Kiitos, Merelle, linkistä! Minunkin pitäisi aloittaa lihaskuntoharjoittelu pitkästä aikaa.

Puolitoista tuntia kolaamista pihalla, myös kolan työntöä valtavan lumikasan päälle tyhjennykseen: 2,7 km ja 5560 askelta. Kaksi kerrostakin iPhone oli siihen urakkaan mitannut (vaikka minusta niitä kerroksia oli paljon enemmän ). Eiköhän tässä nyt tullut lihaskuntoiluakin. Eilinen oli siivouspäivä, johon kuului kyykkäystä ja konttailua.

Työlästä on tämä meikäläisen caminointi, kun pitää itse polkunsa raivata! Onneksi nyt ei ollut kuin n. kymmensenttinen lumikerros. Runsaat 2 tuntia kolaamista = 4,7 km ja 9730 askelta.

Terveiset tieltä, siis siltä lumiselta virtuaalitieltä joka on viimeisten vajaan kahden viikon aikana tuonut minut noin kymmenen kilometrin päähän Hyvinkäästä. Vihti on ohitettu, niin myös Nummela. Kahden viikon kävelytulos 57 km ja kokonaistulos nyt 142.

Kymmenesosa matkasta siis taivallettu! Hyvinkäällä pitää päättää, lähdenkö kohti Utsjokea Järvi-Suomen reittiä Lahden ja Heinolan ja Mikkelin ym kautta vai valitsenko Tampereen, nääs, ja sen jälkeen Pohjanmaan lakeudet.

Se virtuaaliliikunnasta. Oikeassa elämässä taivalsin tänään Mustikkamaan ympäri seuranani mies, tytär, tyttären ystävätär ja pieni spanieli. Meillä kaikilla oli mukavaa, aurinko paistoi, nastakengät tarrasivat tiukasti tiehen ja rannan tuntumassa tyhjennettiin kimpassa kaakaotermari.

Aurinkoista talvenjatkoa, kaikki caminoijat!

Hyvä Tiinuliinu! Tasaista tahtia eteenpäin. Mihinkä kohdalle Hyvinkään tienvarteen tulen tuomaan virtuaalimustikkasoppaa kun pyyhällät tästä ohi

Omat caminoinnit on tehty pääasiassa terveyskeskuksen ja apteekin käytävillä ja dopingtestiin ei ole menemistä. Nyt jouduin keskeyttämään loppuviikolla saadun antibioottikuurin järkyn nokkosihottuman vuoksi ja sitä pitää vielä huomenna selvittää, mutta ehkä sitten helpottaa.

Toivottavasti helmikuu lähtee paremmin käyntiin, tammikuun saldoksi jäi vain 87 km, elli alle 3 km päivää kohti.

Tsemppiä kaikille lenkkeilyyn, kivoja pakkaspäiviä ja aurinkoa ennusteissa tulossa.

Keskiviikkoinen lumirynnistys aiheutti sellaisen selkäjumin, johon eivät venytyksetkään ole auttaneet. Hyvä, että kauppakeskuksessa on saanut käytyä - ja tuleehan sielläkin n. 1,5 km tallustelua. Lämmitetty kaurapussi ja Burana ovat nyt jonkin verran auttaneet. Ehkä huomenna?

Olipa maukasta tuo Asics Gelin virtuaalimustikkasoppa! Kiitokset - nyt taas jaksaa taivaltaa!

Päätin siis lähteä Hyvinkäältä pyrkimään kohti Mäntsälää ja siitä sitten Lahden kautta halki Järvi-Suomen. Helmikuun alkupäivien vaellus on tuonut kilometrejä 32 ja nyt Mäntsälä miltei häämöttää horisontissa. Sinne on vielä 6 km. Kokonaissaldo on 174, eli hyvinkin kymmenesosa vuoden tavoitematkasta taitettu.

Vannon vahvasti icebugien nimeen - tänään taivalsin viisi kilometriä ihan tavan talvikengillä ja vauhti tuntui hurjan paljon hitaammalta. Oli vähän joka askeleella pakko tarkistaa, ettei vaan liukastu. Etenkin alamäet on pahoja.

(Minähän taitoin jalkani kesällä 2017 jyrkällä kalliopolulla ja siitä alkaen olen varonut alamäkiä kun tuntuu ettei  nilkka vieläkään taivu niin kuin nilkan pitäisi. Mies väittää, ettei vika ole jalassa vaan päässä - mä en vaan uskalla kävellä kunnolla. But better safe than sorry, vai miten ne englantilaiset sanovat?)

Kiitoksia kuulumisista ja reittiraporteista!

Latasin rannekkeen ja merkitsin kertyneet kilometrit exceliin, kun minun halpa aktiivisuusranneke ei jaksa laskea tilastoja kuin kuukauden kerrallaan.  Nyt oli matkaa kertynyt vuoden alusta 125 km ja olen tepastellut Utsjoelta Inariin. 

Tavoitteena on päästä Saariselälle asti helmikuun aikana...harmi ettei ole karkausvuosi, sillon olisi päivä enemmän taivaltaa 70 km.

Mukavia lenkkejä, maisemat on tosi upeita, lumiset puut ovat niin kauniita sekä päivällä auringossa että illalla tummaa taivasta vasten.

Toipumislomaa myönnetty!  Hoitele potilas kuntoon, on tässä vielä kevättä kävellä.  Ja minäkään en tunne itseäni ainoaksi urakassa jälkeenjääneeksi, jos sinullakin takkuaa hetken.   Omat taudit alkaa helpottaa, PEF-arvot sain jo kuntoon, mutta toi koipi...*huoh*, mutta tälle viikolle on taas arvottu uusi lääke, joten ehkä sekin siitä, kun nyt ehdin käydä apteekin koko valikoiman läpi ensin 😁

Mainiosti sanottu, Merelle! Pakkanen on lauhtunut sen verran, että ehkä tässä muutaman kilometrin taas taivaltaa vaikka hiukan laiskottaisi. "Kyllä susi syitä löytää, kun lampaan syö" sanoi mummo muinoin. Ja oikeassahan hän oli. Ei siis tekosyitä, vaan piikkikengät jalkaan ja menoksi meilläkin!

Hyvää viikonloppua - eikös se kohta jo ala?