Kuka on kokeillut tällaista mahdollisimman yksinkertaista painonhallintaa:

1. Punnitaan 100 g tarkkuudella hyvällä vaa'alla vaakasuoralla alustalla aamupaino vessakäynnin jälkeen ja ennen aamupalaa. Merkitään paino taulukkoon ja piirretään käyrää.

2.a Jos paino on alle päivän painorajan, niin saa syödä mitä ikinä lystää ja miten paljon kehtaa. Ei tarvitse laskelmoida kilokaloreita eikä liikuntaminuutteja.

2.b Jos paino on yli päivän painorajan, niin ei saa syödä yhtikäs mitään, vaan pelkästään juoda vettä, kahvia tai teetä.

Näin eletään loppuelämä(ä).

---

Olen mittaillut aamupainoani vuosikausia. Kilokaloreitten laskeminen kuitenkin tuntuu aina työläältä ja laskeminen on lopahtanut muutaman kuukauden jälkeen.

Siksi muutaman kuukauden ylläolevaa mittaus-paasto-menetelmää harrastettuani on tuntunut, että noin kyllä viitsisin toimia aina. Kuulemma paastosta saattaisi olla muutakin hyötyä BBC:n ohjelman mukaan (solut menevät "korjausmoodiin", jolloin syöpä ei pääsisi alkamaan niin helposti, hiirikokeiden mukaan). Menetelmällä on myös se etu kalorien laskemiseen verrattuna, että itsensä huijaaminen "unohduksin" ja väärien pyöristyksien kautta vaikeutuu.

Päänsärkyä tai merkittävää väsymystä ei minulla ilmene, jos paasto on yhden päivän. Paastossa vaakalukema laskee 0.5-1.5 kg / vrk, ja tavallisesti yhden päivän paasto riittää.

Painoraja voi olla vakio, esim. 67.05 kg, tai esim. 50 grammaa vuorokaudessa laskeva raja lopulliseen tavoitepainoon asti.

Puolisoni valittaa jo yhden päivän paastossaan väsymistä ja päänsärkyä, joten hänelle tämä painonhallinta ei sopine.

Hyvä lukija, oletko kokeillut tätä, ja jos olet, niin miltä on tuntunut?

Heissan! Tämän vkon paastopäivät paastoiltu. Tuloksena -1 kg! Jee!
Ensi vko lomaillaan lapissa ja unohdetaan paastopäivät. Liikuntaa tulee ainakin hyvin,kun hiihdetään siellä joka päivä.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti! Me ollaan NIIN rantakunnossa kesällä

optimistxin ohjelma voi toimia jos ei harrasta mitään liikuntaa. Mutta jos liikunta kuuluu arkeen, niin sitten tulee kyllä seinä vastaan varsin nopeasti. Liikunnan harrastaminen nollakaloreilla kun on varsin turhauttavaa hommaa.

Eikä tuo optimistxin ohjelma toimi jos pitää tehdä fyysistä työtä...

Täällä paastopäivä aluillaan. Koira riiviöi, muuten oikein hyvä aamu.

Aurinkoa kaikille!

Kiitos näkökohdista!

Täyspaastopäivinä ei ruumiillinen työnteko tai liikunta varmaankaan kaikille onnistu kohtuudella.

Itselleni ensimmäisen paastopäivän aikana kyllä onnistuu usean tunnin pyöräily tai jumppasaliharjoittelu/uinti parin kolmen tunnin ajan, kunhan syke pysyy alle 110 /min. Voimaharjoittelua en juurikaan harjoita, vain kestävyyttä.

Jos paastoan 3 päivää peräkkäin, niin 3. päivänä tulee väsymystä ja päänsärkyä niin, että normaali elämä hankaloituu. Onneksi kuitenkin tässä menetelmässä en juuri koskaan tarvitse enempää kuin yhden täyspaastopäivän peräkkäin.

