Tosi kivoja uutisia Suupaltilta, onnea uuteen suhteeseen. Minäkin ajattelin yksin muuttaessani että vietän loppuelämän sinkkuna mutta muutaman vuoden päästä aloin seurustella ja nyt ollaan oltu etäsuhteessa pitkään.

Onneksi Kipan terveystilanne alkaa kohentua, jo on aikakin. Toivottavasti pääset Lappeenrannan tapaamiseen ja pystyt olemaan yötäkin. Muutama pikavuoro kulkee Mikkelin ja Lappeenrannan välillä, niillä olen joskus matkustanut mutta nyt en tiedä kesän aikatauluja.

IL:n uutiset hyvistä labra-arvoista ansaitsevat myös peukutuksen. Hyvin olette Justuksen kanssa ruokajutut hoitaneet kun kolesterolit on niin alhaalla.
 
Japenalla on mielenkiintoinen elämänmuutos edessä. Olette tehneet tärkeää työtä 24/7 vähillä lomilla joten nyt ansaitsette jo rauhallisempaa elämää. Vaatii rautaisia organisaattorin taitoja että saa pyöritettyä moisen sirkuksen. Minullakin on pitkä kokemus kotona tehdystä työstä, tosin vastuullani oli pääosin eläimiä ja muutama kesälapsi.
 
Ihmettelen JJ:n tavoin kuinka vuodet vierivät niin nopsaan että ei millään tahdo vauhdissa pysyä. Minulla nuorin lapsenlapsi on rippikoulussa vaikka tuntuu että vasta vietettiin ristiäisiä.

Melkoinen muutos viikon takaiseen säähän. Viime viikolla piti etsiä paksumpaa takkia ulos mennessä ja tänään tarkeni jo ilman minkäänlaista takkia. Jäätkin lähtivät järvestä ennätysaikaisin.
Minusta on tullut tosi saamaton.
Tanäänkään en ole saanut oikein mitään näkyvää aikaiseksi, aika on pääosin mennyt puhelimessa ja sähköposteja lähetellessä. Vähän aikaa heiluttelin haravaa pihalla ja kävin hoitamassa yhden asuntonäytön. Liikunta on jäänyt kävellen tehtyyn tilitoimisto- ja kauppareissuun.

Viime sunnuntai meni vaalilautakunnassa. Lupasin pitkin hampain lautakunnan jäseneksi kun heillä oli vaikeaa löytää jäävittömiä henkilöitä, mutta kuinka ollakaan olivat kunnanhallituksessa tehneet minusta puheenjohtajan. Hitsi kun annan aina periksi hommiin pyydettäessä. Vaalioppaan lukemiseen ja toiminnan suunnitteluun tehtäväjakoineen meni useita iltoja.  Meiltäkin löytyi useita hylkyyn menneitä äänestyslippuja kun olivat äänestäneet valkoisella lipulla aluevaalissa ja päinvastoin. 
 
Pääsiäistä en ole valmistellut oikein mitenkään. Rahkapiirakkaa vain leivoin pakastimeen viime viikolla sadepäivänä. Taidetaan viettää pääsiäinen etämiehen kanssa kahden joten kovin suurta panostusta ei valmisteluihin tarvitakaan. Lähikaupasta löytynee kaikki tarvittava.
Pihatöitä olisi vaikka muille jakaa mutta vihoitteleva lonkkani haittaa hommia.
Odotan etämiestä tänne perjantaina. Jos kelit sallivat ollaan tiluksillani puuhastelemassa pääsiäisenä. Kävin hankkimassa tapetteja tarvikkeineen kun pitäisi tapetoida tiluksilta yksi pieni huone ennen putkimiehen tuloa mutta nykyinen tapetti on paikoin niin tiukassa että sen pois saanti on lähes mahdotonta. Olen jo käyttänyt kaikki netistä löytämäni ohjeet ja vielä on suikaleita siellä täällä. Epäilen että seinään on sudittu paikoin lattian muovimaton liimaa. Onneksi talossa ei ole kuin tämä yksi pieni lattia joka on pilattu muovilla. Senkin muovimaton yritän taistella lattiasta irti.
Hyvää pääsiäistä mökkeilijöille, kotona oleville sekä reissaajille. Toivottavasti säät jatkuvat lämpiminä.

