Meillä vähän sama tilanne Mursu. Onneksi vain yksi lapsista ollut sairaana, mutta on sitä siinäkin. Siihen päälle vielä stressi työstä, niin on myös jäänyt liikkumiset tälle viikolle. Sen kyllä huomaa omasta olosta, heti on paljon turpeampaa olla. Toivottavasti huomenaamulla pääsisi salille! Ja nyt on ollut taas viikko, että leipä maistuu. Olen alkanut miettiä, että lienee tällä hormonitoiminnalla olla vaikutusta asiaan. Voipi kuitenkin olla, että ensi tiistaina puntari ei ole niin ystävä. Katsotaan, miten viikonloppuna saa pidettyä itsensä tasapainossa syömisten suhteen.

Punnituspäivä ja epäilykset osuivat oikeaan, paino laski vain 200g viikon aikana. Oli siis 103,6kg tänään. Muta alaspäin kuitenkin, olen tyytyväinen. Ensi viikko jääkin kun olemme reissussa. Saa nähdä miten painon käy siellä.... parin viikon päästä selviää.

Olen kauan kirjoitellut toiseen ryhmään, mutta siellä on nyt kovin hiljaista. Mitenhän täällä? Mahtuuko mukaan?
Mun elämäntapamuutos alkoi tammikuussa 2020 ja jatkuu loppuelämän, jos meinaan jaksavana pysyä. Matkaa on paljon takana ja toivottavasti edessäkin. 

Mukaan vain Helen Kataja, taatusti mahtuu  Taitaa olla sellaista aaltoliikettä tämä keskustelu, välillä vilkkaampaa ja sitten hiljempaa pitkän aikaa. Mukava toki, jos aina jotain jaksaisi käydä kirjoittelemassa. Jotenkin se tsemppaa itseäkin, kun lukee muiden kokemuksista ja fiiliksistä.

Sinulla on kyllä ihan HUIKEA pudotus jo takana. Aivan mahtavaa! Itselläni on pahasti aina yleensä hyvän alun jälkeen elämäntapamuutos tyssännyt ja paluu vanhaan tapahtunut. Nyt taas toivon, että tällä kertaa olisi pysyvääkin. Eihän tätä muuten kannattaisi edes yrittää. Tämä iänikuinen jojoilu on varmasti pahinta mahdollista elimistölle.

Viikonloppuna oli työporukan juhlat ja kuvia on katseltu tänään..  Mun on vieläkin vaikea mieltää hoikempaa versiota itsestäni. Mä tiedän, ettå vaatekoko 54 alkoi jo käydä pieneksi ja viime viikolla ostin kokoa 42. Pää ei vaan pysy mukana ja ihmmettelen yhä, että koon muutos myös näkyy.
Juhlien vuoksi päivittelen painoa vasta loppuviikolla. Tanssittua tuli kyllä tuntitolkulla, mutta epäilen silti vahvasti ruuan ja juoman näkyvän lukemissa😄

Hei
Hyppäsin eilen mukaan keventäjiin (taas). Vähän tönköltä tuntuu tämä yhteisötyökalu kun kymmenen vuotta vanhoja viestejä näkyy ekana, mutta sitä kovemmin meidän pitää hakea yhteyttä - vertaistuki on ratkaisevan tärkeää!!
Olen aikanaan yli 10 vuotta sitten laihduttanut Painonvartijoissa 18 kg, joka pysyi usean vuoden pois kun tarkkailin syömistä enkä käyttänyt alkoholia, nyt on tullut korkojen kera takaisin.
Olen nyt 163/88,5kg, ja paino taisi välillä n. vuosi sitten olla jopa 94kg. Olen aina muutaman viikon jaksanut ja sitten parin repsahduksen jälkeen antanut mennä "kun en näköjään ole enää dietillä"
En mitenkään super-epäterveellisesti syö, mutta "diettien välillä" tulee syötyä ravintolaruokaa (esim. nepalilaista tai italialaista) useita kertoja viikossa, enkä ole ravintolassa yleensä malttanut valita fiksusti. Alkoholista on tainnut tulla mulla eniten kaloreita. Olen nyt viitisen kuukautta rajoittanut alkoholin käyttöä reippaasti ja enää menee n. puoli viinipulloa viikossa, joka on iso parannus, välillä useita viikkoja juomatta yhtään.
Tuntuu että tiedän tasan tarkkaan kuinka minun pitäisi syödä, mutta elämän vastoinkäymisissä tai nautiskelumielialassa en ole jaksanut skarpata niin. Aamiainen mulla on jo useita kuukausia ollut hyvä, usein maustamatonta rahkaa tai puuroa. Lisäksi olen viime vuosina aika hyvin saanut vähennettyä valmisruokia, ja valittua niistä terveellisimpiä. Myös kahvileivät, karkit ja jäätelö ovat viime vuosina olleet tosi harvinaista herkkua, pari kertaa kuussa. Liikunkin ihan ok. Annoskoot on ok myös, mutta maustekastikkeita käytän (verenpaineen takia pitäisi vaihtaa suolattomampiin) ja paistan rasvassa lähes päivittäin.
Nyt sekä lääkärin tuomio (verenpaine ja kolesteroli, sokeriarvoja odotellaan) että parin vuoden päästä lähestyvä 50-vuotipäivä herättää ajatuksia, jospa oikeasti vielä voisin nähdä peilissä sen terveehkön ja nätin naisen, jonka piirteet on nyt läskin alla. Mun kaksoisleuka on pahempi kuin mitä monilla 200-kiloisilla on, johtuen leuan rakenteesta ja hampaiden kulumisesta. Se on oikeastaan se mitä eniten haluaisin korjata, ja vatsa tietenkin toinen. Kun ikääntyminen huolettaa, olen toisaalta bongannut kuntosalilla useita minua yli 10 vuotta vanhempia naisia, jotka näyttävät olevan todella timakassa kunnossa vetäen vertaa 3-4kymppisillekin. Tällaisia sitä joutuu keski-ikäisenä sinkkuna miettimään. Tavoiteleukaa ja arvokasta vanhenemista.
Olen nyt 2 päivää syönyt tavoitekaloreiden mukaan, ja tänään pääsin askelissakin tavoitteeseen. Eilen oli varmaan vielä kropan varastossa ruokaa ettei nälättänyt, mutta tänään on illalla ollut kovasti mielitekoa ja nälkääkin. Päivän moka tapahtui siinä, että söin ja join aamukahvin kahvilassa, jonka vuoksi aamiaisella oli tuplakalorit ja lounas ja päivällinen pitänyt syödä hyvin kevyesti. Nyt illalla himoissani join sitten ison kupin teetä ja söin maustettua herne-maissi-paprikaa että olo vähän rauhoittuisi. Yritin myös luoda mielihyvää itselleni kynttilöiden ja piikkimaton avulla (onnistuikin!), ja koitan mennä aikaisin nukkumaan etten vaan söisi enää mitään. Huomenna pitää käyttää kalorit fiksummin ja täyttä napa aamusta asti kaviksilla ja muilla vatsan kunnolla täyttävillä aarteilla.