Linkissä

https://www.flickr.com/photos/98186301@N03/13464010013/



on esimerkkinä punnitukseni 41 päivän ajalta . Yksikkönä 100 g eli 0.1 kg , ja tavoiteraja = 0 vastaa painoa 67 kg, indeksi 23.5 (ikä 68 v).

En ole huomannut terveydellisiä haittoja ainakaan vielä tästä menettelystä.

Mitä haittoja voisi tulla ja millä perusteella?

Jakson 12 eka päivän aikan säännöstelin syömistä ja siksi paino enimmäkseen pysyi alle rajan. Sitten tahallisesti aloin kokeilla suklaa- yms syöpöttelyä ja monien ruoka-annosten peräkkäistä syömistä niin, että tuli ähky olo. Siltikin riitti aina 1 paastopäivä rajan alle pääsyyn.

Moi!

Itse en rupeaisi pitämään täyspaastopäiviä ilman syytä. Mutta tällä 500 kcal systeemillä on tulosta tullut mukavasti. Toistaiseksi jatkan näin, mutta jossain vaiheessa ajattelin pitää muutaman "tankkauspäivän" tai taukoa paastosta jonkun viikon, ettei tule mitään säästöliekkiä tai muuta aineenvaihdunnan tottumista tähän systeemiin. Eli kutosella alkavia lukuja odottelen jo kovasti, toivottavasti viimeistään parin viikon päästä pääsen siihen.

Marja

Kiitos nimimerkille "kevyeksi" mielipiteistä.

Hätkähdin aika tavalla siitä vaikutelmasta, että kirjoitelmani eivät olisi asiasisällöltään sopivia tähän säikeeseen eivätkä myöskään tälle sivustolle.

Wikipedia määrittelee "intermittent fasting" näin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Intermittent_fasting

Sivuston osio "omalla vastuulla" sisältää tällaisen kirjoitusohjeen:

Siksi tässä kyseisessä osiossa sallitaan myös Kiloklubin periaatteisiin sopimattomat kuuri- ja dieettiaiheiset keskustelut, ellei kysymys ole selvästi vaarallisista tai syömishäiriöistä käyttäytymistä ylläpitävistä dieettiohjelmista.

ok?

En ole ottanut muuten kantaa siihen, mitä syö silloin kun syö. Esimerkkini suklaasta ja syöpöttelystä valaisee sitä, että itselleni kokeiden mukaan riittää silloinkin aina 1 täyspaastopäivä hyvin rajapainokäyrän alle pääsemiseen ja siellä pysymiseen. Jos tahtoo laihtua tällä menetelmällä, voi laatia tavoitekäyrän, joka merkitsee esim. 50 g/ päivä vähennystä (= 1.5 kg /kk tai 350 g/viikko). Tämähän ei ole liian paljon varmaan kenellekään.

Useimmat ihmiset eivät merkitse muistiin syömisiään eivätkä laske kilokaloreita, ja silti elävät tyytyväisinä ja jopa normaalipainoisina. Kun olen huomannut, että suositteluni ruokakalorien muistiinmerkinnöistä lopahtavat muutamassa kuukaudessa (sekä tuttaviltani että itseltäni), niin syntyi tämä idea: kuka/miten voisi pysyä normaalipainossa (tai laihtua siihen vähitellen) laskematta kilokaloreita?

perjantaina, 28. maaliskuuta 2014 klo 12:44 optimistx kirjoitti::

Itselleni ensimmäisen paastopäivän aikana kyllä onnistuu usean tunnin pyöräily tai jumppasaliharjoittelu/uinti parin kolmen tunnin ajan, kunhan syke pysyy alle 110 /min. Voimaharjoittelua en juurikaan harjoita, vain kestävyyttä.

Tässä tuleekin se iso 'mutta' mihin homma kaatuu monella. Itse esimerkiksi en koe alle 110 sykkeellä tehtävää liikkumista edes varsinaiseksi liikunnaksi.

