Jos vaa'alla haluaa käydä päivittäin/usein tuosta sen pelkäämisestä huolimatta olisi tärkeä merkitä ylös luvut joka kerta kun käy ja laskea keskiarvo. Siitä näkee onko suunta alaspäin vai ylöspäin. Tällöin ei myöskään varmasti niin säikähdä vaa'an lukemaa kun tietää että käyrä on koko ajan laskusuuntaan vaikka siellä niitä piikkejä näkeekin. Lisäksi tiedät selvästi mikä kaikki vaakalukemaan vaikuttaa, älä siis anna sen tuhota motivaatiota! Parasta olisi unohtaa vaaka ja vain toteuttaa hyvää ravitsemusta ja liikuntaa ja seurata edistymistä vaikkapa mittanauhalla

Mä luulen että vaa'an pelkääminen on tosiaan aika yleistä.

Painonvaihteluiden pelkääminen johtuu varmaan osaksi siitä, ettei osaa tulkita vaa'an lukemia vaan kaikki menee lihomisen (tässä tarkoitan lihomisella rasvakudoksen lisääntymistä) piikkiin.

On täysin mahdollista että laihdut vaikka painosi ei putoa pitkään aikaan grammaakaan tai välillä jopa nousee. Esimerkiksi sama grammamäärä läskiä vie enemmän tilaa kuin sama grammamäärä lihasta. Liikunnan aloittaminen kerää lihaksiin nestettä joka jossain vaiheessa poistuu jne., suolaisen ruoan syöminen voi lisätä painoa jne.

Yhden kilon lihominen edellyttää sitä, että syöt ainakin 7000 ylimääräistä kaloria. Eli jos maanantaina painat 70 kiloa ja tiistaina 71, niin joko olet tosiaan syönyt 7000 ylimääräistä kaloria ja saanut kilon verran lisää rasvakudosta - tai sitten kropassa tapahtuu jotain muuta.

Kalorien merkkaamisesta on ainakin se ilo, että on aika helppo tarkistaa onko tosiaan syönyt niin paljon kaloreita että puntarilla näkyvät lisäykset voivat kaikki olla oikeaa lihomista.

Linkin takaa löytyy kuvia siitä miltä tietty määrä lihasta / läsikä näyttää:

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin]

SatuHH - ja muutkin kiitos empatiasta Ihanaa kuulla, etten ole ainut "hullu" tässä suhteessa. Rasittaa välillä, kun nuo painonnousut syövät omaa motivaatiota. Hyvä vinkki tuli asiantuntijalta: älä käy vaa´alla. Ed. kk:isten aikaan näin teinkin. Tulos: paino ei noussut. Söin kyllä vähän yli joka päivä, mutta enpähän sortunut hillittömään suru-mässäilyyn.

Erityisjuttuni: mulla on harvinaisen voimakas lihaskasvu naiseksi ja olen harrastanut kuntosalia 30 v ajan välillä enemmän välillä vähemmän. Lihaksia tulee vaikken tekisi juuri mitään, vaatteet ja mitat pysyvät samoina vaikka paino nousee. Testosteronin ylituotanto. Lisäksi miehen paiksuiset ranteet ja nilkat. Ja pitkäkin olen. Pitäis aina jaksaa muistaa nämä. Eikä verrata normaaliin.

Kuukautisista: yp olit kirjoittanut tuohon hyviä vinkkejä, että kun on isompi nälkä kuukautisten aikaan, söisikin kunnon ruokaa isompia annoksia. Se taitaa toimia, ainakin itselläni iltapäivänälkään: makean nälkä kun ilmaantuu nimenomaan silloin, jos olen jättänyt kunnon liha-aterian väliin. Mulla kun tulee kk:isten aikaan tosiaan tulee ihan järkyttävä nälkäkin sen painonnousun (näkyy jo päivää ennen tai alkamispiävän aamuna, väh. se +1,5 kg, jopa yli 2 kg) lisäksi.