Heippa Kolkytkiloo ja tervetuloa joukkkoon! Olen kyllä huomannut saman, että alkoholin käytön vähentäminen auttaa kyllä kaloreiden kanssa tosi paljon. Siitä tulee kyllä ihan huomaamatta paljon energiaa. Kohtuus siis siinäkin!

Me palattiin IHANALTA ❤️ lomareissulta ja käväisin aamulla tsekkaamassa puntarin. Jos ei tapahdu mitään nousua myöhemmin, niin olen supertyytyväinen reissuun myös painon suhteen. Näyttäisi siltä, että olen pysynyt samassa painossa kun lähtiessä. Saa nähdä, miten käy, vieläkö nousua tulee jälkijunassa. Söin kyllä ihan hyvin reissussa ja herkuttelinkin. Tosin koitin vähän pitää rajoja ehkä enemmän kuin aiemmin. Ja kävelyä tuli tosi paljon, se varmasti auttoi. Vaikka onkin sellaista kevyttä käppäilyä, eikä tehokasta liikuntaa, kuluttaa se toki aina jotain  Nyt vain pitää taas sopeutua tänne vilpoisaan ja pimeään syksyyn. Ei kyllä ole minua varten, minä niin elän kesästä! Ehkä pitää vain jouluun alkaa orientoitua, sen voimalla toivottavasti seuraavat pari kuukautta!

Mutta jännää kyllä mennä puntarille tiistaina... Koitan pysyä sitä ennen pois. Eilen paluun jälkeen pistin Ozempicin, oli 10 pv väliä, kun en tosiaan reissuun viittsinyt ottaa mukaan. Ja se edellinen pistoskin oli pienempi kuin on ollut tässä välissä. Nyt laitoin (vahingossa...) vähän isomman annoksen 0,4, saa nähdä miten menee maha sekaisin viikonloppuna. 

Punnituspäivä, viikko 13: paino tänään 102,4 kg. Tarkoittaa kahden viikon pudotuksena 1,2 kg, vaikka välissä oli viikon lomareissu! Ette varmaan ihmettele, jos totean olevani supertyytyväinen!!!!!! Nyt on kolmessatoista viikossa pudonnut 8,1 kg, keskimäärin 620 g/vko. Tämä on ihan uskomatonta. 

Välillä on ollut niitä viikkoja, että pudotusta on vaivaiset 100g, mutta sitten taas joku viikko jopa yli 1kg. Eli aaltoliikettä, mutta keskiarvo hyvä. 

Tänään minulla on kontrolliaika lääkärille tuon Ozempicin kanssa, katsotaan mitä siellä sanotaan. Toivottavasti on tyytyväinen ja kirjoittaa jatkoreseptin. Minulla on vielä pariksi-kolmeksi kuukaudeksi jäljellä reseptiä, mutta mielelläni kyllä tämän käyttöä jatkan pidempään. Kirpaisee hinta kovasti, mutta ainakin toistaiseksi näyttää minulla toimivan. Ruokailu on ollut huomattavasti järkevämmällä tasolla. Se valtava makeanhimo on jäänyt (toki makea edelleen maistuu, mutta kohtuullisemmin. Enää ei tarvitse koko keksipakettia ahmia kerralla....) ja kaikkea ruokaa ei tarvitse syödä ähkyyn asti. Voi kun teho jatkuisi!! Välillä lukee juttuja, että teho häviää jossain vaiheessa. Toivottavasti niin ei käy itselläni.

Missäs kaikki ovat? Onko syksy iskenyt niin kovalla voimalla, että ei tule enää täällä käytyä?

Moi Tutka ja muut! Varmaan talvihorros on jo iskenyt. Ei ole tehnyt mieli kirjoitella kun ei ole mitään positiivista kerrottavaa. Elämänmuutos takkuaa pahemman kerran. Jotenkin väsyttää ihan hirveästi, vaikka uusi työ ei todellakaan stressaa. Ja itse asiassa en ole edes juuri nyt töissä, kun maanantaina olin käsileikkauksessa. Nyt siitä sitten toipumislomalla neljä viikkoa. Käytännössä kolmatta päivää katson telkkaria ja pumppaan kättä. 

Tänään mittasin myös pitkästä aikaa verenpaineet eikä hyvältä näyttänyt (n 140/90). Täytyy siis lähteä seuraamaan.