No niin, hyvä sinä ! ! !
Ny pietään vaan peukkuja, että suunta olisi täst eeppäin alas vaan
Kauanhan sinä olet vain "alastuloa" odotellutkin
Melkeen yhtä kauan kuin minä

Jos tuo vajeiden iso muuttelu on nyt uusi asia, niin pidä siitä kiinni !
Aina välillä vajeet melkein nollille,
jospa se siitä.
Piän sulle peukkuja

Heips kaikki kanssajunnaajat

Mä olen myös viettänyt pitkiä viikkoja puntarilla huomaten, ettei se paljon liikahtele suuntaan eikä toiseen. Nyt mulla on menossa kolmas junnausvaihe. Mä en kuitenkaan ole epätoivoinen, oikeastaan päin vastoin. Tämä johtuu siitä, että olen kaikesta junnauksesta huolimatta pystynyt varsin rennolla meiningillä pudottamaan 8 kiloa vuoden aikana. Ensin paino junnasi pari kuukautta 72 kieppeillä, sitten humpsahti pois 4-5 kiloa. Syksyllä junnasin tiukasti noin kaksi kuukautta 67 kilon kohdalla, mutta en hermostunut. Ja sitten joulun jälkeen puntari näytti 64,5 kiloa. Nyt olen ollut sinnikkäästi tuossa 65 kilon hiukan molemmin puolin. Mutta en tosiaankaan enää turhaudu, koska olen tajunnut olla onnellinen ja ylpeä siitä, että olen saanut pysyviä muutoksia aikaan ruokavaliossani ja ajatuksissani: koko elämäni ei pyöri ruoan ja painon ympärillä! Se on aikas vapauttavaa. Vaikka kyllä täytyy sanoa, että odotan jälleen, että tämä junnausvaihe menee ohi, on varmasti aika hienoa huomata puntarissa lukemat 62 kun sen aika on
Rennosti vaan eteenpäin mimmit!

Junnaa junnaa junnaa !!!

Oon ollu ihan super tunnollinen viimeisen kuukauden ajan ja liikkunutkin triplasti entiseen nähden..

Eilen kävin sitten vaa'alla. Painoa oli tippunut ruhtinaalliset 400gr.
Vau

Huoh! Tekisipä mieli tosiaan mennä sen pitserian kautta kotiin ja lössähtää sohvan nurkkaan tuijottamaan telkkaa. Ja ostaa Grey'n anatomian kaveriksi iso pussi sipsejä.

Kiitos kuitenkin ketjun kannustavien viestien, ainakin harkitsen tuota vielä toisen kerran!

Mun on pakko kanssa purkaa kiukkua ja harmia!!

Aloitin vuoden vaihteessa tämän laihdutus-projektin. Olen syönyt terveellisesti, yhtenä päivänä oli sukujuhlat, jolloin tuli herkuteltua. Liikuntaa olen lisännyt myös tuntuvasti.

Kaverini aloitti samoihin aikaan Atkinsin dieetin ja on jo nyt laihtunut liki 5 kg!! Ja mulla on lähtenyt tasan nolla.

Vähänkö ärsyttää

keskiviikkona, 21. tammikuuta 2009 klo 13:42 Fox kirjoitti::
Tämä johtuu siitä, että olen kaikesta junnauksesta huolimatta pystynyt varsin rennolla meiningillä pudottamaan 8 kiloa vuoden aikana.

Ihanaa! Sinähän tunnut sisäistäneen homman ytimen tosi hienosti.

Moi vaan!
Äsken kirjoitin toiseen ketjuun, mutta huomasin tämän. Ihanaa, kun on muitakin jumittelijoita, mutta toisaalta eihän se mukavalta tunnu, kun kilot ei tipu vaikka mitä tekisi. Minulla lähti 4 kuukauden aikana tasaista tahtia 13,5 kg, mutta nyt viimeisin kilo tuottanut tuskaa. Pelottaa, että jumii niin, että sitten repsahtaa. Liikuntaa harrastan, sauvakävelen. Viime viikonloppuna sauvakävelin lauantaina 10 km ja sunnuntaina 12,5 km reipasta vauhtia pitäen. Olen yrittänyt syödä tervellisesti. Herkkuja = pullaa ja karkkeja en harrasta ja sipsit olen jo aikoja sitten jättänyt. Mutta nyt jumii ja pahasti. Tavoitteena oli päästä tammikuun loppuun mennessä alle sadan kilon, nyt paino on 100,5 kg.Vinkkejä jumin poistoon, pliis!

Juu ei, ei ne karise. Vyötäröstä tosin lähti heti alkuunsa useita senttejä. Nyt siis flunssassa eikä oikein jaksa liikkua, eikä saa.
Olen ajatellut tätä kuitenkin pitkän tähtäimen projektina, opetella syömään aamupala-lounaspainotteisesti ja päästä iltamässystä eroon. Olisi kiva sellainen miinus 5 kiloa, mutta tajuan (kun kovasti yritän ) että mun on opittava uudenlainen ruokailurytmi. Ja tuo rennosti syöminen - tähän asti se on merkinnyt että kaikki suuhun mikä ei karkuun mene, pitäisi opetella syömään reilusti kunnon safkaa.
Ja vain joskus pullaa, eikä silloinkaan kahta tai kolmea kerralla..
Eli on tässä opettelemista. Ehkä kilotkin vielä lähtevät yksi kerrallaan, niinhän ne tulivatkin.

keskiviikkona, 21. tammikuuta 2009 klo 21:46 Mannikki kirjoitti::
Minulla lähti 4 kuukauden aikana tasaista tahtia 13,5 kg, mutta nyt viimeisin kilo tuottanut tuskaa.

Loistavaa, onnittelut tasaisesta painonlaskusta!

Nyt onkin ilmeisesti sinun aikasi opetella, ettei paino laske koskaan viivasuorasti ja kaikille tulee näitä jumijaksoja. Paino lähtee laskuun, kun vain jaksat pitää kiinni tekemistäsi elämäntapamuutoksista etkä ala lipsua. Mitään poppakonsteja ei tarvita.

Ihanaa en ole yksin! Ja piristävä kuulla onnistumisen kokemuksia. Olipa muuten jo helpompi ja positiivisempi päivä, kun avauduin täällä ja sain myötätuntoa. Yksi keino päästä epätoivoisesta jumivaiheesta eteenpäin on nähtävästi avautua muille ja jakaa kokemuksia.

Kiitos kilokaverit

Olen nyt neljän viikon ajan tehnyt kolmena päivänä viikossa 4-5 tuntia metsänharvennustöitä, sykemittarin mukaan kulutus tasolla 2500-4000 kcal. Samalla olen yrittänyt keventää ruokavaliota ja varmasti syönyt alle kulutetun määrän. Paino on silti laskenut vain kaksi kiloa...

Missä mättää?