi tiistaina! Kivaa olisi ollut nähdä Kipa ja Nasukin, mutta tosi harmi tuo Kipan jatkuva sairastelu. Voimia sulle, ja paranemisia! Minäkin olen ihan varma, että Nasulla olisi ollut meidän kanssa pelkästään hauskaa (tässä porukassa kaikki ovat kivoja, eikä kukaan kiusaa!) mutta ehkä ensi kerralla.

Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua!

Tervehdys <3

Mustikkaposki , juu kyllä todella tuntuu, että näillä hartioilla on jo liikaa taakkaa. 

Ensi viikolla kolonoskopia. Saa nähdä, mitä siitä löytyy. Tekonivelleikkaus on nyt sovittu, että olisi 10. tammikuuta. Olen kovasti yrittänyt kinua, että leikkaisivat samalla myös saman koiven lonkan. Ensi viikolla käyn myös tapaamassa leikkaavaa lääkäriä.

Näitä erilaisia nivel ja tule -vaivoja on ollut jo vuosia ja siinä määrin, että olisi voinut muillekin jakaa. Nyt sitten suurin piirtein kuukauden sisällä ensin tuo eteisvärinäkohtaus, sitten tosi korkea kalproarvo (vatsavaivojakin ollut jo vuosia - varmasti osittain lääkkeistä johtuvia, kun on pitänyt nivel ym. vaivoihin saada helpotusta) ja nyt pari päivää sitten sain tiedon, että minulla on myös uniapnea. Todella liikaa samalla tarjottimella. 

En oikein pysty keskittymään mihinkään, kivuiltani en saa nukuttua hurjasta lääkemäärästä huolimatta, joten voi kuvitella, että pää on enemmän sekaisin kuin Haminan kaupunki. Kuljen ikään kuin sumussa. Tällä hetkellä vaikeaa elää todeksi tuota "omaa mietelausettani". 

Japenalta piti kysymän, että oliko niin, että leikatussa polvessa oli aluksi kipsi? Mietin tuota, kun meillä on kaupunkikodissa niin pieni WC. Kylppäri on tosi tilava, mutta pöntölle ei mahdu, jos on polvi kipsissä. Ilmeisesti sillä lailla mahtuisi, että lavuaarin alla olevan kaapin toisen puolen ovi olisi auki. 

Eipä tässä ole paljoa tehtävissä. Rukoilla voi enkä pahastu, jos joku puolestani haluaa rukoilla ja mennä hetki kerrallansa eteen päin. 

Sääli, että en pääse yhteiselle lounaalle. Nyt olisi ollut naurulle tarvetta. 

Toivotan teille terveyttä ja hyvää mieltä sekä tietty hauskaa lounasta. 🥰

Voi sinnuu Kipa❤️on yhdelle ihmiselle ”suotu” taas liikaa!!
Koitahan nyt pärjäillä jotenkin.
Mun mielestä ei laiteta kipsiä polvileikkauksen jälkeen? Ainakaan kellekään tutulleni ei oo laitettu..

Isännällekin tuli leikkausaika tammikuulle. Nivustyräleikkaukseen. Toivottavasti kestää sen hyvin. Huolissaanhan mun pitää aina olla.

Sain sukankutimen kanssa oikean lavan kipuilemaan, mutta ei niitä nyt kannata valittaa. Isompiakin asioita on.

Voikaahan hyvin❤️

Kipa ei laiteta kipsiä. Minulla oli pitkä tukisukka, joka ehkä kuvissa näytti siltä. 

Silloin kun leikkauksen jälkeen istuu, leikattu jalka täytyy pitää suorana edessä. Se ei heti taivu. Nouseminen pytyltä voi olla haastavaa jos ei saa mistään tukea. Itse sain oikealla pesupöydästä ja leikatulla puolella kyynärsauva. Jos nyt yhtään haasteita pytyltä nousta, suosittelen koroketta. 

Tarkistelin ensi viikkoa ja en ollut laittanut allakkaan kellon aikaa tapaamisellemme. Katsoin puhelimesta ja siellä oli klo 14. Mietin, että miten muistan klo 13. Etsin sitten Pikselin viestin ja klo 13 se on. Nyt on päivitetty oikea aika.

Koitan ehtiä aiempaan junaa, että ehtisin Stockalla käymään. Tuomaan torilla ehkä tapaamisen jälkeen. En tiedä sen aukioloja. 

Käyn Hesassa myös maanantaina. Jälkitarkastus silloin Ortonilla. Sitten pitäisi käydä yhdessä liikkeessä arvioimassa isäni eurojen keräilyrahat. En ole aiemmin saanut aikaiseksi. Siellä ne lojuu työhuoneessa kun olen laskenut ja tutkinut niitä, että tietäisin noin niin kuin arvon. En tiedä siltikään. 

