Haluaisin esittää kysymyksen lähinnä Patrikille, mutta kaikki mielipiteet ovat tervetulleita

Kirjassa syö hyvin ja laihdu puhutaan siitä että ateriarytmi pitää saada kuntoon ja uskaltaa syödä itsensä kylläiseksi.
Minä joka olen vuosia vältellyt kylläisyyden tunnetta kysynkin, että mitä jos syön itseni lounaalla kylläiseksi ja en tunne nälkää välipalalla, jätänkö sen syömättä vai kuuluuko harjoitukseen että syön sen kuitenkin?
Auttaako tämä kehoani oppimaan tunnistamaan normaalin ruokamäärän vai tuleeko turhaan syötyä liikaa?

Olen siis vuosia syönyt alle suositusten ja jos syön normaalin ruoka-annoksen lounaalla tunnen itseni iltaan asti täysinäiseksi. Ajatuskin välipalasta saati sitten päivällisestä saa minut voimaan henkisesti huonosti.

Ymmärrän siis ajatuksen itsensä syömisestä kylläiseksi, mutta mitä tehdä muiden aterioiden suhteen jos ei ole nälkä. Syödä vai jättääkö syömättä?

Mä söin vuosia ko. kirjan rytmin mukaan ja pysyin hoikkana. Nykyään on homma lipsunut takaisin vanhaan ja eilisestä vasta sain itseni ruotuun (toivottavasti pysyvästi). Nyt ei onnistu olla ilman välipalaa, eli ennen kuin tulee nälkä iltapäivällä, syön vähän pähkinää tai juustoa. Jos odotan nälkää, pieni välipala ei riitä. Eli mä syön pienen välipalan (pähkinöiden määrä n. 15kpl tai 4 viipaletta 17% juustoa) vaikkei nälkä olisikaan.

Kyllähän Montignacinkin kirjassa suositellaan syömään välipala jos sitä tuntee tarvitsevansa.

Kysymyshän on syödä niin että,ei tunne nälkää!mutta jos syö lounaalla kylläiseksi ei tarkoita sitä että muut ateriat jätetään kokonaan väliin,jotain vaikka ihan pientäkin pistää suuhunsa,usein välipalani on lasillinen piimää tai päivälliseni pari leipää ja liemevää keittoa noin 200g lounaskin perustuu juuri siihen et annoskoko on sopiva etten ahda itseeni ylitäys! sekään ei ole hyvä!Illalla riittää jos ei ole nälkä ni muutama pähkinä joku hedelmä ei ruokailuvälit muodostu liian pitkiksi!

Varmaan idea on juuri se, että välipalalla estetään sitä näläntunnetta varsinaisesti heräämästä. Kun ei ole kova nälkä, ei tule mässättyä vaan ruoan voi annostella järjen, ei nälän mukaan.

En kyllä henk.koht. ole tätä vielä oppinut, koska minunkin on vaikea syödä jos ei ole yhtään nälkä ja venytän sen takia noita ruoka-aikoja, keskimäärin syön sen 4 kertaa päivässä, jo viiteen on vaikea venyä. Johtuen minulla myös siitä, että olen syönyt aina liian vähän kunnon ruokaa (ja hoitanut nälkääni sitten herkuilla...) Keskityn itse nyt lähinnä opettelemaan sitä, että hoidankin nälän sillä kunnon ruoalla ja terveellisillä vaihtoehdoilla. Hiljaa hyvä tulee, sanoi joku joskus

Mun on ite todella vaikea syödä 5 kertaa päivässä, joten en todellakaan syö, kun tuntuu sitten koko ajan, että olisin mussuttamassa jotakin ihan turhaan.

Syön vaan, aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Iltapala jää multa sen takia pois, kun syön päivällisen vasta kasin aikaan illalla, joten se myöhäinen ajankohta tavallaan ajaa samalla myös iltapalan virkaa.

Joskus jos iltapäivällä lounaan jälkeen tulee nälkä, niin syön pari mandariinia.

