Moi,
tulin vain toivottamaan hyvää juhannusta (ja ihmettelemään missä te kaikki oikein luuraatte kun ei kuulumisia näy). 

Me siis ajellaan Savoon ja takaisin tässä juhannuspyhinä. Muuten ei kuulu kummempia, silmälasittomuus vain tuntuu perin hassulta. Koko ajan tekee mieli kohentaa laseja joita ei ole.

Heinäkuun alussa on jälkitarkastus. Ja kun ajatuksena on kuitenkin että käyttäisin lukulaseja pitempiaikaisessa ja tarkassa lähityöskentelyssä, ehdottaisin sellaisia joissa yläosa on ihan vaan lasia ja alaosassa lukutarkkuus. Voi olla, että en tarvitsisi niitäkään, mutta se tottumuksen voima…

Kaikki parvekekasvit edelleen hengissä. Tämän päivän lounassalaatti on osin omakasvattama (salaatinlehdet, vuonankaali). Mansikasta saa joka ilta kerätä kypsiä kourallisen.

Voikaa hyvin! Ja siis oikein hyvää juhannusta joka niemeen, notkohon, saarelmaan – tai missä ikinä nyt keskikesän juhlaa vietättekin!

Japena, en usko, että robottileikkurista olisi hyötyä, kun piha ei ole ihan tasainen ja siinä on pieni alppiruusu, atsalea sekä melko iso (ja rönttönen) syreeni, jotka pitäisi kiertää ohjauslangalla. Lisäksi ovat vielä pihaa rajaavat pensasaidat. Kaikki tuo hankaloittaa myös tavallisen ruohonleikkurin käyttöä. Taloyhtiöllä on myös siimaleikkuri siistimistä varten, mutta minä en ole sellaista koskaan käyttänyt enkä ole ihan varma, osaako meirämmiäskään sitä enää käyttää. Varmaan isolla ja tasaisella pihalla robottileikkuri on ihan paikallaan.

Meillä on juhannusmämmi hankittuna ja tarpeeksi kermaakin 😋 ja niinpä toivotan teille kaikille hauskaa juhannusta 🔥🌞

Olipa kiva Lappeenrannan reissu! Tuollainen vaihtelu piristää kovasti, mutta kauan en ehtinyt nauttia jälkitunnelmista, kun piti lähteä E-Pohjanmaalle. Kävin siellä viimeksi elokuussa poimimassa marjat pensaista, mutta sen jälkeen mies on käynyt siellä yksin noin kerran kuukaudessa.Tällä kertaa saimme pojanpojan mukaan, ja hän ajoikin autoa puolet matkasta. Oli iso helpotus miehelle.

Poika, miniä ja abi-tyttö olivat tulossa myöhemmin illalla, joten minulla oli kova kiire saada yläkerran makuuhuoneet siivottua. Ruoho oli kasvanut lähes polven korkuiseksi, joten miehet ryhtyivät heti ruohon leikkuuseen, jota jatkettiin vielä seuraavanakin päivänä. Mielestäni hoidettava piha on aivan liian suuri nyt, kun talossa ei asuta.

Miehellä on kumma tapa laittaa lähtiessään jääkaappi lämpimämmälle, mistä on seurauksena, että sinne jääneet ruokatavarat ovat vähintään epäilyttäviä. Heitin taas osan salaa pois ja ostin uutta tilalle. Ulkorakennuksen katolla aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten kai nyt edes jääkaapin voisi pitää kylmänä!

Seuraavana päivänä jatkoin alakerran siivousta - poika laittoi lounaan ja miniä oli pihatöissä, mutta päivällinen oli minun vastuullani. Kauppaan on n. 8 km, joten tarvitsin kyydin. Maustamattomia kanankoipia ei ollut tarjolla, joten piti ottaa maustettuja. Tykkäisin maustaa itse, joten nyt piti vähän inspiroida omien mausteiden kanssa. Hyviä niistä kuitenkin tuli, sillä kolmen kilon satsista jäi uunipellille vain neljä koipea, jotka veimme naapuripitäjässä asuvalle 96-vuotiaalle kälylle.

