Mulla hyvä viikko takana. Tiivistä päivistä huolimatta jaksoin mennä aamulla uimaan parina päivänä ennen päivän muita hyörinöitä. Vaaka on näyttänyt alempiakin lukemia, mutta nyt näin. Homma jatkuu.

Smile77, paljonko sulla on matkaa ns. normaalipainoon? Arvelisin, että sulla on jo löysää ihoa sen verran, että niistä voi muodostua aikamoinen "ylipaino". Eikä se BMI:kään ole kuin tilastotarkoituksia varten keksitty luku. Siinä painossa kannattaa olla, missä hyvältä tuntuu olo.

Taru pohti palkintoja. Aikoinaan minäkin pohdin. Olin mm. miettinyt itse suunniteltua tatuointia (mulla ei ole yhtään tatuointia), mutta se jäi sitten lopulta ottamatta kun aika koitti, koska ajatus ei enää miellyttänyt. Nyt mulla ei ole enää varsinaisia palkintoja, mutta jotain kyllä. Esim. ajattelin siirtyä käyttämään pienempää uimapukua (mulla on jo se), kun paino menee alle 85 kg. Se mahtuisi kyllä jo nyt, mutta tuo on sellainen pieni "tavoite". BMI 30:n alituksesta olisi sitten varmaan ratsastuksen kokeilu. Jos nyt ikinä sinne pääsen... Tässä kun kolmatta kertaa pudottaa kiloja 90 alapuolella, niin alkaa pieni epäilys iskeä.

Katso ohjeet: https://goo.gl/ZPzdTM

Marianna72 115,6 kg / 115,6 kg / 84,9 kg / -0,4 kg / -30,7 kg / vko 166
Eveinenglish 103 kg/100,6 kg/98,9 kg/+1,7 kg/-1,7 kg/vko54
Vesimiesnainen 121,6 kg/ 121,6 kg/ 109,2 kg /+0,3/ -12,3 kg/ vko 62
Riksu 98.8kg/97.1kg/96.8kg/+1kg/-2kg/vko3
Kiskis82 145.1kg/ 139.4kg/ 134.3kg/-0.1kg/ -10.8kg/ vko 6
Adipoosi 142,7 kg / 122,4 kg / 85,8 kg / -0,2 kg / -36,6 kg / viikko 131
Esme siili 119,2kg/119,2kg/113.1kg/+0,1kg/-6,1kg/vko 16
Smile77 >180 kg/ 170 kg/ 79 kg/ -0,1 kg/ -91 kg /vko 83
anastasia69 128,8kg / 124,7kg / 122,1kg / +1,3kg /-2,6 kg / vko 7
Kamppura > 143kg/ 143kg/'103kg/ -2,7kg/ -40kg / vko 38
Taru 143kg/143kg/135,3kg/-1.7kg/7,7kg/vko4

Mullakin hyvä viikko takana. Tässä painossa näkyy nyt eilisillan iso pastasalaatti. Tulin punttarilta kaikkeni antaneena enkä voinut kuvitella elämää ilman kahta isoa kauhallista kermaista currypastaa ja lähes kaikkea muutakin, mitä siellä salaattibaarissa on... Lisäksi mussutin eilen aikalailla leipää, mikä onkin helmasyntini.

Mulle palkinnot on tärkeitä. Yleensä se palkinto on joku kirja tai vaikka uudet salivaatteet. Tällä hetkellä mulla on kaapissa motivaatiofarkut pitkän ajan tavoitteena. Jos vaikka elokuussa niihin mahtuis.

Katso ohjeet: https://goo.gl/ZPzdTM

Marianna72 115,6 kg / 115,6 kg / 84,9 kg / -0,4 kg / -30,7 kg / vko 166
Eveinenglish 103 kg/100,6 kg/98,9 kg/+1,7 kg/-1,7 kg/vko54
Vesimiesnainen 121,6 kg/ 121,6 kg/ 109,2 kg /+0,3/ -12,3 kg/ vko 62
Riksu 98.8kg/97.1kg/96.8kg/+1kg/-2kg/vko3
Kiskis82 145.1kg/ 139.4kg/ 134.0kg/-0.3kg/ -11.1kg/ vko 7
Adipoosi 142,7 kg / 122,4 kg / 85,8 kg / -0,2 kg / -36,6 kg / viikko 131
Esme siili 119,2kg/119,2kg/113.1kg/+0,1kg/-6,1kg/vko 16
Smile77 >180 kg/ 170 kg/ 79 kg/ -0,1 kg/ -91 kg /vko 83
anastasia69 128,8kg / 124,7kg / 122,1kg / +1,3kg /-2,6 kg / vko 7
Kamppura > 143kg/ 143kg/'103kg/ -2,7kg/ -40kg / vko 38
Taru 143kg/143kg/135,3kg/-1.7kg/7,7kg/vko4

Mullakin on alle 100kg palkintona taas ratsastuksen aloitus. Siihen menee vielä varmaan vuosi.

