Tossa loppukesästä taisi just olla jossain lehdessä vertailu noista maustetuista kivenäisvesistä ja siinä todettiin ainakin osan olevan hampaille yhtä haitallisia kuin esim. kevyt limsat.

":
2008-01-17 00:09:31 Omppu75 kirjoitti:"]Tossa loppukesästä taisi just olla jossain lehdessä vertailu noista maustetuista kivenäisvesistä ja siinä todettiin ainakin osan olevan hampaille yhtä haitallisia kuin esim. kevyt limsat.

Osa maustetuista kivennäisvesistä onkin happamia, mutt tavalliset kivennäisvedet eivät.

Hiilihappo ei sinällään ole hampaille haitallinen, joten maustamattomat kivennäisvedet eivät ole ongelma. Mutta maustetuissa kivennäisvesissä voi olla mukana sitruunahappoa tai muita happoja jotka ovat haitallisia.

En nyt sano, ettei maustettuja kivennäisvesiä voisi ihan hyvin juoda. Jokainen vain joutuu tekemään omat kompromissinsa mitä asioita haluaa korostaa ja mitä ei.

Tämä ketju siirtyi tänne ruoka-osioon.

Jouduin vain laittamaan nyt tämän viestin tähän perään,kun viskas ihan hassulle sivulle täällä

En onnistu millään pysäyttämään makeansyömistä kun kerran jotakin otan. Syön säännöllisesti, en ole nälkäinen. Mistä johtuu?

Hyvä kikka kolmone ainakii suklaa himon yllättäes on, et ottaa taloussuklaata palan tai kaks. On sen verra tuhtia ettei paljoo enempää mee

Toimii ainakii miulla

Eilen tuli siinä "olet mitä syöt"-ohjelmassa että se nainen ei voi lopettaa millään makeansyöntiä mut tupakan on saanut pois,mulla on myös sama juttu.Voihan se olla et se ei lopu koskaan se makeanhimo,ainakaan mulla

Usein kohtuullinen määrä makeaa riittää, jos makea on milloin vain sallittu herkku. Sellainen ajattelu, että "otan nyt tämän kerran, sitten en taas pitkään aikaan, ja syön vain määrätyn määrän" saa helposti ahmimaan määrättömiä määriä - kun kerran aloittaa.

Tuo ajattelu ei ole välttämättä kovin tietoista, mutta tarkkailehan itseäsi, kun syöt seuraavan kerran makeaa! Mitä siellä tajunnan rajoilla liikkuu? Jos rajoittaa kovasti syömistään, käy helposti juuri niin, että kun kerran aloittaa, ei pysty lopettamaan: kun on kerran antanut itselleen luvan, pitää syödä koko loppuelämän edestä.

Tähän auttaa esim. se, että herkuttelee hallitusti monta kertaa viikossa. Aina tietää, ettei seuraavaan herkkuhetkeen ole liian pitkä aika. Vielä parempi on, jos pystyy kertomaan itselleen, että mikä tahansa on sallittua milloin vain. Kun herkulta riisutaan tabun asema, se ei olekaan enää niin kiinnostavaa, ja sillä tavalla herkkujen määrä vähenee automaattisesti. Uskon vakaasti, että tuo toimii - luvan antaminen itselle ei sitten olekaan niin helppoa.

TÄnään leivoin suklaapiirasta ja annoin itselleni luvan ottaa sitä. En punninnut palasta. Yllättäen kuitenkaan en halunnutkaan syödä herkkua kuin hyvin kohtuullisen määrän.!

Merkitystä on just sillä, että ei saa kieltää itseltään "mitään". On lupa ottaa, jos tekee mieli. Nämä terveelliset ruokailutavat vain iskostuu niin hyvin tajuntaan, että ei edes tule halua mättää suuria satseja.

Hei,

Tiivistetysti olisi olennaista sisäistää, että sinä et ole makeanhimoinen ja vaan teet tai sinulle on tapahtunut jotakin joka tuon ilmiön tuottaa ja se on korjattavissa.

Pääasiassa sanoisin että tuohon ilmentymään jossa voit olla ilmankin makeisia pidempään mutta syömisen alkaessa se jää päälle niin ilmeisin tilanteen ylläpitäjä on nimenomaan tuo kielteinen suhtautuminen.

Eli jos/kun tunnistat ajattelevasi herkkujen olevan jotakin mitä sinun ei pitäisi syödä, niin se automaattisesti johtaa tuohon. Ja ratkaisu on alkaa opettelemaan syömään niitä sallitusti ja hyvällä omallatunnolla. Ja varmasti useammin kuin kerran tai kaksi viikossa herkkuja on OK. Lähtisin sinuna ajatuksesta että voit syödä herkkuja ihan hyvällä omallatunnolla sellaisen 4-5 kertaa viikossa.

Ennen tuon opettelua pitää kuitenkin varmistaa tosiaan että ateriarytmi on säännöllinen ja nälkä ei saa alituinen riesa.

Tunnustan kuuluvani tähän "karkkinarkki" -ryhmään. Olen ihan koukussa etenkin irtokarkkeihin, joiden kanssa en hallitse itseäni lainkaan.

Nyt olen huomannut, että kun kerran tempoilin itseni niistä eroon, olen pystynyt hallitsemaan sitä ahmimista. Eli nyt uskon siihen väitteeseen, että makean syöminen luo makeannälkää. Mitä enemmän siis karkkia syön, sitä enemmän sitä tarvitsen ja haluan. Tietysti meillä naisilla se hormoonitoiminta hieman aiheuttaa niitä himoja, mutta pääasiassa ongelma johtuu siitä itsestään: Karkkien syömisestä.

Kun kerran kärsii vieroitusoireet, niin sitten helpottaa.