Itse teen kyllä esimerkiksi pitkiä aamulenkkejä reippaasti kävellen ja näillä lenkeillä keskisyke on 104-106 ja maksimit jossain 130-135 alueella. En silti koe näitä lenkkejä varsinaiseksi liikunnaksi, vaan ne ovat enemmänkin ulkoilua.

Sitten kun lähdetään harrastamaan liikuntaa, niin keskisykkeet ovat 125-150 alueella ja maksimit 160-190 alueella. Ja tällainen liikunta ei onnistu nollakaloreilla.

Vähäkalorisien päivien (500-600 kcal) aikana reippaampikin liikunta onnistuu, jos treenin kesto ei ylitä tuntia ja osan kaloreista syö puoli tuntia ennen treeniä.

optimistxin menetelmä voi kyllä toimiakin, jos ei harrasta nollakaloripäivinä liikuntaa ja kuuri ei kestä 2-3 kuukautta pidempään. Pidempään harrastettuna tulee luultavasti psykologinen seinä vastaan tai kroppa alkaa kapinoimaan.

Mutta useimpien kohdalla kuuri ei luultavasti toimi, koska nollakaloripäivät ovat psykologisesti erittäin vaikeita. Varsinkin, jos elämässä on kiirettä ja hässäkkää.

lauantaina, 29. maaliskuuta 2014 klo 13:39 PekkaPekoni kirjoitti::

....
optimistxin menetelmä voi kyllä toimiakin, jos ei harrasta nollakaloripäivinä liikuntaa ja kuuri ei kestä 2-3 kuukautta pidempään. Pidempään harrastettuna tulee luultavasti psykologinen seinä vastaan tai kroppa alkaa kapinoimaan.

Mutta useimpien kohdalla kuuri ei luultavasti toimi, koska nollakaloripäivät ovat psykologisesti erittäin vaikeita. Varsinkin, jos elämässä on kiirettä ja hässäkkää.

Voi se olla noin.

Moneen suoritukseen, olkoon se 100 m juoksun loppukilpailu, yliopiston pääsykoe, tai vaikka rekkakuskin yöllinen ajo läpi Suomen, liittyy optimaalinen ravinnon nauttimisen ajankohta, määrä ja laatu.

Silloin mikä tahansa ravinnon rajoitus pois optimaalisesta voi vähentää suorituskykyä. Myös semmoiset 500-1000 kcal "paastopäivät", tai kiloklubin viralliset suositukset .

Psykologiseen muuriin törmääminen on todennäköistä ennen pitkää. Siihen auttaa kyllä sitten uudelleenaloitus heti törmäyksestä toivuttua. Voi ottaa "lomaa" aivan tahallaankin, kun tietää, miten helposti pääsee loman jälkeen taas takaisin painosuunnitelmakäyrälle.

Miten "kropan kapinointi" voisi ilmetä?

Ihmettelen, kuinka kukaa lukijoista ei ole kertonut jo kokeilleensa tätä menetelmää aiemmin. Onkohan oma näläntunteeni aivan rikki, kun yhden päivän täyspaasto normaalioloissa on suorastaan helppoa

Tässä 5:2 versiossa juuri se on minulle parasta, että se joustaa... Hankalalla viikolla tuleekin 6:1 tai jopa 0-paastoviikko...
Ja koska paastopäivät eivät ole 0-kaloripäiviä, selviän varsin haastavasta arjestani... Raskas kolmivuorotyö, perhe jne.
Minulle tässäkin on elinehto että paastopäivät eivät ole aina esim ma ja to, kun jollain viikolla se ei minulle vaan sovi... JA että paastopäivinäkin voin syödä oikeasti ihan ruokaa, kunhan mietin vähän mitä syön...
Minulla on perheessä teini-ikäisiä lapsia -> nollailu on täysin mahdoton ajatus! Anorektikkoja en heistä halua. Tietävät että pudotan kiloja, tietävät myös että olen ylipainoinen, he itse eivät tosiaankaan...