Miehen suunnitelmissa oli raivata osan Terijoen salavista ja saunan vierellä kasvavan männyn valtavia, roikkuvia oksia. Onneksi ehdimme hätiin, kun hän aikoi kiivetä moottorisahan kanssa mäntyä vasten asetetuille  huojuville tikkaille. Hyvä, ettei raskas männyn oksa pudonnut auttajien päälle! Juuri tällaisten tilanteiden takia minun pitäisi valvoa miestäni, ettei hän ryhtyisi riskihommiin. Liki 86-vuotias ei ole enää ketterä liikkeissään eikä lihasvoimakaan ole kuin silloin ennen.

Satuin käväisemään navetan ylisillä ja ladossa, jonne on varastoitu kaikkea mahdollista tavaraa, jota ”joskus saatetaan tarvita”. Nyt tiedän, missä on matkalaukkujen ja koulukirjojen ja -vihkojen hautausmaa. Puhumattakaan rikkinäisistä huonekaluista ja maatalouskoneista ja -tarvikkeista. Rukkeja taisi olla useampikin. Kai tuolla roinalla on miehelle tunnearvoa, koska hän ei niihin halua kajota.

Täällä kotona aloitimme ikkunoiden pesun. Onneksi mies auttaa siinä hommassa. Säät ovat olleet sateiset ja kylmät tiistaista lähtien. Maalla oli tietysti kauniit ilmat, mutta niistä ei ehtinyt nauttia. Tuleeko kesää tänä vuonna ollenkaan?

J.K. Olipa hauska nähdä Lappeenrannasta tullessa Lyyti Ukkokullan kanssa Pasilan asemalla Tiinuliinua vastassa. Pienen koiran reaktio oli lievästi sanottuna sydämellisen riehakas, kuin emäntä olisi ollut kauankin pois!

Oikein hyvää juhannusta teille kaikille!

Heippa,

en nyt kommentoi edellisiä, vaikka mieli tekisi.On lähes kuukausi siitä, kun edellisen kerran kirjoitin tänne. Harvoin näin pitkiä taukoja on ollut. Nyt ei ole ollut kyse siitä, että ei ole ollut halua kirjoittaa ja ajatella, että vaan valittaisin, kun en voi tehdä mitään, vaan yksinkertaisesti siitä, että tekemistä on ollut niiiiiin paljon, että en ole ehtinyt/jaksanut kirjoittaa.

Lappeenrannan tapaaminen on oli taas kerran niin lämminhenkinen ja mukava. Tiinuliinu kuvasi tuossa aiemmin sitä, että vielä vähän kypsemmässäkin iässä saa uusia ystäviä. Mikä rikkaus sen onkaan. Minä en jäänyt yöksi Lappeenrantaan, kun oli seuraavana päivänä monta menoa Mikkelissä. Alunperin oli yksi, erikoishammaslääkäri ja kyseessä uniapneakiskot, joiden saaminen olisi lykkääntynyt syksylle ilman tuota käyntiä. Ja meiltä kun on noin 100 km edestakaisin Mikkeliin (joista n. 60 hidasta, mutkaista ja mäkistä tietä), niin milloin vaan mahdollista, yritän sitten saada samalle päivälle sovittua useamman asian. 

Nyt kyllä otti voimille; lähdimme aamusta ysin aikaan ja olimme takaisin kotona noin puoli kuuden aikaan. Käy oikein työpäivästä. Poikamme ja avokkinsa onneksi hakivat minut, kun julkisilla ei oikein olisi päässyt eikä selkäni olisi kestänyt edestakaista ajoa ja päivän ohjelmaa. 

Palaan vielä aiempaan ennen Lappeenrannan tapaamista. Öljysin siis sisällä talossa olevia huonekaluja, en terassikalusteita. Tässä uuden talon terassilla ei ole öljyttäviä kalusteita, kesäkeittiössä on ja vanhan mökin terassilla. Kalusteet siinä ovat kestäneet 30 vuotta, kun niitä on huollettu vuosittain. Kyllä nyt jo näyttävät "kulahtaneilta", mutta pitää katsoa, mitä uusi öljykerros saa aikaan, kun joku siihen hommaan ryhtyy  .

