maanantaina, 4. heinäkuuta 2011 klo 02:27 Mosselo kirjoitti::
hölöhölö
Se kirjan loppu on jotenkin niin ihanan surullinen..

mOi Mosselo,

alku on ainakin pitävetistä luettavaa
Mutta onneksi on paksuutta kirjalla, joten loppuakohti paranee

Susanna Alakosken Sikalat on luettu. Tykkäsin, tykkäsin. Tuli mieleen Reko Lundánin Ilman suuria suruja ja Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun. Molemmat ovat muuten ahmittavan hyviä.

Nyt Kabulin kirjakauppiaan kimppuun. Kovaan elämään Afganistanissa olen jo tutustunut lukemalla Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa ja Yasmina Khadran Kabulin pääskyset. Ja edellisen tapaan suosittelen näitäkin pieniä herkkupaloja... mutta ei ihan herkimmille lukijoille.

Ekat 50 sivua luettu Alexander McCall Smithin uusimmasta Mma Ramotswesta Teetä ja sympatiaa. Taattua tavaraa
Pakko lukea oikein hitaasti joka sana, että riittäisi mahdollisimman pitkään!

Luettu Tiina Raevaaran Koiraksi ihmiselle. Olipa kiinnostava kirja koiran evoluutiohistoriasta ja erityispiirteistä! Koira on kuulemma saattanut eriytyä sudesta jo paljon aiemmin kuin on luultu. Kirjassa myös korostetaan sitä, että koira ei ole enää mikään kesytetty susi, tiukasti laumahierarkinen eläin, vaan sitoutuminen ihmiseen on sillä jo periytyvä ominaisuus ja sen kyky kommunikoida ihmisen kanssa on aivan eri luokkaa kuin sudella.

Kaikille koirista, susista ja kivikaudesta kiinnostuneille!

Kiitos Slank, tuon kirjan aion etsiä seuraavaksi käsiini.

Eilen luin Liian paksu perhoseksi-pokkarin. Niin koskettava tarina, että tippa tuli linssiin. Tai mistäkö ei minunlaiselle herkkikselle tulisi.... Elokuvan katsomisesta on jo monta vuotta, pitääkin varmaan katsella se joskus uudestaan jos jostain löydän.

Luin itsekin juuri viime viikolla tuon Älykkään painonhallinnan, ja suosittelen sitä minäkin! Järkevä kirja, toi monta uutta oivallusta.

Täältä liittyy uusi kirjatoukka joukkoon!

Parhaillaan on meneillään Hannu Väisäsen Apupata, jonka siskoni lähetti minulla syntymäpäivälahjaksi. Erinomainen lahja ja erinomainen kirja! Väisänen on kyllä suomalaisista kirjailijoista yksi suosikeistani.

Lempikirjojani ovat Arundhati Royn Joutavuuksien jumala, Ian McEwanin Sovitus ja Bernhard Schlinkin Lukija, jotka olen kaikki lukenut useampaan kertaan.

Olen ulkosuomalainen ja ulkomailla on vierähtänyt jo yli 20 vuotta, mutta yritän silti lukea ainakin puolet kirjoista suomen kielellä. Saatan siis vuosittain raahata Suomen-matkoilta 20-40 kirjaa vuodessa Matkalaukkuihin kertyy mukavasti painoa, mutta onneksi nykyisin on paljon pokkareita saatavilla.

Tuo pipsapossun mainitsema Liian paksu perhoseksi on kyllä koskettava ja kaunis kirja. Tippa tuli linssiin minullakin sitä lukiessa.

Kävin eilen katsomassa Ronja ryövärintyttären ja tajusin, etten ole kirjaa koskaan lukenut kokonaan enkä ollenkaan suomeksi. Eli ystävältä sain tuon englannin kielisenä ennen kuin lähdin vaihto-oppilaaksi sata vuotta sitten. En oikein silloin jaksanut siihen perehtyä ja kirja jäi kesken, mutta nyt kyllä kaivan sen esiin ja luen alusta alkaen uudelleen!

Käypä kateeksi sua Siia, kun sulla on Ronja Ryövärintytär (lähes) lukematta!

Ja mitmit, minäkin pidän kovasti Hannu Väisäsen kirjoista. Varsinkin Vanikan paloista. Tämä Apupata on mulla vielä lukematta, ihanaa! Jos en aiemmin saa sitä käsiini, ostan itselleni pukinkonttiin.

Hannu Väisänen on myös mainio kuvataiteilija sekä mukavan, humaanin ja mielenkiintoisen oloinen ihminen.

Ian McEwan on myös suosikkejani.

Jospa nyt malttaisin olla huutelematta tänne kirjaketjuun enempää. Hus töihin, Gelsomina!

Joo, ihanaa vielä tälläkin iällä löytää lukemattomia klassikoita!