Laitanpa tännekin. Tuolla edellä harmittelin että kyykkääminen  jäänyt. No se oli tosiasia. Tammikuussa Kelan kuntoutuksessa piti tehdä testissä kyykkyjä. Minun tulos 0 sillä fyssari ei hyväksynyt minun tapaani kyykätä. Oli kirjoittanut että polven takia ei pysty kyykkäämään.

Nyt 5.6. alkavalla viikolla oli viimeinen kunta jakso. Olin varta vasten opetellut kuitenkin kyykkytekniikan kuten se testin mukaan pitää tehdä. Aloitin roikkumalla oveen kiinnitetyn narun avulla. No. Nyt vedin testissä 30 täydellistä kyykkyä 😄 eikä väliin tullut yhtään hylkyä. Kyllä se talven kyykkäily ennen aikaisesta lopettamisesta huolimatta oli tehonnut. Pitäisi nyt tokentua taas aloittamaan.

Merelle. Vastaan kun elämä vähän rauhoittuu.

Nyt muistin tämän kyykkyjutun. Eli ei mikään poppakonsti.

Opettelin sen alun kuntoutuksessa tammikuussa. Sen verran että uskoin, että polvet kyllä toimii kun vain uskaltaa.

Esim CM:stä pitäisi urheiluosastolta löytyä sellainen nauhan pätkä, jolla voi apuvälineitä laittaa kiinni OVEN JA KARMIN VÄLIIN. ei siis kädensijaan. Ja tähän nauhaan sitten kestävä naru tai nauha. Remmissä oli joku reikä tms kiinnitystä varten. Eikä maksa kovin paljoa. Fyssari meinasi että jotain 10 euron tietämillä. 

Tukeva ote nauhasta ja sen turvin voi mitata miten alas polvet taipuu. Narun avulla pääsee ylös jos voimat loppuu jaloista. Kyykkyä varten otetaan sen verran leveä asento että alhaalla pehva mahtuu jalkojen väliin😁. Jalkaterät hieman ulospäin ja on huolehdittava että polvet on terien kanssa samassa linjassa kyykätessä.

Minä en ostanut vempelettä, sillä sain tekniikan haltuun kuntoutuksessa. Nyt saan kyykyn niin alas että kun kädet on sivuilla niin sormenpäät hipaisee lattiaa.😀. Toki kun tulee taukoa niin aina jokusen kerran joudun ns aloittamaan alusta eli ei mene heti ihan alas. Mutta jospa nyt taas aloittaisin ja merkkaisin ne omaan päikkyyni. Muuten "onnellisesti" unohtuu koko kyykyt.

Kyykkitty on täälläkin parina aamuna ... jotenkin teen ne tehokkaammin trx naruista kiinni pitämällä, hassua.. 

Posti toi eilen Niveltieto-lehden. Jälleen kerran tunsin kiitollisuutta, että löysin tuon NIvelyhdistyksen nimellä kulkevan järjestön ja sitä kautta myös virtuaalijumpan, joka taas alkaa kohta. Tämän ketjun otsikko on jumppaa vetävän fysioterapeutin puheesta. 50 kyykkyä, ei välttämättä kerralla, ja vain siinä kulmassa, joka kivutta on mahdollinen. Edes joka päivä en ole muistanut jumpata, mutta menneen vuoden aikana polvien tuki on selvästi parantunut.Tosin rasitankin polvia vähemmän. Kävelykilometrejä vuositasolla kertyy enää 60 prosenttia  aiemmaasta.
Jotta voisi kyykkyä ja kävelläkin, pitää syksyksi ostaa todella hyvät ja tukevat kengät.

Merelle. Yhdistyksestä samaa mieltä. Olen täällä paikallisyhdistyksessä ja ns vapaaehtoinen myös.  Syys/lokakuussa vedän vertaistukiryhmää 4x teemalla Voin hyvin. Teemat: ravitsemus, liikunta, uni ja lepo  ja sosiaalinen hyvinvointi. 
Minun tehtävä ei ole luento eikä asiantuntija vaan lähinnä tehtävä ylläpitää keskustelua ja katsoa että pääosin pysymme aiheessa ja että jokainen halukas saa tilaisuuden puheenvuoroon. Saa nähdä mitä siitä tulee😀

Olen tainnut löytää minulle sopivan ja kuntogurujen vinkkelistä varmaan ihan vääräoppisen tavan voimistaa polvia. Äärikevyet vastukset.
Teen jopa 80 istuentyöntöä silla vastuslaitteella, mutta painopakassa on aktivoituna vain 20 kiloa. Jos lisään 32 kiloon, niin koipiin koskee.
Ja tadaa: Pystyn jo kulkemaan ilman tukia alas portaita jopa yli 10 askelmaa.

Polvet on vain niin kestävyydeltään vaihtelevat jos on rikki. Ainakin minulla. Aikoja jolloin "ei tunnu missään". Portaita alas ihan reilusti. Sitten on aikoja ettei mennä ylös eikä alas. Tai ylös hyvin ja alas mummotyylillä huonompi jalka edellä. Onneksi on hissitalo. 

Minulla kyykyt ja melkein kaikki muukin unohtunut kesäaikana. Nyt teen muuttoa kaupunkiin niin pitäisi löytää rytmit uudelleen kuntoutuksen antamien ohjeiden mukaan + omaehtoiset kyykyt.

Tervehdys Nivelyhdistyksen virtuaalijumpasta.
Tämän päivän opetus: sata (100) koivenoikaisua "kuuluu jokaiseen päivään".
Ja ihan kuten kyykyt, nekin liikkeet voi tehdä päivän mitaan erissä. "Eikä siihen mene kuin pari minuuttia".

Istutaan tuolilla. Koiven alla reiden kohdalla on pieni pehmeä jumppapallo, minulla oli pieni tyyny.
Istutaan selkä suorana ja liikutetaan koipea vain polvesta alaspäin. Suoristetaan sääri uloshengityksellä, lasketaan alas sisäänhengityksellä. Nilkan voi samalla koukistaa. 

Vahvistaa polvea tukevia koipilihaksia. Jos jalka sietää, voi laittaa pienen nilkkapainon. Minä en tietty laita, mutta lisään liikkeen jumppa-arsenaaliin. 
Kyykkyjä jo teen monena päivänä viikossa. Jos tuonkin sentään muistaisi tehdä. Sehän on ihan perusjuttuja, klassikko.

Vaivoin heräsin niveljumppaan, kun unessa olin kuoromatkalla Ruotsissa...
Tänään teemana olivat jalat, jalkaterät ja varpaat. Joka kerta jokaisen liikeen edut nivelille selitetään huolellisesti.En osaa referoida, mutta varmaan verkosta löytyisi tietoa esim nimikkeellä varvasjumppa. 
Nyt jäi perinnökseni käpyliike: istutaan tuolilla, otetaan varpailla kuvitteellinen kuusenkäpy maasta, varpaat siis koukussa alaspäin, nostetaan päkiää ja pudotetaan käpy, varpaat siis ylöspäin.
Kaikenlaiset jalkaterän liikkeet myös vahvistavat säärtä aika ylhäältäkin, mikä oli minulle uutta.
Olen niin iloinen Nivelyhdistyksen verkkojumpasta. Siihen ehtii, vaikka varttia vaille vielä juoksisi kuorobussin perässä Ruotsissa!