keskiviikkona, 2. helmikuuta 2011 klo 11:04 Aila kirjoitti::
Pitäisiköhän jo jonkun asiantuntijan herätä valistamaan, mitä merkitystä on alipainolla, jos on ylipainollakin. Jostain telkkariohjelmasta jäi mieleen, että liiallinen alipainokaan ei ole terveellinen??

En ole aivan asiantuntija, mutta parantumaan päin pyrkivä syömisongelmainen.

Voisi sanoa, että melkolailla yhtä vaarallista elimistöllesi, olit sitten liian alipainoinen tai liian ylipainoinen. Mutta ei siitä vertailusta sen enempää.

Itse olen 165cm ja alimmillaan painoin reilut 47kg. Se riitti mun fysiologisten toimintojen sekoittumiselle, sillä olen aina ollut pääosin lihasta ja laihtuessani rasvaprosentti oli varmaan ihan olematon, kuten on edelleenkin. Seuraukset: hiusten lähtöä, aineenvaihdunnan totaalinen hidastuminen, kuukautisten posjääminen...

Kaikki on yksilöllistä, ja pienempikin ali"paino" (=rasvaprosentin lasku enemmänki) voi johtaa vakaviinkin seurauksiin. Suosittelen jokaista miettimään omia tavoitteita, että ne on varmasti järkeviä, eikä koidu ikäviä seurauksia.

En lähde kuitenkaan ketään manaamaan, ja tiedän, että joku voi olla täysin terve, vaikka bmi olisi melko alhaalla. En sitte tiedä, onko tuolla rasva% enemmän merkitystä, ku painolla asiassa. Ehkä järkevintä on mittailla senttejä ja tuijottaa peiliin, kun punnita grammoja. Edellyttäen tietenkin, että kehonkuva ei ole vääristynyt...

Tsemppiä edelleen kaikille! (-:

Jekkunekun kanssa ollaan nyt samoilla linjoilla. Se pitää silti sanoa, että ei kenenkään kannata vartavasten pyrkiä tuonne alipainon puolelle. Eikä välttämättä sinne normaalipainon alaosastoonkaan (alle 20). Meitä ihmisiä vain on niin monenlaisia. Toiset täysin terveet vain ovat luonnostaan laihempia. Heidän ei ole koskaan tarvinnut pelätä lihovansa ylipainoisiksi. Eivätkä he kyllä kovin kesken lihokaan. Meille muille taas sopiva paino voi löytyä vähän ylempää normaalipainon haitarista. Siinä ei ole mitään hävettävää. Paras tapa olisi oppia tykkäämään itsestään. Ja mitä kehon kehittämiseen tulee niin toki se on täysin ok ja sallittua, mutta että ei pitäisi väen vängällä pakottaa itseään sinne laihimpien joukkoon. Siitä ei yleensä seuraa hyvää oloa eikä sen vuoksi terveyttäkään.

Sanon jälleen kerran, että alle 1500kcal ei kannata missään nimessä mennä. Jos haluat välttämättä syödä vain 1200kcal, niin lisää öljyä ruokaasi sen verran että saat 1500kcal.

Kyllä minä mielelläni söisin 1500 kcal mutta kun en sillä laihdu vaan hitaasti lihon, niin siksi olen laskenut tuosta kaloreita 1200 kcal:iin, joka siis näyttää olevan sellainen määrä jolla en laihdu enkä liho. Tästä alaspäin en aio kyllä enää mennä vaan jos tämä tasapainotila on pysyvä niin tyydyn sitten olemaan vain kaljamahainen nainen

Jos tuntuu että paino ei laske siitä huolimatta että tekee kaiken oikein, niin kannattaa tsekata parit asiat. Ruokarytmi - syö tasaisesti pieniä aterioita pitkin päivää. Juo vettä säännöllisesti. Liiku sopivasti, ei siis tarvitse uurastaa, vaan riittää kun lisäät hyötyliikuntaa mahdollisimman paljon. Työmatkoihin, työpaikalla, kotona, kävelyt, asiointimatkat...

Liikuntaa minun ei ole mahdollista harrastaa joten kulutus jää väkisin pieneksi. Syöminen on kyllä aika tasaista: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Nykyisin olen korvannut aamupalan ja päivällisen tosin VLCD valmisteella että saan pidettyä kalorit tarpeeksi alhaalla ja voin töissä silti syödä lounasruokalalounaan. Ruokahimojakaan ei ole enää esiintynyt eikä muuta ongelmia - ainoa ongelma on sisukkaasti samassa lukemassa pysyttelevä paino.

Sitten vielä kun malttaisi jättää painosta stressaamisen niin olosuhteet ovat otolliset normaalipainoisen painonpudotukselle. Vauhtihan ei voi olla mitenkään päätähuimaava, sillä normaalipainoisella ei ole sitä pudotettavaakaan paljon. !

Minä olisin iloinen jo parinsadan grammankin kuukausittaisesta painonpudotuksesta, kun ei ole koko laihdutusjakson aikana semmoista ihmettä nähty kuin hyvin tilapäisesti kun olen yrittänyt VLCD kuurilla rykäistä välillä. Mutta ei onneksi kauheasti nyt stressaa tämä painoasia kun on niin paljon muuta stressiä elämässä - painoasia tulee vain ajoittain mieleen ja silloin kyllä tulee epäonnistunut olo kun ei ole onnistunut projektissaan pudottaa painoa.

Setri Kuulostaa kyllä klassiselta tapaukselta säästöliekkiä, jos paino nousee jo 1500 kalorista.

