Kiitos Stam1na kirjavinkistä! "Syö mitä mielesi tekee" meni varaukseen

Maanantai koitti suhteellisen turvonneissa tunnelmissa, kiitos illanistujaisten ja kaverien tapaamisen baarissa "parin" merkeissä. Vaikka en juo mitenkään överisti tai humalahakuisesti (poikkeus vahvistaa säännön ), niin jo muutama tuopponen vetää päivän kalorit tehokkaasti plussan puolelle. Käyn myös aika paljon ulkona, että sikäli noilla baarikaloreilla voi olla jo vaikutustakin painonpudotukseen.

Tuntuu, että koko viikon hyvä työ pyyhkiytyy pois muutamassa tunnissa viikoloppuiltoina, jotka toisaalta taas on niitä hauskimpia hetkiä viikossa enkä jättäisi niitä väliin mistään hinnasta. Voisihan sitä tietysti jotain kevytlimuakin juodan, mutta aika ankeaa se kyllä olisi.. Tämä on varmaan ihan asenneongelma, mutta tuntuu nyt ainakin hankalalta ratkaista

Onko teillä ollut samanlaisia mutkia matkassa?

Miss.Piggy, ongelma on tuttu. Ei se koko viikon hyvä mihinkään pyyhkiydy, vaikka tottahan kaljoittelu painonpudotusta voi hidastaa. Oon ehkä aika huono esimerkki, mutta niinä päivänä kun oon illalla menossa ulos oon yleensä syönyt aika kevyesti, niin on kaloreissa varaa muutamalle lasilliselle. Asiantuntijat kyllä kieltää kalorien "säästämisen" mut mulla se toimii ihan hyvin. Lisäks en pidä kevytlimsaa ankeana Sillä kun korvaa vaikka joka toisen juoman niin pysyy paremmin paketti kasassa. Jos vielä illalla kotiin mennessä saa oltua menemättä mäkkärin tai grillin kautta, niin ei ne kalorit hirveän korkealle nouse.

Tammikuussa aloittaneiden ketju alkaa jostain syystä hiljentyä, joten hyppään tänne mukaan! itsehän aloitin tän projektin pienimuotoisesti jo viime syyskuussa, kun nuorin tytär pullahti maailmaan. Viime vuoden puolella painoa ei lähtenyt kuitenkaan kovin montaa kiloa, vaan tammikuussa aloitin uudella tarmolla ja tämän vuoden saldo onkin ~11kg. Tää huhtikuun alku on takkuillut ja herkkuja mennyt liikaa. Tänään palasin kevyempään ruokavalioon ja toivottavasti tuo vajaan kilon painonnousu lähtis äkkiä poiskin niin pääsis jatkaa keventymistä.

Niin ja ikäähän mulla tulee mittariin elokuussa neljännesvuosisata, paino kuun alussa 62,7kg ja tavoite siintää 55 kilossa. Pituutta hurjat 164cm. Salitreeniä, lenkkeilyä, ohjattua jumppaa.. siinäpä ne liikuntamuodot. Vähintään 4pv viikossa jotain, tavoite olis 5 mut nyt on jääny vähän uupumaan.. 3kk tehokasta treeniä, niin nyt on selkeesti alkanu tympäsemään. Josko se into taas löytyis kun kelit lämpiää ja vaatteet vähenee!

Pieni karhu, näin se on. Suurinosa omista kiloistani on kyllä kerrytetty varmaankin herkkuja syömällä. Oikeastaan kun pääsääntösesti olin päivät melkeinpä syömättä (pl. kahvi/tee) kun ei ollut nälkä ja illta sit söin..

Mä luulen että se järetön turvotus alkaa katoamaan, siksi nyt oli iltapaino pienempi En kyllä muista koska viimeksi olisi edes ollut näin..
Yleensä iltaisin 1-2kg enemmän paino. Nyt oli tosiaan -300g aamuun, eli ei mitään hirveitä määriä.

Mulla ei kauheasti sellaisia mutkia ole, mitä illanistujaisissa tulisi. Harvoin käyn missään tai juon edes alkoholia. Liikaa tekemistä tällä hetkellä, että kaikki mahd. vapaa-ajat nukun Mulla siis on kaksi lasta ja jos heistä "vapaata" saa niin en halua sitä viettää muualla kuin rauhassa kotosalla

Tervetuloa Sannni!

Jesh, nyt aamun paino tasan 89kg!!!!
Vyötäröltäkin on hävinnyt yht. 6cm

Jee, mahtavaa SweetTooth1! Noin ne numerot vaan vilistää Mulla aamuvaaka näytti ilahduttavasti 63,8 kg eli oon taas noususuhdanteen jälkeen palannut normaalipainoon.

