Kyllähän paino putoaa - periaatteessa siis sitä enemmän, mitä vähemmän syö. Jossain vaiheessa saattaa tapahtua niin, ettei paino sitten enää juuri putoakaan, kun elimistö menee säästöliekille eli alkaa pitää omastaan kiinni. Huono puoli on myös se, että pallojen vihreydestä huolimatta et luultavasti saa ravinnostasi kaikkea elimistön tarvitsemaa. Siksi KK:ssa ei suositella menemään alle 1500 kalorin päiväsaannin.

Liikunnan suora vaikutus laihtumiseen on usein pieni, sillä liikunnalla on vaikea saada aikaiseksi kunnon vajetta. Sen sijaan liikunta ylläpitää / kasvattaa lihasmassaa, saa jaksamaan paremmin ja tarkentaa näläntunnetta. Sikäli kannattaa opetella liikkumaan.

Nyt kun on käyty läpi tätä syömistä, minua kiinnostaisi kuulla miten olette saaneet muokattua omaa ajatusmaailmaanne.

Mitä konsteja olette käyttäneet että pystytte hyväksymään uudet käytännöt osaksi elämäänne?
Minun on esimerkiksi vaikea syödä sellaisia ruoka-aineita jotka ovat omalla kiellettyjen listallani.
Miten olette tsempanneet itsenne syömään siitä huolimatta, että ääni sisälläsi sanoo ettei pitäisi?

Elämäni on mennyt sykleissä, välillä olen ahminut välittämättä mistään ja välillä laihduttanut ja kontroloinut kaikkea syömistäni. Nyt tuntuu että riittää ja haluaisin elää rauhassa itseni ja syömisteni kanssa.
Omia piintyneitä ajatuksiaan on vain niin vaikea muuttaa

hyvä sanakeksintö:kaloripoliisi

Hienoa, vaniljakahvi74!

Tuntuu se sama kaveri seikkailevan täälläkin päin

Mielenkiintoisa ketju!

Kiinnostaisi vielä tietää kauanko näiden uusien ajatusmallien sisäistämiseen on mennyt?

Minä haluaisin kaiken tapahtuvan heti.
että jos aamulla heräisi täysin uutena ihmisenä

Hei vaniljakahvi74!

Mitä tarkoitat kiellettyjen listalla olevilla ruoka-aineilla? Onko ne joitain hirmu terveellisiä/rasvaisia/miellyttäviä/himo-herkkuruokaasi/ ruokia, joita sinun mielestäsi pitäisi syödä, mutta et saa syötyä? Joita haluaisit oppia syömään?

Täytyy sanoa, että syön just niitä ruokia, jotka minulle maistuvat ja joista pidän. Se oli mielestäni huippuidea silloin, kun aloittelin täällä KK:ssa. Eli on siis ruokia, joita voi syödä myös painonhallintaa silmällä pitäen. Ja vielä yleensä sellaista ruokaa, josta pidän.

Hienoa tässä hommassa on valinnan vapaus. Se, että paljonko voin syödä mitäkin ja missä suhteessa saadakseni kalori- ja vihreäpallotaulukon sekä liikuntaosion matematiikan toimimaan itselleni edulliseen (painoakeventävään) tapaan - ja voin itse valita ruoat mitä syön.

Itselläni on ollut yhtenä kompastuskivenä PV-tausta, jossa rasvat laskettiin todella minimiin. Siitä huomaan olevan vaikeaa päästä pois. Nyt tällä hetkellä harjoittelen elämistä terveellisten rasvojen kera. (ei ole öljyn voittanutta!)
Einekset olen hylkäämässä niiden rasvaisuuden/suolaisuuden johdosta, samoin monet valmiit ruoka-annokset - en välttämättä tiedä, minkätyyppistä rasvaa niissä on.

Käytän ihan tavallisia kaupasta ostettavia ruokien raaka-aineita ja niihin sitten lisäilen kasviksia runsaasti.

Laku on minun intohimoni. Nyt vaan olen huomannut, että sitäkin menee hiukka vähemmän - harvemmin lähden lakuostoksille tai ostan vain muutaman pötkön pussin sijasta.

Minulla on ruokapäiväkirja ollut suurena apuna mielenmuokkauksessa. Joskus kun syö mitään ajattelematta jotain outoa herkkua, niin kyllä pallurat antaa palautetta... Vielä kun katsoo kyseisen herkun energia/ruoka-aine sisältöä niin johan vähitellen pistää miettimään, kannattaako kyseistä sapuskaa mättää niin paljoa...ottaa vaikka hiukan vähemmän...tai hiukan vielä vähemmän.

Tällä hetkellä, kun pyrin kiinnittämään huomiota riittävään proteiinimäärään, ihmemielitekojen halu on - kas kummaa - vähentynyt!

Auttoiko tämä yhtään, vaniljakahvi74?

Hei ellinen

Minä aikoinani vein laihdutuksen äärimmäisyyteen ja karsin tosi paljon aineksia pois ruokavaliostani ja näin syntyi kiellettyjen lista (esim. pasta, riisi, peruna, karkit, kahvileivät, hedelmät, liha, vaalea leipä...)
Vuosia meni näin ja vasta hiljattain olen saanut taottua päähäni että voin syödä karjalanpiirakan tai banaanin.
Alkaa suorastaan ahdistamaan kun ajattelen että pitäisi syödä makaronilaatikkoa.