Tänä aamuna oli paino noussut kilon, vaikka olen syönyt iha ok-viikkoja - suurin osa päivistä vihreää, väliin punaista, muttan iin ollut alusta asti.
Mieti syytä tähän. Olin nimittäin 2 kk sairaslomalla liikuntakyvyttömänä. Ja nyt viime viikon olen saanut kävellä ja pyöräillä. Mietin, että ei voi olla lihaskasvua se kilo. Viikossa..? Ei mitenkään... Ehkäpä jotain nestettä tms. puolet ainakin. Muuten masennun jo ajatuksesta....

maanantaina, 29. elokuuta 2016 klo 14:38 Kevyt Jalka kirjoitti::

Kuukautisista: yp olit kirjoittanut tuohon hyviä vinkkejä, että kun on isompi nälkä kuukautisten aikaan, söisikin kunnon ruokaa isompia annoksia. Se taitaa toimia, ainakin itselläni iltapäivänälkään: makean nälkä kun ilmaantuu nimenomaan silloin, jos olen jättänyt kunnon liha-aterian väliin. Mulla kun tulee kk:isten aikaan tosiaan tulee ihan järkyttävä nälkäkin sen painonnousun (näkyy jo päivää ennen tai alkamispiävän aamuna, väh. se +1,5 kg, jopa yli 2 kg) lisäksi.

Tänä aamuna oli paino noussut kilon, vaikka olen syönyt iha ok-viikkoja - suurin osa päivistä vihreää, väliin punaista, muttan iin ollut alusta asti.
Mieti syytä tähän. Olin nimittäin 2 kk sairaslomalla liikuntakyvyttömänä. Ja nyt viime viikon olen saanut kävellä ja pyöräillä. Mietin, että ei voi olla lihaskasvua se kilo. Viikossa..? Ei mitenkään... Ehkäpä jotain nestettä tms. puolet ainakin. Muuten masennun jo ajatuksesta....

Hei, jos tuo makeanhimo ilmaantuu nimenomaan silloin, kun ateria on jäänyt kevyeksi tai väliin, sen ei tarvitse johtua edes kuukautisista. Silloin se kertoo kertyneestä nälästä. Nälkä alkaa kertyä, jos aterioita jää väliin, ja se voi tulla esiin heti (saman päivän aikana), muutaman päivän kuluessa tai jopa viikkojen tai kuukausien päästä. Tuo viimeksimainittu on yleensä se, joka saa vähäkaloriset laihdutuskuurit päättymään ennemmin tai myöhemmin.

Kun liian vähäiseen aterioilla syömiseen vielä lisätään kuukautisten aiheuttama makean mielitekojen lisääntyminen, tuota yhdistelmää voi olla melkein mahdoton pitää hallinnassa ainakaan pitkään. Pelkkä itsekuri voi auttaa hetken, mutta ei kauan sekään kun pohjalla on kertynyt nälkä. Se vain ilmenee naisilla usein makeanhimona, ei selkeänä nälkänä kuten miehillä. Siksi liian moni ajattelee, että pitäisi vain itsekurilla pyrkiä olemaan syömättä, vaikka se vain pahentaa asiaa.

Ja tuohon liikuntaan: Jos et ole päässyt pariin kuukauteen ollenkaan liikkeelle, rasituksen lisääntyminen kerää lähes varmasti nestettä lihaksiin. Osa painonnoususta on lähes täysin varmasti nestettä, ja loppu kuukautisten aiheuttamaa nousua. Jälkimmäiselle ei voi mitään, edes jättämällä herkut kokonaan pois. Se täytyy vain hyväksyä. Helpotat ehkä omaa oloasi, jos unohdat vaa'an kuukautisten ajaksi kokonaan. Tuon nesteen kertymisen syynä on se, että elimistö varautuu mahdolliseen hedelmöittymiseen ja raskauteen (vaikka se kaikki on useimmiten ns. turhaa joka kuukausi).

Moi.

Niihän siinä kävi, että paino nousi jo saavutetusta kilon, eikä näy tippuvan enää millään alaspäin, vaikka yritän syödä kuluttamani tasan tai vähän alle (nälkä ei salli nopeaa pudotusvauhtia eikä mulla ole mihinkään kiire). Ystävät silti kommentoivat mun laihtuneen. Sekä livenä että nähtyään kuvissa = Eli tässä on käynyt taas niin, että lihakset painavat vaa´assa. Päätin, että unohdan vaa´an.