Ennen Lappeenrantaa oli myös vanhempieni 67-vuotishääpäivä ja perheen kesken kahvitilaisuus äidin hoivakodissa. Harva saa viettää 67-vuotishääpäivää, joten olihan se mukavaa juhlistaa tilaisuutta. Sieltä sitten lähdimmekin ajamaan suoraan takaisin tänne sydäntemme kotiin. 

Poika ja avokkinsa viipyivät siitä Lappeenrannan tiistai-illasta lauantai iltaan asti. Sunnuntain vietimme kahdestaan ja rakas siippani pesi ikkunoita, joita täällä riittää. Pesi sunnuntaina "uuden talon" ikkunat ja vielä maanantaina aamusta aloitti ison lasitetun terassin ikkunoita pesemään. Olen joinakin vuosina laittanut Facebookiin kuvia ikkunanpesusta - nimenomaan terassin ikkunoiden pesusta, kun on niin hurrrrjan näköistä. Siippani on korkealla tikkailla, kun yläikkunat menevät katon harjan mukaan. Eipä ole koskaan ennen tainut ikkunanpesu jäädä näin myöhäiseen - tai en ainakaan muista.... 

Samaisena maanantaina vajaa viikko sitten tulivat sitten tytär, vävy, pikkumies ja hauvavauva tänne. Vietimme niin uskomattoman ihania hetkiä pikkumiehen kanssa. Välillä vaikea uskoa, että kaikki tämä on totta, kun niiiiin hartaasti olimme tuota toivoneet. Pikkumies oli vähän flunssainen ja varsinkin viime yö oli mennyt heillä tosi surkeasti. Tänään lähtivät kotiin ja oli oikein intohimona saada hoitaa pikkumiestä sillä aikaa kun vanhempansa pakkasivat ja korjasivat jälkiään. Eipä meinannut tytärkään uskoa, että pikkumies olisi ollut kiukuttelematta niin pitkän ajan valvottuaan. Eka kerta sitten, kun unet jäivät vain yksiin päikkäreihin tänään, nukkui autossa reilusti yli kahden tunnin päikkärit.  Pikkumies täytti tänään 8 kuukautta. Kyllä aika rientää. On nyt niiiiin mahtavassa iässä, kun oppii ihan koko ajan jotain uutta ja pitää nyt kehua, että on kyllä mummin poika. Alkuillasta oli jo videopuhelu. Hauvavauva jäi mummin ja vaarin hoiviin, kun on vanhus jo puolisokea tai enemmänkin eivätkä nuoret halunneet ottaa häntä mukaan koirulille ihan uuteen paikkaan Hankoon, jonne ovat huomenna (tai tänään, kun kello on jo yli puolen yön) lähdössä. Tämä on hauvavauvalle varmaan oman kodin ohella läheisin paikka. Aina olemme olleet valmiina koirulin tänne ottamaan. 

Nyt kesäaikaan emme "ramppaa" niin usein pk-seudulla kuin talvella, kun näemme pikkumiestä täällä niin usein. Tulevat sitten noin viikon päästä taas takaisin tänne. 
Huomenna tulee kaksi ystäväpariskuntaa ja yksi lapinkoira tänne perinteiseen tapaan. Nyt vaan puuttuu kitara, kun soittaja tulee suoraan mökiltään ja siellä on mukana ainoastaan sähkökitara. Niinpä varmaan lauleskelemme ilman säestystä ja ilahdutamme naapuristoa. 

