Guru ja oppilas.

Oppilas. Miten pääsen harhasta totuuteen, neuvo yksinkertaisesti.

Guru. Näitä ovia pidetään aina lukossa.

Oppilas. ?

Guru. Harjoitukset ovat avain, tee niitä!

Mä kokeilin hotjoogaa kesämökin ylälauteella. Mulla oli uimapuku päällä ja mulla oli alaston miespuolinen löylyn heittäjä.

Kokeili noin viidestäkympistä seitsemään kymmeneen astetta.

Ehkä olin tavallista notkeempi.

Silti en menis maksettuun hotjoogaan. Siskoni on käynyt semmoisessa. Hänelle oli tullut tukala olo. Oli liian kuuma.

(Tää oli tämmöinen kevennys, ehkä vähän aiheen vierestä.)

Oikeen odotan mun huomisaamuista omaa henkilökohtaista jooga tuokiotani telttapatjalla.

Buddhanoppilaat olivat tavanomaisella kyselysessiolla, jossa eräs kunnioitettu pitkälle ehtinyt munkki vastaili.

Munkkioppilas. - Kirjoituksissa kerrotaan meistä oppilaista, että valheellisuuden ja epäilyksen käärme on ehtinyt meidän sieluihimme ja estää valaistumisen. Mistä tämä käärme on peräisin, mistä se on tullut?

Kunnioitettu munkkiopettaja. - Katso jalkojasi!

Tämän muistan eräästä tv-ohjelmasta. Se on siitä irroitettu, munkin suorasanainen vastaus tarkoittaa, että buddhaoppilaan omat polut ovat olleet kiemuraiset.

Viikonloppuna tuli muutama uusi asana astanga Mysore-kurssilla, noilla uusilla asanoilla näyttää olevan painonpudotusta edistäviä vaikutuksia. Esim. Petri Räisäsen kirjassa on mainittu noiden asanoiden eduiksi "Poistaa turhaa rasvaa vatsasta aja latiolta, parantaa ruuansulatusta ja vatsan verenkiertoa".

Ainakin paino on alkanut jälleen tippumaan kuukauden kestäneen jumituksen jälkeen.

Miten valita se oma jooga? Markkinoilla on jos mitä, ehkä se on hyvä, monesti vain kuvatut joogat ovat fyysis-painotteisia, niiden sanotaan samalla vaikuttavan mieleen, mutta painotus on mielestäni väärä. Asennon tulee olla vakaa ja mielyttävä, tässä asanassa tulee hallita aistit, minkä jälkeen keskitytään, sitten liikutaan mielen voimalla keskittymisessä, ja viimeisenä ymmärretään täysin kohde, mikä johtaa sulautumiseen kohteeseen. Tämä länsimainen asana-pohjainen jooga on vain varjo varsinaisesta. Yama ja niyama, kontrolli ja oikea noudattaminen unohdetaan myös usein, ne ovat joogan kaksi ensimmäistä askelta, jooga on 8 vaiheinen, oikeastaan astanga (kakdeksan jäsentä suomeksi) tarkoittaa tätä. Jooga on Intiassa koko elämän asia, se on kaiken kattavaa elämässä, ja se vie koko eliniän, sen takia hylätään lopulta koko elämä, ja keskitytään jättämään tämä elämä ymmärtäen mistä tässä elämässä on kyse, yksilön sielun kaipuusta kaikkeussielun yhteyteen, eli Jiivaatmanin ja Paramaatmanin yhtymisestä. Tähän ei riitä kyllä aerobikin harjoittelu, ja muutaman asanan harjoittaminen, kun joogaa on niin monen laista, itse Patanjalin kuvaama 8-portainen jooga on jäänyt varjoon.

Joogassa pitää keskittyä, myös tulee keskittyä liikkeisiin mitä tekee. Keskittyminen vaatii ensin ponnisteluja, mutta tulee myöhemmin tavaksi. Kun istahtaa mietiskelyasentoon, jos se on tullut tavaksi päivittäin, on niinkuin koko ruumis olisi odottanut koko päivän tuota hetkeä, huomaa heti, että energiavirrat kulkevat, tunne on tiheää, ja keskittyminen tuntuu hyvin konkreettisena. Jos tekee (myös) joitain liikkeitä pitäisi noudattaa samaa keskittymistä, joskin se on jonkunverran vaikeampaa, mutta koko asanoiden vaikutus tuntuu vasta kun koko sielu-ruumis on mukana harjoituksessa.

Hei! Sain viimein oman maton, mutta se on (uutuuttaan?) varsin liukas. Vissiin tuo ainakin pitäisi pestä ennen kun kunnolla ottaa käyttöön? Onko muita vinkkejä liukkauden poistoon?

Vieläkö täältä löytyis joogeja keskustelemaan aiheesta? Itse osallistuin tänään elämäni ensimmäistä kertaa joogatunnille - astangajoogan alkeiskurssin muodossa. Oli rankkaa ja ei ollut, vähän miten asiaa ajattelee. Hiki ei virrannut, mutta lihaskireyksiä ja jäykkyyttä kyllä löytyi vaikka muille jakaa - ja se oli kyllä odotettavissakin. Rankempaa on ollut pilateksessa ja monissa muissa lajeissa (kuntonyrkkeily jne). Mutta lämmin oli ja vaikka tunti oli varsin haasteellinen tämmöiselle rautakangelle, tekeminen oli riittävän rauhallista temmoltaan. Ja jotenkin se vaan tuntui semmoiselle voimaannuttavalle?? Ainakin nyt alkuun olen kovasti innoissani lajista

Päiitetään jooga näkemyksiäkin. Se on seuralainen, jota ilman ei varmaan enää selviäisikään. Opiskelut nykyään luovat elämään mielykkyyttä, uskonto myös, mutta tämä jälkimmäinen on vaikeata varsinaisesti harjoittaa, ei sitä voi jatkuvasti rukoilla, ei edes olla hyväsydäminen. Kun hakee jotain käytännöllistä, silloin kannattaa harkita kokonaisvaltaista joogaa, se on liikuntaakin, mutta enennen kaikkea siinä yhdistyvät ihmisen uskonnollinen puoli ja tämän oma elämänpyrkimys, jooga on myös elämänfilosofiaa. Jooga on niin moninainen, että aivan kaikkea ei tule harjoitettua, ja joihinkin, kuten joogan ruumiinvoimia lisääviin liikkeisiin on tullut otettua länsimaisia tradioita, kuten punttien nostelemisia. Mutta keskittymiset puuttuvat länsimaissta ruumiinkulttuurista lähes täysin, jooga on parhaimmillaan ruumiin ja psyykkeen yhteyttä, jooga on konkreettisiin voimiin liittyvää, siinä löytää uusia ulottuvaisuuksia itsestää, en sanoisi näitä voimia ja energioita piileviksi, vaan läsnäoleviksi.

Liitynpä tähän keskusteluun, kun oon nyt muutaman kerran käyny joogassa ja sellaisessa kuin flow jooga. Pitääpä perehtyä tarkemmin näihin eri joogalaatuihin.

Pilatesta tullu kuitenkin hinkattua jokunen vuosi, joten joogaan oli sinänsä helppo hypätä mukaan.