Olen aina syönyt hyvin. Lisäksi pikkaisen liikaa hiilareita suhteess apäivän kalorimäärään, rasvaa tosi vähän (inhoan ja oksennan sen makkua), protskuja ja kasviksia paljon. Eli vähän niinkuin lihaksiaan kasvattava bodari. Kuntosalilla olen käynyt jo 32 vuotta. Ei siis ihme, että on akassa lihasmassaa. Ei mun painoani kukaan koskaan usko, näytän kuvissa hoikalta ja painan lähemmäs 90. Painoa ei ole kukaan koskaan uskonut. Ehkä joskus nuorena kun painoin 75, saattoivat sanoa liian laihaksi. Kuppikokokin oli tuossa painossa a.

En tiedä, mutta nyt päätin olla käymättä puntarilla. Yritän rajoittaa tuota "hieman yli" syömistä, jos se johtaa lihaskasvuun. Olen jo nelivitonen, mutta edelleen ihmiset ihmettelevät lihaksiani, muotoani, ällistelevät selkääni joka on kuulemma kuin miehellä. Ajattelen positiivisesti: yleensä tämän ikäisenä ne alkavat olla jo kokonaan mennyttä, mulla on niitä naiseksi todella paljon.

Uutta oli tuo, että jos on tarkkaan harkittu ruokavalio ja tekee salitreeniä paljon, se lihasmassa voi kasvaa kilokaupalla naisellakin. Siihen kun lisää tämän testosteronituotannon, niin alan ymmärtää, miksi kaikki - siis ihan kaikki kuurini aina, ovat loppuneet vaaán masentaviin lukemiin.

Nyt jatkan ruokieni merkitsemistä. Jatkan treenaamista. Pyrin syömään tasan tai alle. Treenaamaan puntilla ehkä vain 3 krt viikko entisen 4-5 kerran sijaan. Jos saisin siten lihaskasvun pysähtymään (punttisali on täällä meilläpäin ilmainen ja olen juuri nyt työtön, siksi valinta - muuten kävisin spinningeissä ja jumpissa ym. Myös selkäkipuni tykkäävät salitreenistä, joten hoidan silllä terveyttäni. En aio sitä lopettaa. Pyöräilen ja kävelen ja sienestän toki paljon.)

Yst.

Kevytjalka

Osaisiko joku selventää minulle laihtumisen prosessia!? Onko niin, että aina jos haluaa laihtua, täytyy ruuasta saada enemmän energiaa kuin mitä kuluttaa? Jos näin, niin eikös ole automaatio, että esim. Treenin jälkeen tulee aina paha olo kun ei saa tarpeeksi hiilareita/energiaa ja että nälkä on ympäri vuorokauden jatkuva. Miten nälkä ja pahoinvointi pysyy poissa jos kerran syö vähemmän kuin mitä kuluttaa? -hämmentynyt..

torstaina, 22. syyskuuta 2016 klo 10:19 sannapp kirjoitti::
Osaisiko joku selventää minulle laihtumisen prosessia!? Onko niin, että aina jos haluaa laihtua, täytyy ruuasta saada enemmän energiaa kuin mitä kuluttaa? Jos näin, niin eikös ole automaatio, että esim. Treenin jälkeen tulee aina paha olo kun ei saa tarpeeksi hiilareita/energiaa ja että nälkä on ympäri vuorokauden jatkuva. Miten nälkä ja pahoinvointi pysyy poissa jos kerran syö vähemmän kuin mitä kuluttaa? -hämmentynyt..

Kyllä, aina kun haluaa pudottaa painoa, kaloreita on saatava ruoasta ja juomasta kulutusta vähemmän. Mutta tuo vähennys ei tarvitse olla suuri. Tällä Kiloklubissa suositeltu kalorivaje eli kulutetun ja syödyn määrän erotus on jopa puolet pienempi, kuin monessa muussa ohjelmassa. Tarkoitus ei ole pudottaa painoa mahdollisimman nopeasti niin, että liikunnassa ja arjessa jaksaminen kärsii, vaan liikunnan kulutus nostaa syötävää kalorimäärää suoraan.