Adipoosi noin 1,5 kg siihen normaalin bmi:n ylärajalle. Joo, kyllähän tota nahkaa on niin paljon että varmaan se puoltoista kiloa ja enemmänkin tulee jo niistäkin Tavoitteena mulla onkin kai nyt enemmänkin pysyä tässä painossa, ettei pääsisi nousemaan ja opetella tervellistä syömistä. Olin tossa vähän flunssassa ja jouduin olemaan treenaamatta jonkun aikaa. Huomasin että kun kotona makasin sohvalla niin syömisetkin alkoi heti mennä päin honkia, useempi protskupatukka tuli vedettyä himoon. Onneks kotona ei ollut mitään jättimääriä niitä... Eli kun mulla on tylsää eikä tekemistä niin helposti alan näköjään syömään hillittömästi. Tossa syömisessä siis riittää tutkiskeltavaa ja opettelua.

Smile77, no eihän tuo 1,5 kg ole paljon mitään. Varmasti tulee nahkoista nuo kilot ja paljon ylikin!

Syömisen opettelun suhteen olen ajatellut, että se on sellainen melkein elämänmittainen tehtävä jos/kun sen kanssa on ollut niin merkittäviä ongelmia, että on päätynyt niin runsaaseen ylipainoon kuin meilläkin on ollut. Välillä vähän harmittaa, että joutuu sen kanssa olemaan tarkempana kuin joku toinen, mutta kaipa meillä jokaisella täytyy jotkut haasteet olla elämässä.

Elimistö on siitä vähän inhottava, että se tykkää vähän kyttyrää suuresta painonpudotuksesta, vaikka se painon tippuminen olisi elimistölle oikeasti hyväksi. Haasteelliset ajat varmasti sinullakin varmasti edelleen edessä, joten armollisuutta itseä kohtaan nyt rutkasti!

Ruoka on siinä mielessä bitch, että jos sen kanssa on ongelmia, taistelu on päivittäistä. Siinä missä esimerkiksi alkoholisti voi laittaa korkin kiinni lopullisesti, syöppö joutuu kilvoittelemaan monta kertaa päivässä ruoan laadun ja määrän suhteen. Itselläni on paha tapa syödä tietokoneen ääressä, luen uutisia ja kas, voileivät vaan jotenkin katoaa sinne kitaan ja jossain vaiheessa havahdun, että söinkö mä tosiaan ne leivät jo... Joskus yritin sitä, etten lukisi syödessä, mutta se vasta outoa oli, ja aamuista tuli vaikeita. Ehkä pitäisi vielä yrittää tätä uudestaan. Voisi alkaa harjoittaa vähän mindfulnessiakin, niin ehkä elimistö paremmin tajuaisi syöneensä jo tarpeeksi.

Aika monet uudet tavat ovat sellaisia, että täytyy tehdä ihan hirmu määrä toistoja ennen kuin niihin tottuu. Mä tosin myös luen syödessä, mutta koitan joskus myös lukea syömättä. Aikanaan aloitin elämäntaparemontin päättämällä, että vaan kokeilen 3 kk ns. normaalia elämää, johon kuuluu säännöllinen syöminen ja jos se ei toimi niin palaan vanhaan. En niinkään edes yrittänyt laihduttaa. Entisessä elämässä en siis ikinä syönyt aamuisin enkä päivisin, illalla ja viikonloppuisin sitten ahmin. En tajua nykyisin miten jaksoin tuollaista elämää.

Noin sivun mennen sanottuna, ei se alkostakaan luopuminen ihan niin yksinkertaista ole. Jaa mistäkö tiedän? No, mulla on myös sen puolen kanssa ollut ongelmaa. Nyt olen ollut täysraittiina useamman vuoden, mutta ei ihan ekalla yrityksellä onnistunut. Se on kyllä totta, että menetelmät on siinä eri, koska viinan kanssa läträämisen jos haluaa lopettaa, niin sen voi ja se pitää lopettaa sitten ihan kokonaan. Syömisen kanssa taas tasapainon etsiminen on ihan toisenlaista. Yhteistä kuitenkin on se, että luopumisen tuskaa joutuu työstämään pään sisällä aika paljon.

adipoosi lohdullista. Mä oon pähkäilly ja pähkäilly tätä painon pudottamista ja syyllistänyt itseäni. Nyt taitaa olla sen päätöksen aika. Mulla ei alhokoli ole ongelma. Mulla ei O koskaan ollu mitään syömishäiriötä, mutta jotain kumminkin. Olen elänyt niin rankan elämänvaiheen, sekä henkisesti että fyysisesti, että paino laski bmi:llä mitattuna niin alas, että jos puoli kiloa ois vielä tippunu, niin olis ollu pakko mennä lääkäriin, en nyt muista mikä nimi tolla bmillä on. Että tämäkin voi vähän vaikuttaa. Ja mä siis söin ihan normaali ruokaa ruoka-aikoina, enkä harrastanut liikuntaa. Ja aika paljon sekin, että tuon rankan elämänvaiheen aiheuttaja istuu edelleen tossa keittiön pöydän toisella puolella, rassaahan se kun tietää, että tästä olis jo ajat sitten pitäny lähteä, ja nyt on jo liian vanha, tällänen sadepäiväkin, tosi turhauttava, meil ei O mitään yhteistä tekemistä, eikä puhumista, ei olla kyl ikinä puhuttu, mitäpä se kannatta, kun yksinpuhelua se olisi.

Kai tässä olis jo aika alkaa elää omaa, onnellista elämää, tosta puolisosta huolimatta.

Tää oli ny taas tota valitusta. Omapa on elämäni ja valintani, sorry.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.