Olemme tänään tehneet valmisteluja erilaisia kalaruokia varten. Lounas ei koostu kalasta, mutta päivällinen/illallinen kesäkeittiössä on kyllä kalavoittoinen lisukkeenaan erilaisia salaatteja. Saimme jopa kolmen kilon järvitaimenen, josta söimme tyttären perheen kanssa osan, mutta jätin kohtalaisen palan graavisuolausta varten. Rinnalle tulee sitten graavilohi... saa nähdä teemmekö testin, huomaako joku eroa. Siippani savustaa myös lohen ja paistamme muurinpohjamuikkuja. Silliä on montaa sorttia ja alkupalatkin ovat kalavoittoisat. Kotimaisia varhaisperunoita pitää juhannuksena olla. Ja suuren kokon aiomme sytyttää. 

Täällä on ollut "tänään" varsinainen sade-ennätys. Viime yönä alkoi sataa ja viiden aikaan iltapäivästä tyhjensin sademittarista yli 40 milliä. Sen jälkeen on satanut lisää. Toivottavasti saamme paljon kanttarelleja ja onpa säästynyt kastelulta - kunhan terassien kukat eivät unohdu.
Onneksi sateet loppunevat yön aikana ja huomenna pitäisi olla poutaa. Vaatetta saa päälle, vaikka olisi hiukan viileää, mutta pääasia, että ei sataisi.

Aamusta lippu salkoon. Toivotan kaikille ihanaa keskikesän juhlaa (vaikka ei kyllä ihan keskikesältä tunnu, kun kesä on ollut "myöhässä" aiempiin vuosiin verrattuna). Hauskaa juhannusta ☺️

Herttaista Juhannusta kaikille 60 v  täyttäneille ja nuoremmille myös........
Meidän grillillä ei ole itikoita, siitä olen iloinen.

Meilläkään ei nyt ole itikoita, tuulee niin kylmästi. 
Eilen kyllä pikkumäkäreiset söivät kädet ja nilkat kun oli tyyni ilta. 

Hyvää juhannusta kaikille ilmoista huolimatta. Se hyvä puoli että luultavasti vähemmän hukkuneita. 

Hyvää juhannusta kaikille. Aurinko paistaa,  tuuli on vauhdikas, mies haki koivunoksia ja kesänkukkia pihaa ja kuistia koristamaan.

 Olemme juuri tulleet Äkäslompolosta, jossa aurinko paistoi läpi yön ( joskus tosin pilvet peittivät sen kirkkauden). Sääskiä ei ole, mieli on hyvä, ystävät tulevat kohta juhannuskahville ja elämä on kaikin tavoin elämisen arvoista.

 Juhannuksen taikaa ja unelmia itse kunkin elämään.

Hyvää myöhäisiltaa.
Viime yönä tultiin kotiin reissusta ja on jo uninen olo, mutta tulin tänne kurkistamaan, miten juhannusta on vietetty muualla.
Lähdimme 10. päivä kohti Lofootteja ja tällä kertaa maitse eli ajelimme Haaparannan kautta. Meillä ei ollut varsinaista aikataulua vaan edettiin fiilisten mukaan. Mehän aina retkeillään aika pienellä budjetilla, joten nytkin nukuimme puolet öistä autossa ja muut yöt leirintämökeissä. Auton takapenkit olimme kääntäneet  jo kotona ja sinne patja, tyynyt ja makuupussit. Hyvin mahdumme nukkumaan. Aina ensimmäinen yö on minulle vaikea. En meinaa saada unta ja pyörin hyvää asentoa etsien. 😃 Seuraavana yönä jo helpottaa. Vaikka nukuimme autossa, olimme silti leirintäalueella. En halua olla missään puskaparkeissa kun haluan mennä suihkuun aamulla ja keittää kahvit ym. Mökitkin oli oikein kivoja, vaikka nekin otamme ihan perusvarustuksella. Tarvitsemme vain paikan nukkua. Muut palvelut voimme käyttää huoltorakennuksessa. 
Sää oli vaihtelevaa ja välillä aika kylmääkin. Onneksi oli varattuna lämmintä vaatetta. Onneksi vältyimme isommilta sateilta. Oikeastaan yksi päivä vain oli melkein kokonaan sateinen. 
Ajelimme saariryhmän päästä päähän eli Andenesistä Å nimiseen paikkaan. 
Vaikuttavinta oli nähdä pitkästä aikaa keskiyön aurinko, jota ajoimme ihan vasiten keskellä yötä ihailemaan mukavaan rantapaikkaan lähellä Andenesiä. 
Toinen vaikuttava juttu oli kun näin miekkavalaita kahteenkin kertaan Lofoottien eteläosissa. Onneksi oli kiikarikin mukana. 

