No, menin syömään karkkia nyt kuitenkin eilen. Ostin sellaisen 180g pussin, ja pitihän ne kaikki syödä. Tytölle annoin kourallisen, mutta vastineeksi söin sitten hänen vaahtokarkkejaan.
Tuli huono olo, ja aivan HIRVEÄ morkkis.

Tänään käytiin kylässä leikkimässä toisen parantuvan sairastuvan luona, ja veimme mennessä suklaakonvehteja rasian. On tehnyt mieli kovasti joulusuklaita, ja nyt niitä ei tullut vedettyä liikaa. Muutama suklaa ja loput jäi sinne 😄

Huomaa, että helposti lähtee lipsumaan kun kerran antaa periksi. No, jospa nyt seuraavat päivät ilman taas. Ja kiinnittää huomiota miten syö muuten.

Mursu, älä nyt ahdistu! Kyllä ne satunnaiset karkitkin kuuluvat aika monelle ihan normisti elämään. Olen itse koittanut antaa itseni nyt tässä "uudessa elämässä" ihan sallitusti herkutella ja syödä vaikka karkkia välillä. Kokoaikainen kieltäytyminen vain ahdistaa ja saa aikaan huonoa oloa. On vain hyvä muistaa jatkaa sillä hyväksi havaitulla hallitulla syömisellä niiden päivien ja hetkien jälkeen. Ja ei, ei se toki minullakaan aina onnistu 😂, mutta näinhän se oikeasti menisi. Siihen suuntaan pitää koko ajan vain opetella.

Tutka olen samaa mieltä, että kyllä pitäisi oppia se sallittu herkuttelukin. Ilman sitä itse syytöstä. Mutta myös ilman sitä, että yhden herkuttelupäivän jälkeen on todella vaikea palata kohtuuteen.
Tässä taas on useampana päivänä syöty, eikä mitään pari palaa suklaata kahvin kanssa.
En ymmärrä mitä tuolla sokerin ahtamisella itselleni haen. Ihan kuin ei elämästä muuten mielihyvää irtoaisi.

Joo, totta kai olen väsynyt kun yöt on 8kk ikäisellä edelleen rikkonaisia ja saa stressata esikoisen poissaoloja koulusta sairastelun vuoksi.
Mutta olen kyllä tällä hetkellä todella tyytyväinen elämääni. Elopainoa toki saisi olla vähemmän, mutta senhän takia täällä kirjoitellaan 😄

Taidan olla nyt taas hetken ilman sokerisia herkkuja. En taaskaan asetan mitään takarajaa, enkä ota liikaa paineita jos kahvipöydässä nyt jonkin konvehdin maistelee. Kunhan nyt vaan saa tämän monta päivää kestäneen naposteluputken katkaistua. 

Viikko sujahti sukkelaan. Paino tänään 105,1 kg. Viikossa 1,2 kg pudotusta. Tästä onkin sitten hyvä jatkaa, kunhan motivaatio vaan pysyy?

Mukavaa viikkoa!

Se on Mursu kyllä jännää, miten se sokerikoukku tuntuu helposti jäävän päälle. Elämä olisikin aivan ihanaa, jos voisi huoletta syödä herkkuja yhtenä päivänä ja tietää, että ei tarvitse seuraavana oäivän kärvistellä.

karmalella huikea tulos!! Ihan mahtava pudotus. Siitä on tosiaan hyvä jatkaa.

Itsellä ollut taas eilen tuhdimpi päivällinen, koska perjantai. Ja tänään on yhdet synttärit juhlittavana, joten ei ihan kevyempi päivä tänäänkään tiedossa. Mutta näillä mennään. 

Samoissa ajatuksissa ja tunnelmissa kuin Mursu. Olen vetänyt karkkia päivittäin nyt viikkotolkulla. Milloin enemmän ja milloin vähemmän. Viime viikolla ostin pari suklaakonvehtirasiaa (Fazerin Klassikot - muista en niinkään välitä), ja äkkiähän ne loppuivat.

Tällä viikolla vaaka näytti yli 100 kg lukeman. Voi itku, sanon minä. 😱😢

Puolitoista vuotta sitten olin 10 kg kevyempi, ja siitä sitten alamäki alkoi. 

Oman kokemukseni mukaan sokerikoukusta on tosi haastavaa päästä pois. Sitten kun se onnistuu, niin toki suklaapala tai kaksi silloin tällöin ei toki johda sokerikoukkuun, suuremmat määrät ja pitkäkestoisemmin käytettynä kylläkin. Minun on kyllä helppo uskoa siihen, että sokeri muuttaa suoliston bakteeritasapainoa, ja nuo "sokeribakteerit" siinä alkavat huutamaan lisää sokeria.

Muksuliina, meillä taitaa olla vähän sama tahti! Itse sain myös silloin "edellisessä rutistuksessa" painoa pois tosi hyvin ja paino oli alimmillaan jotain 95 kg. Nyt sitten silloin heinäkuun lopussa oli tuon 110,5 kg. Eli tuli kyllä korkojen kanssa takaisin ja tosi nopeasti! Vielä on matkaa tuohon edellisen pudotuksen alimpaan tasoon. Jotenkin tuntuu, että vasta sitten alkaa oikea painonpudotus. 

No niin, tänään paino pudonnut 500g viime viikosta, yhteensä 9,4kg. Tyytyväinen tähän. Ensimmäinen kymppi tässä prosessissa häämöttää. Ensi viikko voi olla liian toiveikas ajankohta (isänpäivä!), mutta ehkäpä seuraava?

Voisiko joku kertoa meidän kasikuiselle, että yöllä saa myös nukkua, eikä kello 5 ole sopiva aika herätä kiipeilemään vanhempien päällä ja paukuttamaan sängyn metallista päätyä tai potkia patteria, vaikka siitä hirveen kiva ääni lähteekin 🥱
Jokaisen lapsen jälkeen nää yöt vaan tuntuu pahemmin. 

Tänään keskityn veden juontiin ja siihen, etten paikkaisi univajetta sokerilla ja leivällä, vaikka ne niin helppoja tapoja onkin saada nopeaa energiaa. Ja että kahviakin menisi vaan sen verran kuin vatsa kestää. 

Vau, aikamoinen pudotus sulla Karmale, kaiken surun keskellä, mahtavaa !

Tutkallakin hyvä pudotus myös, onnea !

Mursu, mulla myös ongelmia tuon karkin syönnin kanssa. Irtokarkit varsinkin, todella vaikeaa mennä hyllyn ohi kaupassa käydessä.

Nyt olen kotona kipeänä, en tiedä mikä tauti muhun iski, ilmeiseti joku perus flunssa.
Räkä valuu ja pientä lämpöä, ei muita oireita. Kotitesti oli negatiivinen. Kolme päivää otetaan nyt rauhassa leväten ja katsotaan miksi tämä muuttuu.

Tuntuu että ravaan alvariinsa jääkaapilla. Pitäisi olla lukollinen jääkaappi 😄. Miksi ihmeessä pitäis saada kaikki maailman herkut kun on kipeä Toisinaan ihmiset sanovat että kipeänä ei maistu mikään ja paino putoaa rajusti muutamassa päivässä. Ei ole kyllä ikinä tapahtunut mulle, pikemminkin päinvastoin, kaikkea pitää saada syödä, huokaus....

Kertokaas mites teillä menee kipeänä ollessa, putoaako paino ?

Nätisti aurinko pilkottaa ulkona, meillä on satanut monta päivää. 

Mukavaa tiistaita ja pysykää terveinä !