Sori kun mä aina puhun vaatteista, mutta vaatekaapilla heräsi taas mietteitä. Mitä säästää, mitä laittaa pois? Reilusti isoja oon surutta laittanut kierrätykseen, mutta sitten on sellasia vaatteita jotka oli ehkä 5 kiloa sitten hyviä. Kannattaakohan parhaita niistä säästää vai ronskisti vaan laittaa kaikki eteenpäin? Onko parempi varautua siihen, että jossain elämäntilanteessa (esim. jos hankin lapsia tms.) kertyykin kiloja? Täällä on monta reilusti laihduttanutta – ootteko säästänyt liian isoja vaatteita varmuuden vuoksi vai luopuneet?

Kiitos Pieni karhu tarpeellisesta muistutuksesta, kyllähän se paino on jo vähän viikossa pudonnut vaikka viikonloppuna tulikin juhlittua Toisaalta, eikös aina sanota, että painoa pudottaessa pitäisi tehdä vain sellaisia valintoja joita pystyy noudattamaan vaikka seuraavat viisi vuotta? Kun baareilu ja ulkona käynti kuuluu kuitenkin mun elämään niin ehkä parempi siis opetella alkoholin kulutuksen ja kaiken oheistoiminnan suhteen parempia käytösmalleja kuin, että kieltäytyisi kaikista menoista muutamaksi kuukaudeksi ja sitten palaisi taas samoihin lihottaviin tapoihin Pitäisi vaan keksiä, että mitkä ne "hyvät" vaihtoehdot voisi olla, mutta yrityksen ja erehdyksen se kai selviää..

Kun viimeksi laihduin sen 15 kiloa, heitin rehvakkaasti kaikki isoiksi jääneet vaatteet kirpparille ja kierrätykseen varmana siitä, etten niitä enää koskaan tarvitse. Noh, nyt olisi juuri noille "puolivälin" vaatteille käyttöä.. Toisaalta, mausta ja tyylistä tietysti riippuen, jotkut vanhat vaatteet saattaa jo parin vuoden päästä näyttää melko aikansa eläneiltä, jotkut taas kestää helposti monta vuotta. Itse sääsätisin sellaiset laadukkaat perusvaatteet, joista tykkään todella paljon ja joihin ei paljon muodin vaihtelut vaikuta.

Onnea SweetTooth1 Kuus senttiä on tosi paljon ja uudet kymmenetki piristää taivalta mukavasti

Sannni: mä ainakin huomaan itsessäni selvää talvihorroksesta heräämistä ja liikunnan lisääntymistä kevään edetessä. Ulkona tulee kesäisin liikuttua paljon kävellen ja pyörällä, juoksukin aina innostaa. Tosin se juoksu tyssää monesti vasemman jalan vihlontaan, pitäs saada kunnon tuki siihen ennen jatkamista. Toissa kesänä juoksin paljonki ja puol tuntia olin mun enkka. Mut siis tosiaan ihan uudella innolla kesää kohti liikunnoissa ja syömisissä mennään!

Mä oon Pieni karhu Miss.Piggyn kanssa samaa mieltä siitä, että kannattaa jättää ne laadukkaimmat perusvermeet säilöön. Osan isoks/pieneks jääneistä vaatteista mä olen surutta heittäny pois/kierrättäny muuten, jos ne on paljo kuluneita tai ei muuten enää miellytä omaa silmää.

Oot kyllä ihan oikeessa tosta käyttäytymismallien muutoksesta ja kestävien elämäntapojen opettelusta, Miss.Piggy. Miksi rääkätä itseään suotta, jos tietää, ettei pysty/halua jatkaa samalla tavalla. Tietenkin alkutsemppaukset yms. on eri asia, mutta ajattelisin kohtuuden opettelemisen ja rentouden olevan avaimet onnistumiseen. Vaikeeta se on ainakin itselle, mutta uskon sen jämäkän ja tarpeeks sallivan otteen opettelemisen olevan miellyttävin vaihtoehto. Oikeestaan myös kompromissi: syön herkkuja/juon alkoholia, mutta en samalla tavalla kuin ennen.

Harva normaalipainoinen, jonka tunnen, kieltäytyy aina herkuista ja baareilusta. Itse mietinkin välillä heikkojen hetkien tullen, että minkä valinnan normaalipainoisena tekisin. Tai minkä valinnan normaalipainoinen ystäväni tekisi. Antaa kivasti perspektiiviä niille mieliteoille tai liikuntojen skippaamiselle. Mut se itselle sopivin tapa on vaan löydettävä, vaikka se onkin hankalaa. Jokainen kuitenkin päättää omasta elämästään ja valinnoistaan lopulta itse.