Missä mimmit luuraa?

Tänään on se päivä, kun lähdemme Juniorin ja hänen kaverinsa kanssa Tukholman risteilylle, hauskaa. Vaikkakin luulen, ettemme paljon nuoria miehiä näe.

Viikko on ollut jännittävä. Olimme viime sunnuntaina Tammisaaressa katsomassa ystäviemme uutta vapaa-ajan kotia. Sattui sellainen omituinen juttu, että kun astuin autosta heidän pihallaan, tiesin vuorenvarmasti, että tämä on minun paikkani. Riensin ensin meren rantaan ihailemaan maisemia ja vasta sitten maltoin mennä sisälle.
He asustavat yli sata vuotta vanhaa paritaloa, joka on rempattu huolella. Talon toinen pää on vielä hieman kesken.

No nyt siinä kävi niin, että eilen ajelimme uudestaan, nyt oli tytär ja Juniori mukana makutuomareina. Tapasimme välittäjän ja suunnittelin jo joitakin muutoksia. Tytär ja poikakin ihastuivat sekä asuntoon että miljööseen, harvoin on tarjolla täysin remontoitu koti meren rannalla kaupungin keskustassa. Merinäköala, Knipan näkyy, uimaranta sekä ihmisille että koirille vieressä, talon takana kirkko, tori ja kaikki muut palvelut.

Välittäjä tulee ensi viikolla käymään mökilläni. Ajattelen kauhulla sen tyhjentämistä. Mökin huonekalut ovat liian isoja uuteen kotiin ja mihin tyhjennän ison vintin. Entä kirjat?

Joten arvaatte, että pääni käy ylikierroksilla. Toivon, ettei tulisi tarjouskilpailua, koska hinta on nytkin järjettömän korkea. Saa nähdä.

Kylläpä täällä on hiljaista! Ihan pitää kysyä kuin IL tuossa edellä että missä te kaikki oikein luuraatte? Kevätkiireitäkö?

Pääsiäinen meni meidän taloudessa silleen sujuvasti, suurimmaksi osaksi Ukkokullan kanssa kahdestaan. Varusmies käväisi pääsiäismaanantaina lounaalla; oli valinnut esitetyistä ruokavaihtoehdoista savulampaan ja valkosipuliperunat. Niitä upposikin nuoreenmieheen ihan kiitettävä määrä, ja pari kipollista kotonatehtyä pääsiäispashaa vielä päälle. Mukaansa poika sai pienen eväspussin, suklaata ja energiapatukoita. Niitä on kuulemma mukava natustella illalla omassa punkassa tai metsässä harjoitusten lomassa.

Nyt on edessä vappu, ja valmisteluja tehty sen verran että mä olen tänään käynyt kalakaupassa ja koira karva-artistilla eli siis trimmauksessa. Snautserimme näyttää nyt puolta pienemmältä kun talviturkki on poissa. Kovin riehakasta menoa ei ole luvassa; meidän vappuperinteisiin kuuluu Kallion kirkon kanttoreiden vappukonsertti. Aattona iltapäivällä he soittavat uruilla kaiken sen mitä eivät muulloin kehtaa, eli luvassa on musiikkia tangosta työväenmarsseihin. Sen jälkeen kai sitten kuohuvaa kotisohvalla…

IL:n mahdollinen kiinteistökauppa kuulostaa kiinnostavalta. Tammisaari on mukava mesta, ja kuulemma talvisinkin vilkkaampi kuin Hanko. Ehkäpä kuulemme lähiaikoina lisää tuosta hurmaavasta hankkeesta?

Nyt hauskaa / iloista / aurinkoista / simaisaa / kuplivaa / juuri oman maun mukaista vappua kaikille!