Haaveenani on että tarjotaan minulle mitä tahansa esim. kylässä, pystyisin sen syömään hyvällä omallatunnolla. Nykyään jätän syömättä tai jos syön olen varma että paino nousee.

Sitä tässä siis kyselen, että onko joku pystynyt luopumaan kontrollista ja miten siinä onnistui ja kauanko kesti että sisäisti uuden ajatusmaailman?

Minusta tämä opettelu on niin tuskastuttavan hidasta

Heips!
Tänään tuli kirjauduttua tänne eka kertaa Tuolta stumppilaisten puolelta.
Että nyt tarttis tehdä jotain Kun on tupakanpoltto loppunut,niin kilot senkun kasvaa Kysynpäs tässä nyt ekaks.Jos joku päivä tulee syötyä yli äyräitten(pikkujoulu aikaa) Niin ei kai se vakavaa ole.Jos muuten noudattaa kaloritaulukkoa ja liikkuu?
(tänään eka kertaa lenkillä 1 kk)huh Olen champix kuurilla joten vieroitusoireita on tupakasta ja kuurista unettomuus ja masentaa(nyt jo parempi) Laittkaa pussillinen vinkkejä
ps:en muuten ole koskaan tykännyt makeasta en karkista enkä leivonnaisista.(ylipaino ruuasta)

Amuur, mie olen ollut nyt elämäntaparemontin ihmeellisellä tiellä pari kuukautta, kiloja on karissut melkein neljä (olen normaalipainoinen eli tiukassa joka kilo ), mutta ulkoisesti tulokset näyttävät suuremmilta. Tässä kahden kuukauden aikana en ole juonut alkoholia ja olen vähentänyt radikaalisti pastaa, riisiä ja pottua, mutta suklaata olen nassutellut melko huoletta aina, kun siltä on tuntunut. Ja silti varsinkin vähän aikaa sitten näytti siltä, että vaikka oli vetänyt illalla pari kourallista sipsejä, oli silti paino tippunut.

Eli kokonaisuus todellakin ratkaisee! Kun pääsääntöisesti liikut ja syöt suositusten mukaisesti, niin ei todellakaan ole vakavaa, jos silloin tällöin vähän mässyttelee. Järjen ja kohtuuden kanssa, tietenkin.

Heh, eilen tuli käytyä anoppilassa, missä oli tarjolla palapaistia ja pottumuussia. Ensin meinasin vähin äänin skipata pottumuussit, mutta sitten otin reippaasti kauhan käteen ja paukautin keskelle lautasta aimo annoksen - ensimmäistä kertaa ehkä kahteen kuukauteen. Ja oli muuten hyvää!

vaniljakahvi74, lues ketju Miten irti syyllisyydestä. Siellä on paljon aivan loistavaa asiaa ja klubilaisten kokemuksia ja kertomuksia siitä, miten päästä irti syömisen aiheuttamasta syyllisyydestä. Ketju on niin hyvä, että se laitettiin ihan tiedotteeksi, jottei häviä viestiviidakon uumeniin. Suosittelen lämpimästi sen ketjun armollisuuden kokemusta sullekin.

Ihan ketjun alkupäästä löytyy myös Patrikin asiantuntijavastaus samantyyppiseen ongelmaan.

Hei vaniljakahvi74!

vaniljakahvi74 kirjoitti:

Haaveenani on että tarjotaan minulle mitä tahansa esim. kylässä, pystyisin sen syömään hyvällä omallatunnolla. Nykyään jätän syömättä tai jos syön olen varma että paino nousee.

Sitä tässä siis kyselen, että onko joku pystynyt luopumaan kontrollista ja miten siinä onnistui ja kauanko kesti että sisäisti uuden ajatusmaailman?

Nyt ehkä ymmärrän mitä tarkoitat.

Kyllä minultakin on vienyt jonkin aikaa, että on 'uskaltanut heittäytyä' tähän hommaan, just kuten kerroin siitä pv:stä ja rasvankäytön ongelmasta. Tuntui, että alkuun itselleni koneen laskema kalorimäärä tuntui melko reilulta ja siten kitkuttelin alarajoilla. (kun ajattelin, että se laskettu ruokamäärä on minulle ihan liikaa) Todennäköisesti sen johdosta olin kokoajan säästöliekillä ja sitä myöten painoni vain nousi... jos nyt olen tehnyt oikeita johtopäätöksiä.

Mutta juuri se on KK:n idea, että kaikkea voi syödä, kohtuudella, ja juuri se auttaa ihmistä seuraamaan KK:n ohjeita. Jos karsii kaiken kuvioista pois, sen tyylistä dieettiä ei kovin kauaa jaksa.

Minä olen ajatellut niin, että voin kylässä syödä mitä tarjotaan ja sitten taas kotona jatkan klubeiluani. En kumminkaan ole läheskään joka ilta kylässä ...

hei, nyt lenkkiseura odottaa innokkaasti...ehkä jatkan myöh., mietin lisää. Tsemppiä!