Mies lähtee mukaani tuolloin maanantaina. Hänen piti ajaa autoa mutta tapaturman takia sitten minä. Kiva ettei tartte yksin ajella ja keskustassa etsiä parkkipaikkaa ja kuljettaa tuhansia kolikoita kassissa. Suurin osa kyllä sellaisissa keräilylaatikoissa. Silloin ei kuitenkaan enää ehditä ihailla jouluista Helsinkiä. Pitää olla viim puoli neljältä kotona.
Tiistaina ei sitten ole muuta kotiintulo aikaa kun että pääsen junalla. Sitten on autolla kotiin vielä 35 km.

Lumista lauantaita!

Kipa, voi olla, että saatuasi CPAP-laitteen ja maskin, nukut paremmin kivuista huolimatta. Kun kuorsaa ja/tai tulee hengityskatkoksia, uni jää pinnalliseksi ja sitä myös herää herkemmin. Maskiksi suosittelen sekä nenän että suun peittävää, sillä laite ei toimi oikein, mikäli hengittää suun kautta, kuten meirämmiäs aika usein tekee.

Seurasimme itsenäisyyspäivän vastaanottoa ja yllättävän vähän oli "haukuttavaa"! Olihan siellä toki tavan mukaan joitakin erikoisuudentavoittelijoita, sillä miten sitä nyt muutoin pääsisi näkyviin ja otsikoihin 🙄 Ne puvut, joita erityisesti kehuttiin, olivat minunkin mielestäni hienoja - paitsi Laura Birnin puku. Jos pukuun käytetään 15 metriä silkkiä, olisi sitä varmaan riittänyt vähän säärtenkin peitoksi! Olen aina ihmetellyt, miksi sinne ahtauteen pitää valita huimia laahuksia ja seurasinkin huvittuneena miesseuralaisten ilmeitä ja väistelyä. Naiset olivat taatusti sanoneet miehilleen, jotta "varokin sitten astumasta laahukselleni tai....."!

Aika erikoinen oli se kahteen kertaan kätellyt tyyppi. En sitä itse edes huomannut, kun asiaa ei mitenkään kommentoitu lähetyksen aikana. Mahtoiko olla jokin vedonlyönti?! Mikä sitten syy olikin, niin kukkahattutäti minussa kyllä vähän paheksuu tuollaista sopimatonta käytöstä!

Suupaltti, sinulla oli varmaan hauskaa tansseissa. Hyvä kun menit. Tavallaan ymmärrän tuota jälkiapeutta, sillä alitajuisesti saattaa melko pitkäänkin tulla tunne, ettei saisi olla kivaa. Elämä kuitenkin jatkuu ja siihen ihan oikeasti kuuluu - ja saakin kuulua - kaikkea kivaa!

Meillä on Nyssellä monia tapoja maksaa ja erityisen otettuja olemme siitä, että se onnistuu myös lähimaksulla, kun Helsingissä sitä ei vielä ole 😏  Me käytämme meirämmiähen kanssa vielä arvokorttia, johon netissä lataan lisää arvoa tarvittaessa. Luonnollisesti täällä on mobiililippusovellus ja aika paljon ainakin nuorempi väki näyttää sitä käyttävän. Sillä matka maksaa saman kuin arvokortillakin, mutta siihen ei saa ainakaan vielä eläkeläisalennusta siihen oikeuttavana aikana, joten se sopii enemmän nuoremmille. Bussien reitteihin tulee ensi vuoden alussa jonkin verran muutoksia, jotka osin koskevat meitäkin, joskaan eivät haitallisesti. Se mikä tulee olemaan meidän kannaltamme hyvä juttu on se, että ensi kesänä ratikkalinjojen keskustan puoleiset päätepysäkit vaihdetaan päikseen. Se tarkoittaa sitä, että pääsemme ajamaan "meidän ratikalla" eli ykkösellä koko kaupungin halki ilman vaihtoa kolmoseen, mikä helpottaa etenkin Työväenteatteriin menoa sekä tietenkin silloin, jos haluamme ajaa keskustaa pidemmälle. Omalla bussilla pääsemme kyllä vaihdoitta esim. Pispalaan, jos haluamme kiipeilemään portaita 🙄 tai vaikkapa syömään Pispalan Pulteriin 😋

Nyt täytyy lähteä suihkuun, kun täytyy alkaa valmistautua Raskasta Joulua-konserttiin. Se alkaa vasta klo 20, joten meidän täytyy ennen lähtöä syödäkin jotakin, jotta voimme sitten siellä ottaa drinksuja. Konsertin luonteen ja volyymitason vuoksi nyt ei ole pelkoa ruokailun aiheuttamasta pilkkimisestäkään, kuten minulle usein käy teatterissa ennen väliaikaa 😆

Mukavaa viikonloppua kaikille ja tiistaina tavataan 🥰