PS. Aijuu, en ole varmaan kertonutkaan että tyttären perheen spanieli, joka oli kotihommiensa ohessa toiminut meillä vuosikausia venekoirana, siirtyi pari kuukautta sitten tuonilmaisiin. Olisi toukokuussa täyttänyt 13. Hyvästelimme koiran ennen Espanjaan lähtöä, ja viime perjantaina veimme Lyytin tyttären perheeseen yökylään kun meillä oli viikonloppuna pieni kotimaanmatka. Snautseri ryntäsi kyläpaikan ovesta sisään innosta kiljuen, mutta pettymys oli lähes käsinkosketeltava kun parasta kaveria ei löytynyt mistään. Hyvin kuului yö silti sujuneen, joskin nukkumaanmenoa oli edeltänyt muutama tarkistuskierros talossa ja etsintä jatkunut vielä aamullakin. Pitänee lukaista uudelleen biologi Helena Telkänrannan kirja Millaista on olla koira.

Kun olin lapsi menimme aina veljeni kanssa Hakaniemen torille . Veli oli joitakin vuosia minua vanhempi ja hän osti itselleen ja minulle kaikenlaisia vapputavaroita. Yhtenä vappuna sain punaisen Mikki- hiiri ilmapallon. Vakavana pidin narusta kiinni, ettei ilmapallo pääsisi karkuun. Mikkihiiri ilmapallo oli minulle niin rakas, että sille piti kattaa ruokapöytään oma lautanen. Itku tuli, kun Mikki-hiiren toinen korva jossain vaiheessa kutistui olemattomiin ja vähitellen ilmapallo ei enää lainkaan pysynyt ilmassa. Lapsuus oli täynnä uskoa ihmeisiin, joille vain mielikuvitus asetti rajat.

Onneksi lapsuuden satujen salaisuudet eivät ole elämästä vieläkään kokonaan hävinneet. Iloista ja onnellista vappua, ystävät.

Minä oikein miehen kanssa luin tuota IL mökkijuttua.  Vähän jäi epäselväksi lähtikö nyt ystävien mökki teille myyntiin, vai se toinen keskeneräinen puoli, ilmeisesti se? Vaiko joku muu.
Tammisaari on mun lempparikaupunki, jotenkin vilkkaampi ja helpompi omaksua kun esim Hanko. 
Ensi kesänä on sinne tarkoitus asuntoautolla mennä. Ollaan siellä ennen majoituttu hotelleissa tai oikeammin yhdessä ja samassa muutaman kerran. 

Minulla on munkit nousemassa ja kohta pitää ne paistaa. Skumppaglögijuustokakku myös odottaa tekijäänsä. 

Silmäleikkaukseni oli maanantaina ja nyt elän tippojen laiton kanssa symbioosissa. Neljä kertaa kun niitä laittaa ja väliä pitää aina olla niin aikaa siinä menee. Kello hälyttelee neljä kertaa päivässä. Sit vielä väleihin ksteuttavaa tippaa. 
On kuin roskia silmässä mutta se kuuluu asiaan kunnes ompeleet sulaa, noin parisen viikkoa. 

Tyttäret tulee perheineen vapun viettoon ja nämä meidän muksutkin tässä, joten porukkaa piisaa. 

Maanantaina tulee valokuvaaja. Tietää siivoamista ja tavaroiden piilottelua eli stailausta. Turhempia jo pakkaan muuttolaatikoihin. Sanoin kyllä miehelle jos laittaisin kierrätykseen mutta hän kauhistui. No ne on valokuvia, joitain hirveän tärkeitä muistoesineitä, kirjoja ja muuta täytettä. Tulisin toimeen ilmankin, ehkä. 
Tosin jos 630 neliöstä muuttaa 76 niin aika paljon tavaroita saa kadottaa kun nytkin paikat pursuaa. 

Minä en silmäni takia saa siivota, nostella raskaita, enkä tehdä puutarhahommia joten käskyttelen vaan. 

Mukavaa Vappua kaikille!

Huomenet!

Mitenkäs teillä vappu meni?

Meillä oli ihanan rauhallista. Aattona siis Kallion kirkon kanttorit; tällä kertaa urut eivät pauhanneet työväenmarsseja vaan Beatlesia, elokuvamusiikkia ja 1980-luvun kotimaista iskelmää. Väkeä oli enemmän kuin Kauneimmissa joululauluissakaan, ts. kirkkosali miltei viimeistä paikkaa myöten täynnä. Väliajalla tarjoiltiin simaa ja munkkeja, ja torniinkin olisi päässyt kiipeämään. Mutta kun mulla on korkeanpaikankammo, niin UK oli solidaarinen (eikös se jotenkin kuulu vappuun?) eikä mennyt tornijonoon.