Minkä pituinen ja painoinen olet? Paljon pitäisi saada pois?

Itse 160cm/62 kg, ja jos saisin pidettyä kalorit 1600, niin paino tippuisi (se nyt vaan ei tunnu onnistuvan ). Joten kannattaa ne nostaa. Jo pelkkä perusaineenvaihdunta tarvii tuon 1200 kaloria, joten mihinkään muuhun sulla ei kalorit tällä hetkellä riitä. Ei siis ihme, ettei paino tipu.

Ja kyllä, kun säästöliekkiä purkaa niin se paino nousee muutamankin kilon, mutta lähtee sitten alaspäin. Kannattaa kokeilla pari kuukautta!

Minkä pituinen ja painoinen olet? Paljon pitäisi saada pois?

161 cm ja 64 kg. 10 kg haluaisin pois (siinä mielessä se ei ole minusta epärealistista että ennen 30 v. ikää painoin ihan ilman mitään painontarkkailua luonnostani 47-48 kg) mutta tässä vaiheessa yksikin kilo tuntuisi voitolta enkä viitsi sitä kokonaistavoitetta edes miettiä.

Tuota säästöliekin purkua kokeilin jo muutaman kuukauden Kiloklubiin tultuani mutta tosiaan tuloksella että paino ei laskenut vaan vähän pyrki nousemaan. Sitten meni lopulta usko että se koskaan alkaisikaan laskea ja päädyin takaisin vähemmän syömisen linjalle. Sukurasitettahan poikkeuksellisen vähän kuluttavaksi mulla taitaa olla kun suvun useimmat naiset on vanhemmiten massiivisen lihavia (jopa tyyliin 160 cm / 160 kg) ja esim. äitini on aikalailla koko ikänsä yrittänyt laihduttaa pääsemättä sadan kilon alle koskaan - hän "kannustaakin" minua aina nähdessään sanomalla että kuule turha sun on laihduttaa kun tässä suvussa vaan naiset muuttuu valaiksi kolmenkympin iän jälkeen

Kannattaako kuitenkaan hamuta sinne nuoruuden lukemiin painossa? Kyllä mustakin olis kiva olla 50-kiloinen, mutta se nyt vaan ei enää ole mahdollista, ilman karmeaa kitukuuria.

Jos sun kroppa vaan on sitä mieltä, että se ei halua laihtua yhtään? Silloin siinä on konstit aika vähissä.

Hei,

Aloitin kiloklubissa painon pudottamisen pari vuotta sitten. Lähtöpainoni oli silloin 69,6kg, pituus 167. Painoindeksi oli 25 eli lievä lihavuus alkoi kolkuttelemaan. Pahinta oli se, että aloin hväksyä itseni, kokoni ja jatkuvasti nousevan painoni normaaliksi iän tuomiksi muutoksiksi.

Kaksi vuotta meni tavoitteeseen pääsystä. Eli vasta nyt alkuvuodesta olen sen saavuttanut. Pitkä on ollut taival, mutta tavoite on pysynyt kirkkaana . Alun perin ajatus oli saavuttaa tavoite muutamassa kuukaudessa, mutta toisin kävi.

Muutos mitoissa:

paino 60 (69,6)
bmi 21,5 (25)
lantio 96 (104)
vyötärö 70 (83-87)
rinta 94 (96) 70DD (75D)
reisi 56,5 (63)

Nyt vain tavotteena on painon pitäminen näissä lukemissa.

Tsemppiä kaikille!

kaikille säästöliekin kanssa taisteleville hyvää lukemista löytyy tästä blogista:

Ylläpitäjä on poistanut rikkinäisen linkin

Paino junnaa tääläkin,mutta "häpeäkseni" kerron että kalorit päivän mittaan jäävät siihen 1200
4h Zumbaa,1h kahvakuulaa ja 1h vesijumppaa kuuluu miun vkko treeneihin ja nyt talvella vielä toi lumenkolaaminen arkiliikunnasta

Vaikka paino pysyy samana niin sentit katoaa Tässä kken aikana kun oon oikeestio panostanu proteiinipitoisampaan ruokaan ni vyötäröltä lähtenyt -4,5cm ja lantiosta sekä alavatsastakin sentti tai kaksi!

Ottakaas mittanauha käteen ja alkakaa ottamaan mittoja vaikka kerran vkossa ni mieli pysyy iloisena vaikka vaaka kettuilisi

Kappas, olin unohtanu että tänne kirjottelin.. Joku kyseli että tuntuvatko vaatteet väljemmiltä, kun valitin että kiloja EIKÄ senttejä lähde.. Niin ei..ei ei eiii!!! ÄÄÄÄ.... Ei lähe senttejä, ei ole vaatteet väljempiä.. Ei niin mitään.. Oon osannu aika rennosti ottaa tähän asti (yli vuoden), eli siis tiedän että välillä jumitellaan ja välillä takapakkiakin jne., mutta en ole liikoja ressannu.. Ja stressatahan ei saisikaan, muttamutta.. Kyllä meinaa alkaa ahistaa kun mitään ei tapahdu vaikka kuinka yrittää Ja nyt ei ole kummiskaan kyse mistään parin viikon jumituksesta, vaan kohta vuoden..

Mulla menee kohta polla sekasin ku yritän miettiä mitä teen väärin, mitä muuttaisin ja tekisin toisin.. Kiva lukea miten toisilta lähtee kuukaudessa monia senttejä, ja iteltä ei mitään *hakkaa nyrkeillä ja huutaa epistä epistä""*