Aikaisemmin kerroin täällä, et mulla on kova stressi tenttien ja kandin suhteen. No, kandi on opponointia vaille valmis ja tentit menneet läpi! Vielä on tekemistä, kandiseminaarit ja loput tentit ja koulu yms., mutta oon huomannut olossani ja motivaatiossa huomattavan kohenemisen. Melkein jokapäiväinen herkuttelu on vaihtunut siihen, etten ole nyt neljään peräkkäiseen päivään syönyt herkkuja, saati että mun olis tehnyt niitä kamalasti edes mieli! On se ihmeellinen toi stressin vaikutus. Onko muut huomannu samaa?

Nii ja onkos viikonlopulle jotain kivoja suunnitelmia?

Täällä on ollut keskustelua tuosta alkoholista. Itse olen käytännössä lopettanut juomisen viimeisen parin vuoden aikana, koska alkoholista tulee enemmän paha kuin hyvä olo. Ja ihan hyvin ystäväpiiri ym. on tottunut siihen, että minä tulen limsoineni paikalle kun johonkin lähdetään. En ymmärrä miksi herkkujen kanssa on niin vaikeaa sanoa ettei tahdo, vaikkei oikeasti tahtoisikaan. Ehkä sitä on jotenkin arka tai pelkää loukkaavansa jotakuta. Enkä siis tarkoita niitä tilanteita että on oikeasti herkkuja joita tahtoo syödä. Vaan sitä kun ei edes haluaisi ja sitten tuntuu että kohteliaisuuden vuoksi täytyy.

Onnea pahvinaamari koulun suhteen, kuulostaa tosi hyvältä! Minulla stressi tekee hillittömän halun syödä. Nyt huomaa että stressaa koulu ja kesätyöpaikka (jota ei ole) ja se näkyy syömishimoissa. Minulla ehkä ahdistus ja nälkä muistuttavat tunteina toisiaan ja sitten kun on tottunut pakenemaan ruokaan... Yritän ajatella niin, etten todellakaan kaipaa painonnousua tähän muiden stressitekijöiden rinnalle. Enkä osta kotiin isoja määriä herkkuja.

Minä aiemman laihdutukseni jälkeen laitoin osan vaatteista kirpparille, osan lahjoitin tutuille ja sitten muutaman sellaisen lempivaatteen säilytin. Nyt niille on käyttöä . Ehkä joitain ihan suosikkeja säästäisin, koska ne voivat olla hyviä sitten, jos jossain vaiheessa koko jostain syystä muuttuu (ainakin lapsia saaville varmaan ihan hyvä olla isompiakin vaatteita varastossa).

Täällä on viikonloppusuunnitelmana olla yksin kotona, avokki lähti pois viikonlopuksi. Tuntuu taas tavallaan hyvältä olla yksinkin. Aion tuijottaa telkkaria, ehkä tehdä vähän koulutehtäviä ja tietty nauttia ulkoilmasta. Painokin on vihdoin laskenut menkkojen jälkeen. Tuntuu että menkkojen aikana ja jälkeen minulla ainakin 1,5 viikkoa paino on 1-2 kiloa korkeampi kuin yleensä. Ärsyttävää sellainen.

Iloista viikonloppua .





EDIT. Nyt on pakko hehkuttaa. Muutaman viikon päästä on siskoni häät ja olen tuskaillut jo jonkin aikaa sen kanssa, etten mahdu ihanaan mekkoon, jonka ostin viime kesänä ystäväni häihin. Päätin nyt kuitenkin kokeilla sitä ja ihme tapahtui: Se mahtuu. Se istuu päälleni jopa paremmin kuin viime kesänä. Huippua ! Samalla tajusin kuinka hyvin viime kesänä onnistuin ignoroimaan sen että olin lihonut. Tai etten muista viime kesänä tuskailleeni kokoani vielä ollenkaan ja olen ollut aika samankokoinen kuin nyt. Alan uskoa yhä enemmän että oman kehonsa koolle vaan sokeutuu.

Mulla vielä tänään löysäilyä, huomenna aloitan fitfarmin lite valmennuksen. Kävin tänään ostaa kaikki tarvittavat ja illalla pitäis tehdä ruokia valmiiksi. Oliskohan ihan sula mahdottomuus, jos ottaa tavoitteeksi tuon 10vk aikana saada loput 8kg pois? Näin normaalipainon sisällä varmaan tiukkaa tekee, mut jos yrittäis kuitenkin.