Kotona kuohuvaa ja suoratoistopalvelusta Myrskyluodon Maija, joka jäi elokuvateatterikierroksellaan näkemättä. Erilainenhan tämä oli kuin se entinen; eksentrisestä pelokkaasta neidosta kasvoi topakka emäntä joka piti kurissa kokonaisen laivallisen englantilaisia merimiehiä (Oolannin sodalla on tässä uudessa versiossa iso rooli, entisessähän siihen ei muistaakseni edes viitattu) ja rakennutti ison kaljaasin, joka jäi mieheltä kesken (tässäkin versiossa Maijan Janne hukkuu heikkoihin jäihin). Lopussa soi hetken verran se tuttu ja ehkä hieman kulunutkin Lasse Mårtensonin sävellys, jota minäkin yritän keyboardillani tapailla (melodia onnistuu kyllä, mutta soinnut on hiukan hakusessa. Eikä niin ihan hiukankaan!)

Eilen tehtiin metsäretki ja löydettiin kolme kookasta korvasientä. Arvannette, mitä meillä syötiin päivälliseksi.

Että tämmöistä. Ollaan siis toukokuussa eli Im Wunderschönen Monat Mai (kuoromme olisi esittänyt tuon Schubertin liedin, ellei kevätlaulajaisia olisi peruttu).
 
Voikaapa hyvin. Etenkin Japena, jonka muuttovalmisteluista ja etenkin silmäleikkausta seuranneista tapahtumista luin mielenkiinnolla. Itsellä kai aikalailla sama edessä joskus tulevaisuudessa, syy tosin toinen eli kaihi. Outoa, eihän kaihia ennen sairastaneet kuin ihan vanhukset! Ja minä olen nuori vielä (ainakin omasta mielestä).

Olipa ensimmäinen pääsiäinen, jolloin minun ei tarvinnut erityisesti valmistautua tai kestitä ketään. Pojan perhe lähti neljäksi päiväksi Wieniin ja tytär kutsui meidät pääsiäisaterialle. Olihan meillä itsellä myös pieni käntty savulammasta, mutta ei se ollut lammaspaistin veroista. Valkosipuliperunat valmistin itse.

Pääsiäisen jälkeen, kun lammaspaistit olivat jo alennuksessa, kutsuimme lapset perheineen meille syömään. Valitettavasti mies oli saanut jostakin flunssan, joten kiikutimme ruoat naapuriin pojan perheen pöytään, ettei kukaan saisi tartuntaa. Minulla koivuallergia alkoi oirehtia, mutta antihistamiinista löytyi apu vaivaan.

Vappu meni kotona ilman mitään juhlintaa. Miniä toi meille kaksi pulloa simaa ja itse ostimme muutaman donitsin. Mies alkoi toipua flunssastaan.

Olen ollut koko kevään ajan jotenkin väsynyt eikä liikuntakaan ole oikein maittanut. Muistelen, että viime keväänäkin oli tällainen lamakausi, jolloin epäilin tulleeni vanhaksi, mutta se meni ohi lämpimämpien säiden myötä. Nukun nyt vähän paremmin (tosin väsyttävällä lääkkeellä doupattuna), sillä makuuhuoneessa on viileämpää. Olisin halunnut silloin lämpimien säiden aikaan panna ilmalämpöpumpun viilennykselle, mutta mies ei suostunut, vaan hän laski sisälämpötilaa ja hyvin tuntuu tarkenevan näinkin.