Kyllä jokainen pidemmän päälle huomaa, että mikä on itselleen sopiva ruokailurytmi, eikä aina välttämättä kannata seurata, mitä jossain kirjassa sanotaan. Riittää, kun opettelee kuuntelemaan omaa kehoaan ja tunnistaa nälän. Sillä pääsee jo pitkälle

Miksi pitäisi syödä monta kertaa päivässä jos ei ole nälkä. Ihan hyvin riittää aamiainen, lounas ja päivällinen, jos ne on koostanut oikein niin, että on tarpeeksi rasvaa ja proteiineja. Päivällisen ajankohdasta riippuen pieni iltapala voi olla tarpeen. Miksi pitää koko ajan olla syömässä jotain niinkuin käy viisi tai kuusi kertaa päivässä syödessä.
Jokaisen pitää tietenkin löytää se oma rytmi, mutta väkisin ei tarvitse syödä.

Riittää, kun opettelee kuuntelemaan omaa kehoaan ja tunnistaa nälän. Sillä pääsee jo pitkälle

]

Niinpä, tuo on juuri se ongelman ydin. Minä en osaa kuunnella kehoani, saati luottaa siihen mitä se sanoo. Minä kun olen tottunut luottamaan vain kaloreihin ja kellonaikoihin.

Sitä tässä juuri mietinkin että jos vain säännöllisesti söisin viisi kertaa päivässä vaikka ei olisi nälkä, niin oppisiko kehoni kertomaan oikean nälän ja kylläisyyden tunteet?

Tai mitä jos käykin niin että olen syönyt lounaan ja olen nälkäinen vaikka söisin välipalankin niin uskallanko syödä jotain ennen illallista?
Olen niin juurruttanut itseeni kaloripelon että kontrollista irtipääsemiseksi kaipaisin tsemppaustarinoita elävästä elämästä
Eli että ihminen voi pysyä hoikkana syömällä jos on nälkä.
Kuullostaako oudolle

Hei,

ehdotan että tuossa vaiheessa opettelua kokeilet syödä sillä välipalalla jotakin ja syöt sitä sitten sen verran kuin tekee mieli. Eli kokeilet syödä ja jos kerran ei ole juurikaan nälkä niin syöt sitten aika vähän. Mutta syöt kuitenkin.

Siinä voi käydä niin, ettet tunne nälkää ollenkaan ennen välipalaa mutta se herääkin kun alat syömään. Jos näin käy, niin se voi huolestuttaa mutta on hyvä merkki.

Sama muillakin aterioilla eli aloitat syömään niitä kaikkia päivän aterioita mutta syöt niitä sitten sen verran kuin kulloinkin keho tuntuu pyytävän. Erottelet sitten niitä tuntemuksia etteivät pelot tai painohuolet pääse väliin vaan yrität kaivella sitä elimistön viestiä sieltä.

Sitten joskus myöhemmin kun alat tunnistamaan paremmin nälän tunteita ja luottamaan niihin niin voi käydä niin että huomaat ettei välipala sinulle ole tarpeen jos syöt kunnon lounaan. Mutta tässä vaiheessa siihen ei voi luottaa.

Kiitos Patrikille ja muillekin vastaamisesta
Nyt olen hieman viisaampi.
On kamalan vaikeaa yrittää kuullostella kehon viestejä kun kaloripoliisi pään sisällä huutaa että on tekemässä jotain väärin Se on todella tuskastuttavaa.

Oman ajatusmaailman muuttaminen on kyllä vaikeinta mitä olen koskaan yrittänyt tehdä.

En pysty syömään suositus kcl määrää ja iltapala jää usiéin syömättä.
Mitä haittavaikutuksia sillä on laihtumisen edistymiseen? Jos suositus
on 1700kcl ja pystyn syömään max 1200kcl eikö paino putoa? allot saan
vihreäksi. Olen nyt syönyt ohjeiden mukaan. Paino on pudonnut 15.09.2009-01.11.2009 5kg Miten liikunta vaikuttaa kun en harrasta juuri
arkikävelyä. Voisiko asinatuntiat vastata.Semppiä kaikille!