Jos käytät ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa, merkkaa kaikki viikon suunnitellut liikunnat viikon alussa liikuntapäiväkirjaan. Kiloklubin ohjelma toimii niin, että jokaisen liikuntakerran kulutus jaetaan tasan koko viiikolle maanantaista sunnuntaihin, myös lepopäiville. Perusaineenvaihduntaa ei pidä vähentää, ohjelma huomioi sen automaattisesti.

Todennäköisesti sinua auttaa jo se, että edellä mainitun etukäteen merkkaamisen jälkeen syöt joka päivä ohjelman sinulle suositteleman kalorimäärän verran. Vajetta voi olla vähemmänkin, jos kaloreita tuntuu liikunnan takia tulevan liian vähän. Esimerkiksi, jos ruokapäiväkirjassa suosituskalorimääräsi (energialaskelman ylin rivi) on vaikkapa 1700 - 1800 kcal (hyvin yleinen Kiloklubissa), voit syödä esimerkiksi 2000 kcal ja paino putoaa siitä huolimatta koska vajetta vielä jää.

Ohjelma laskee jokaiselle viimeisimmän ohjelmaan merkityn painon perusteella tavoitepudotuksen seuraavalle viikolle, ja siihen tarvittavan kalorivajeen. Joillekin tuo tavoite ja vaje on kuitenkin liian suuri, esimerkiksi minulla on niin. Ohjelma suosittelee noin -600 kcal vajetta ja 1900 kcal syömistä, mutta olen pitänyt vajeen noin -400 kcal:ssa ja kalorit 2100 - 2200:ssa. Tällä tavoin jatksan liikkua aktiivisesti, ja paino putoaa tällä hetkellä paremmin kuin kertaakaan Kiloklubin aikana.

Siis voiko todellakin olla niin, että yksi syy painon jumittamiseen on se, etten syö tarpeeksi? Liikun todella paljon, mutta olen jo kauan pitänyt saamani anargiamäärän tuossa 1500 kcal tuntumassa. En IKINÄole syönyt suositusten mukaisia määriä, koska ne tuntuvat niin paljolta. Uskaltaisikohan kokeilla...?

Tuula. Olen ollut monta vuotta kiloklubin jäsen. Moneen vuoteen en uskonut suosituksia ja söin liian vähän. Jumitukset olivat niin pitkä, että en jaksanut koskaan odottaa niiden menevän ohitse ja laihtuminen kuihtui siihen, Aloin syödä taas liikaa ja lihoin hissuksiin.

Vajaa vuosi sitten päätin kokeila suosituksia. Olen laitunut seitsemässä kuukaudessa 14 kiloa. Syön niin, että vajetta on n. 600- 800 kilokaloria. Liikun paljon ja liikuntakaolorit ovat päivää kohden noin 500 kilokaloria.

Minun pitää syödä päivässä noin 2300-2500 kilokaloria ja silti laihdun noin 500 gramaa viikossa. Laituminen on portaittaista. Välillä menee pari viikkoa siihen, että mitään ei tapahdu, mutta sitten paino putoaa kilon.

Nyt kun ylipainoa ei enää ole, mutta tahtoisin vielä pari kiloa pois niin laihtuminen on vielä hitaampaa. Noin 1,5 kiloa meni viime kuussa.

Näin pitää ollakkin. Nopea laihtuminen vaikuttaa hormonitasoihin niin, että kalorinkulutus jää pysyvästi alhaiselle tasolle ja silloin on kovin vaikea säilyttää pudotettu paino. Jos ei syö tarpeeksi niin runsaskaan liikunta ei kehitä. Siksikin on pysyttävä pienillä vajeilla.

Usko Tuula suosituksiin ja ole pitkäjänteinen niin paino laskee hissuksiin ja pysyy myös alhaalla.

Kiitos, Agentti vastauksestasi! Pakkohan tuota riittävää syömistä on kokeilla, koska niin monta vuotta olen rimpuillut näiden kilojeni kanssa. Liikuntaa olen lisännyt sitä mukaa, kun paino jumittaa, ja syömistä vähentänyt entisestäänkin. Olen aina ajatellut, että normaalipainorajojen sisällä laihduttaminen vain on niin vaikeaa!
Tulin juuri salilta, ja tässähän tulee kiire, että ehdin illan mittaan syödä riittävästi.