Paras yöpaikka löytyi sattumalta kun menimme katsomaan, että onko retkeilymaja, jossa olimme pari yötä 17 vuotta sitten, vielä olemassa. Ja olihan se. Paikan hoitaja oli vaihtunut, mutta hän kierrätti meitä koko paikan ympäri ja saimme jopa saman huoneen, jossa silloin 17 vuotta sitten yövyimme. Paikkaa oli remontoitu ja huoneet ym olivat oikein siistit. Tapasimme siellä hauskan lappeenrantalaispariskunnan ja vaihdoimme yhteystietoja. Olisi hauska tavata josku toistekin heitä. 

Kävimme myös turskamuseossa, jonne 17 vuotta sitten teimme suomenkielisen esitteen kääntämällä englannin kielisesta versiosta. Ja siellähän se oli vieläkin käytössä. No, eihän ne museoasiat miksikään muutu, joten näkyi vieläkin kelpaavan😄 Museon hoitaja/omistaja oli edelleen sama mies ja tunnistin kyllä hänet heti. Juttelimme siinä sitten jonkin aikaa ja totesimme, että aika paljon on kaikki muuttunnut Lofooteilla tänä aikana. Turistien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Liikennettä oli etenkin etelässä runsaasti. Silloin edellisellä reissulla me pyöräilimme reitin Stamsund-Å ja takaisin. Nyt en olis mitenkään voinut kuvitella olevani polkupyörällä siinä liikenteessä. Tunneleitakaan ei silloin ollut kuin yksi, joka meni meren alta. Nyt niitä oli useampia. Niin ne ajat muuttuu. 
Mutta kiva oli reissun edetessä muistella samalla menneitä. 😊

Nyt sitten tämä päivä on  pyykätty ja leikattu nurmikkoa. Kiva on olla kotona. Parin viikon päästä tulee mun lapset porukoineen muutamaksi päiväksi. Siihen pitää nyt alkaa valmistautua🥰

Hei Ihanaiset,
kesän kohokohta on ohitettu, minä vietin erilaisen juhannuksen tänä vuonna …. vaihteeksi. Olin nimittäin kotona pesemässä ikkunoita, en muista milloin olisin viimeksi täällä ikkunoita pessyt. Vakkari ikkunoiden pesijä oli tullut vanhaksi ja teki viime vuonna huonoa jälkeä. Ikkunoissa on kuusi pestävää pintaa ja häneltä tahtoi aina joku väli jäädä pesemättä. Kamala homma, ensi vuonna pitää löytää uusi tekijä, minulta kului pesuun 3 päivää ja ammattilainen pesee ne puolessa päivässä.
Juhannusta vietin ennakkoon ystäväpariskunnan kanssa mökillä. Käymme siellä yleensä marjassa ja sienessä mutta nyt päätettiin mennä vaan rentoutumaan tai siis minä sain rentoutua. Hartsa ottaa aina saunan ja grillin hoitaakseen ja Aikkuli hoitaa keittiön mukaan lukien tiskauksen. Ihania ihmisiä, ainoa erimielisyys syntyy kaupassa, kun maksaa kaikki syömiset ja juomisetkin, bensaakaan en saa maksaa, ihme tyyppejä. Olen kyllä oppinut juonittelemaan, että kulut menisivät edes vähän oikeudenmukaisemmin.

