Kiitos Merelle! Kyllä, just siitä toi Teemestarin kirja kertoo. Pisti kyllä miettimään omaakin elämäntapaa taas... On se niin helppoa ku juomavettä tulee ihan vaan hanan avaamalla. Vaikka kirja oli tavallaan synkkä, vei se kyllä hyvin mukanaan.
Palmgrenin kirja olikin ihan erilainen kuin aluksi luulin. Sen luki todella nopeasti. Nyt aloitin Vilhelm Mobergin Utvandrarna-kirjasarjaa. Saa nähdä ehdinkö lukea ekan osan ennen palautuspäivää. Tuskin, koska tässä alkaa jouluhössötykset alkaa vähitellen vähän painaa päälle...
Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille!

Viime viikolla luin Jo Nesbon (ei hajuakaan miten näppäimistä saa ton norjalaisen ö:n esiin...) kirjan Snömannen ja siihen kyllä jäin pahasti koukkuun. Isäntä naureskeli nähneensä pihalta, kuinka mä pyyhin pölyjä kirja kädessä. No niinpä, mut ku ei voinu jättää kirjaa kesken Toivottavasti jollekin muullekin käy joskus noin??

Kipeänä ollessa saa ihan luvan kanssa maata ja lukea, eikö vaan?Sopivasti sain vähän aikaa sitten lainaksi irlantilaisen kirjailijan (Colm Tóibin) novellikokoelman Äitejä ja poikia. Nimensä mukaan tarinat kertovat äitien ja poikien suhteista. Mulle ihan uusi tuttavuus tämä herra Tóibin, mutta oli ihan jees mielestäni. Nyt aloitin niinikään itselleni täysin tuntemattoman kirjailijan kirjaa nimeltä Komedia mollissa. Se kertoo natsi-Saksasta. Ei kuitenkaan vaikuta olevan ahdistavimmasta päästä olevia kirjoja, ainakaan vielä.

Oikein mukavia lukuhetkiä kaikille joulun aikaan !

Nyt on kuulkaa kaunis kirja menossa: Toni Morrisonin "Koti". Onko joku muu lukenut sen ja mitä piditte? Mä nautin tekstistä ja hyvästä suomennoksesta. Melkein täytyy säästellä tätä lukemista loppua kohti...

Sana kaunis oli ehkä virheellinen valinta näin dramaattisen kirjan kohdalla. Vaikuttava taitaa olla kuvaavampi. Ja kyllä voin suositella kirjaa, muhun se ainakin iski kuin metrin halolla
Tuo Maalouf on mulle aivan vieras, täytyykin googlailla tarkemmin.

Olen toki merelle. Hyllystä löytyy luettuina:
- El lejano pais de los estanques - tekoaltaiden kaukainen maa
- El alquimista impaciente - kärsimätön alkemisti
- La marca del meridiano - meridiaanin merkki
Jonkun muunkin olen lukenut, mutta en muista, kun olen laittanut edelleen kiertoon.

Lorenzo Silva on syntynyt Madridissa 1966. On tuottelias ja suosittu. Noista mainitsemistani kirjoista on saanut tunnustuspalkinnotkin (kertoo kirjan takakansi ). En ole tutkinut onko häntä suomennettu.

Tyyli on aika mukava. Kokeneen Bevilacquan työparina on Violeta (?) Chamorro, nuori kokematon ja nainen, mikä kansalliskaartin macho-kulttuurissa aiheuttaa kaikennäköistä. Jos löytyy, maksaa vaivan. Huonompia olen lukenut paljonkin.

Yritin tässä vuodenvaihteessa lukea Haruki Murakamia, mutta jo toisen kerran se jäi mulla vain yritykseksi. Kovasti kehuttu ja kiitelty kirjailija, mutta mä en kerta kaikkiaan pääse niiden kirjojen makuun. Yksinkertaisesti nukahdan niitä lukiessani... Nyt palasin sitten ehkäpä hiukan pinnallisempien kirjojen pariin ja luen yhtä suosikkikirjailijaani eli Anne Tyleriä. Toimii!

The Perks Of Being A Wallflower / Elämäni seinäruusuna, Stephen Chbosky.
Kertoo Charliesta, joka aloittaa lukion. Kerrontana tämä Charlie kirjoittaa kirjeitä, mitä on tapahtunut, mitä ajattelee, yms. Charliella on (ainakin minun käsittääkseni) trauma lapsuudesta, jota hän käsittelee vieläkin, ja kohtaa monia teini-ikäisen tavallisimpia ongelmia, kuten rakastuminen.
Kirjasta on tehty elokuva, ja ainakin Emma Watson näytteli siinä. Muita en oikein muista.
Mutta kuitenkin, aivan ihana kirja. ♥

Luin tässä joululahjaksi saadun Tuomas Kyrön Ilosia aikoja. Olihan siinä paikoin oivaltavaa jaarittelua, mutta en oikein innostunut.

Kirjastosta löytyi jokerihyllystä Kissani Jugoslavia. Piti heti aloittaa sen lukeminen. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta, saa sitten nähdä säilyykö vire.

Olipas rankka kirja tuo Kissani Jugoslavia. Siitä huolimatta pidin kirjasta, koska se oli kirjoitettu niin upeasti. Joitakin lauseita piti lukea moneen kertaan ihan siksi, että ne olivat niin kauniita. On siinä nuorella miehellä sana hallussa.
Koko kirjan ajan mua tosin häiritsi se, etten tajunnut, mitä ne kissa ja käärme kirjassa symboloivat...