Syyslomamatkan (samalla syntymäpäivämatkani) suunnittelu piristää, mutta se on vaikeaa näin isolle porukalle. Toisaalta olen imarreltu, että lapset perheineen haluavat mukaan. Haluaisin vielä kerran nähdä Alpit. Ihastuin niihin 10-vuotiaana luettuani pikku-Heidin ja opiskelijana reissasinkin ystäväni kanssa kolme viikkoa Sveitsissä. Alppikohteisiin ei ole suoria lentoja vielä lokakuussa. Vaihtoehtona olisi lentää ja majoittua Müncheniin tai Zürichiin ja tehdä sieltä junamatka jonnekin Alpeille. Pakettimatkojakin on tarjolla paikan päällä, mutta ne tulevat kalliimmiksi ja ovat tarkoin aikataulutettuja.  Jaksaisiko mieheni tuollaista resuamista, kun 3 km pitemmät kävelyt eivät juuri onnistu. Ikävä häntä olisi kotiinkaan jättää. Pitäisikö sittenkin luopua tästä unelmasta ja matkustaa taas vaikkapa -  Mallorcalle?

Oli ihanaa kuulla Suupaltin uudesta parisuhteesta! Japenalle toipumista silmäleikkauksesta ja onnittelut eläkkeelle jäämisestä sekä jaksamista muuttovalmisteluissa. 

Moi mimmit! En nyt ehdi kommentoimaan. lukenut olen kyllä kuulumisenne.

Viime perjantaina sovin sitten sen Tammisaaren kodin ostosta. Talo on yli satavuotias hirsitalo, joka on remontoitu laatumateriaaleilla. Ystävämme asustavat toista päätä.
En tiedä, milloin voin siirtää tavaroita, koska se tehdään ensin ihan valmiiksi ja kaikki haluamani muutokset myös.

Ensi viikko tulee olemaan kiireinen kaikkien paperiasioiden hoidon takia. Stressaa jo nyt, miten pian saan tämän nykyisen myydyksi.

Olemme raataneet koko viikonlopun ja vieneet roskiin kaikenlaista. Veljeni ja vaimonsa kävivät eilen hakemassa pyörän ja joitan koneita. Mökki on pidettävä siistinä, kun tulevalla viikolla kuvataan.

Minulla on ollut tämä paikka 37 vuotta, joten voitte kuvitella, että tavaramäärä on melkoinen.

IL, Minkä takia halusit nykyisestä luopua?

Meillä satoi aamulla ensin vettä, sitten rakeita ja lopuksi ihan sakeesti lunta isoina rätteinä. Maakin jäi hetkeksi valkoiseksi.
Kudoin sitten villapaitaa, josko valmistuis ennen kesää?
Nyt ruoka kiehumassa ja taidan mennä sahaileen puita kun aurinkokin välillä paistelee.

Hyviä vointeja kaikille ja lämpimämpää kevättä💕

Karmale, vanhenen koko ajan. Mökkini on liian iso ja tontti samoin. Mökki on nyt parikymmentä vuotta vanha ja tarvitsee koko ajan huoltoa. Samoin piha ja metsä. Mökki nielee rahaa melkoisia määriä. En jaksa enää hoitaa pihaa ja raivata rantaa. En halua aamuisin ajatella, minkä urakan tänään jaksaisin tehdä. Selkä on kipeä, leikkaamaton polvi vaivaa ja mulla on muutenkin viisi kroonista sairautta.

Mökki on ollut suuri iloni, täynnä lastenlapsia ja ystäviä. Vaan lastenlapset ovat isoja ja heillä on omat menonsa. Tyttärellä on omakotitalo ja huvila Kustavissa, joten työtä riittää heillä ilman mökkiänikin. En oikein jaksa enää emännöidä ystävienkään vierailuja, niin paljon kuin niistä nautinkin.

Uusi vapaa-ajan asunto on täysin remontoitu, joten lähivuosina ei ole korjaustarpeita. Talonmies tekee piha- ja lumityöt. Uimarantaan on lyhyempi matka kuin mökilläni, vaikka oma ranta onkin. Uudessa asun meren rannalla, mutta kaupungissa, tori, kirkko, kahvilat ja leipomot, uimahalli ym. kävelymatkan päässä. Jos en kykenisi enää ajamaan autoa, Tammisaareen menee junia ja busseja.

Tässä iässä ja elämäntilanteessa haluan laiskotella mieluummin kuin "raataa".

Ymmärrätkö?