Ihania ihmisiä oli myös Lappeenranna reissulla, minua oikeasti vähän jännitti nousta Tikkurilasta junaan, kun en ollut Iloklubilaisia moneen vuoteen nähnyt mutta heti oli vastassa hymyileviä, tuttuja kasvoja IL, Tiinuliinu ja Pikseli. Junamatka hurahti hetkessä, Lahdestä junaan nousi lisää väkeä, Kesäheinän tunnistin mutta kuka  on tuo nuori kaunis nainen joka selvästi kuuluu porukkaan. Vähän aikaa kesti mutta sitten välähti, Japenahan siinä oli.
Koskoikin oli junassa mutta eri vaunussa ja käväisi moikkaamassa.  Perillä hotellissa tavattiin sitten loput eli Kipa ja Mustikkaposki. Minä sain huonekaverikseni Mustikkaposken ja juttu sujui heti niinkuin olisimme aina tunteneet toisemme ja sitä muuten riitti. No eipä olleet muutkaan tuppisuita ja nauru oli kaikilla herkässä, silmäkulmatkin välillä kostuivat. Kaikesta, ihan kaikesta saattoi tämän ihana porukan kanssa jutella niinkuin täällä foorumillakin. Mustikkaposki oli järjestänyt kaikki hienosti, hyvää ruokaa, sopivasti ohjelmaa ja kaunis sää voiko sitä enempää toivoa. Kiitos kaikille oli mukava reissu.

Nyt pitää mennä raivaamaan kylppäriä ja pikkuvessaa, kun remonttireiska soitti, että tuleekin jo tänään vaihtamaan WC istuimet. No-niin, uudet pöntöt asennettu ja vanhat viety pois, nyt pitää vaan pidättää 12 tuntia. Ei vaiskaan, mutta koko painolla ei saa pytyllä istua, tulee kunnon reisijumppaa. Oli muuten reipas nuorimies tekemässä, nopea ja siisti, yhtään roskaa ei jättänyt jälkeensä. Ehdotin, että voisi minun puolestani imuroida vapaasti muualtakin mutta kieltäytyi kohteliaasti.

Torstaina mennään päiväseltään käymässä Tallinnassa. Valittiin mahdollisimman lämmin päinvastoin mutta kuinka ollakaan, kun olin maksanut matkan niin sääennusteen lämpötila laski +18 asteesta +15 asteeseen. Plussan puolella sentään ollaan, navakka puuskittaista tuultakin luvassa, sadetta ei ole vielä luvassa … ainakaan vielä. Muistakaa pitää jalat kuivina !

Moi,
kuinka juhannus meni? Suupaltiltahan raportti tulikin, mutta mites muut? 

Me siis osallistuttiin Savon sydämessä sukujuhliin: 21 ihmistä jotka joko ovat läheistä sukua toisilleen tai naimisissa asianosaisten kanssa sekä 7 erikokoista koiraa joista Lyyti oli osan tavannut jo edellisillä festareilla kaksi vuotta sitten. Kaikilla oli hauskaa. Muutama suvun jäsen oli poissa kesäflunssan, työvuorojen tai muun pakottavan syyn vuoksi, mutta heidän ilokseen otettiin runsaasti valokuvia ja jaettiin niitä suvun sisäisissä FB- ja WA-ryhmissä. 

Syötiin isäntäväen pyydystämää kalaa ja heidän oman peltonsa perunoita. Täytekakun lakat olivat itsepoimittuja. Vieraat huolehtivat juomista; niitä oli vähintään riittävästi. Puhetta ja naurua piisasi, taidettiinpa vähän laulahtaakin. Välillä hieman sateli, mutta maatalousnaisilta lainattu juhlateltta piti erinomaisesti vettä. Saunakin lämpeni, olihan lauantai-ilta. Nukuttiin kuka missäkin, me UK:n ja Lyytin kanssa oikein romanttisesti 111-vuotiaassa hirsiaitassa. Sunnuntaina puoliltapäivin halailtiin kaikki ja lähdettiin kohti kotia; juhannuksen paluuliikenne ruuhkautui jossakin Lahden paikkeilla.

Nyt totutellaan taas kotonaoloon ja odotellaan perjantaita, jolloin lähdetään Turkuun keskiaikamarkkinoille. 

Voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä kukin makunne mukaan! Puolen vuoden päästä on jo joulu 😉