Huomenta pitkästä aikaa !

Piti lukea teidän kirjoituksia oikein monta sivua. Teillä näyttää olevan täällä hyvä meno päällä, mahtavaa ! 

Tulirumpu, ihanaa että pääsit viimein leikkaukseen. Miten toipuminen edistyy ? Mulla polvi alkaa tuntumaan todella hyvältä. Liikkuminen on helpottunut todella paljon.

Paino tosin on aivan eri asia. Mulla vaihdellaan nyt tiiviisti Reumalääkkeitä, mikään ei oikein näytä sopivan. Lisäksi erilaisia tehostelääkkeitä josta tulee inhottavia sivuoireita, painajaisia, hikoilua, oksentelua, levottomuutta, päänsärkyä. Sitten tietysti kaupanpäälliseksi kortisoonia. Lopputulemana noin 5 kg painonnousua. Tuntuu etten saa nousua pysähtymään vaikka tekisin mitä. 

Lisäksi huoli äidistä joka ollut kuntoutuksessa vuodeosastolla joulusta asti, 450 km päässä pääkaupunkiseudulla. Nyt meinaavat huomenna hänet kotiuttaa vaikka hän ei pääse yksin edes sängystä ylös, saatikka vessaan. Pärjää kuulemma pyörätuolissa ja vaippoja löytyy. Eli kotisairaanhoito auttaa aamulla pyörätuoliin, käy päivällä vaihtaa vaipat ja lämmittää hänelle ruuan. Illalla käyvät vaihtamassa vaipan ja laittavat nukkumaan. Hän siis istuu pyörätuolissa paikallaan koko päivän pystymättä tekemään mitään ! Tällä mallilla meillä vanhusten asiat, ihan kamalaa. 

Tarkkaillaan muutamia päiviä ja jos näyttää ettei pärjää, niin sitten pääsee takaisin vuodeosastolle.

Tulipa pitkä kirjoitus, harmittaa niin pirusti kun asuu niin kaukana ettei voi oikein auttaa.

No joo, mukavaa alkavaa viikkoa kuitenkin kaikille !

Mukavaa kuulla kuulumisiasi, Monique. Hurjalta ja kurjalta kuulostaa, tuo äitisi tilanne. Oispa tilanne parempi.

Kortisoni taitaa turvottaa aika paljon, joten vaakanlukemaa ei ehkä nyt ole syytä tuijottaa. Tsemppiä kovasti ja ole armollinen itsellesi!

Monique, onneksi ehdit saada polven kuntoon ennen reuman hoitoa. Kortisoni nyt tuo painoa, sille ei voi mitään. 
Voi äitiparkaasi, mihin tässä ollaan menossa.
Pikkuhiljaa tässä kuntoudutaan. Omasta mielestä tosi hitaasti. Hyvä puoli ketjun aiheeseen liittyen, paino on pudonnut kolme kiloa. Taitaa lääkkeiden aiheuttama ruokahaluttomuus olla syynä. 

Nyt tuli +/- 0kg pudotus, mut onneksi niin. 
Tällä viikolla tuli syötyä tuota makeaa sen verran paljon 🙈
Luulin, et meni plussan  puolelle. Mut ei ainakaan vielä 😁

Mieli on kyllä ihan hyvä ja tästä jatketaan eteenpäin 🤩

Paino tänään tasan 100 kg. On pyörinyt siinä nyt monta viikkoa, kävi jossain vaiheessa jopa alle 100 kilossa.

Olen kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, miten uusi vuosi on painonkehityksen suhteen alkanut. Olen täyttänyt ruokapäiväkirjan säännöllisesti, karkkia yms olen syönyt vähemmän (ei kuitenkaan kokonaan jäänyt pois, ja muitakin herkkuja olen syönyt), heviä kenties hieman enemmän. Olen käynyt salilla säännöllisesti 1-2 krt/vko, vesijuoksua, pilatesta ja hiihtoa myös ohjelmassa. Olisipa parempi hiihtokeli, että pääsisi hiihtämään. Mutta ehkä seuraavaksi pyöräilykausi alkaa. Pitääkin muistaa varata aika pyörän keväthuoltoon.

Sen jälkeen kun pari viikkoa sitten sain kortisonipiikin jalkaan, on turvotus hieman laskenut eikä jalkaa särje. Sen sijaan vihloo aika ikävästi kävellessä. Kunhan ulkona on hieman vähemmän liukasta pitäisi kokeilla mitä nilkka tykkää uusista MBT-kengistä.

Linnut ovat tällä viikolla alkaneet laulaa. Kevät tekee tuloaan ja valon määrä on lisääntynyt. Jännää, mikä positiivinen vaikutus sillä on mieleen! 

Viikko takana tsemppausta ja painonnousu kääntyi onneksi laskuun, ei mitään mullistavaa mutta 300g kuitenkin.

Äiti palautettiin takaisin vuodeosastolle muutaman tunnin kuluttua, joten sekin huoli helpotti, taas saa nukuttua paremmin kun ei tarvitse pelätä miten hän yksin kotona pärjäisi.

Kaikenkaikkiaan asiat siis aika hyvin. Mites teillä muilla on viikko edennyt ? 

Hyviä ja haastavempiakin juttuja teillä. Mut veti täältäkin pois ärheäkkä flunssa. Pieni vaiva moneen muuhun verrattuna. 10. silti menossa ja oon melkein pois maailmasta yhä. Flunssat  tulee ja menee...

Miehenko on menossa nivelen vaihtoon tämän vuoden aikana. Jännittää jo puolestaan. Jäärä mies ja on maajussi. Ei kuulemma leikkauksen jälkeen aijo olla kauan pois töistä. Mettään meinaa kaataa puita... Pelottaa, että kaatuu tai liukastuu ja se siitä polvesta sitten... Onneksi siihen tulee menemään vielä monta kuukautta. Kauanko teille on annettu saikkua leikkauksen jälkeen?

Zabby, minä ehdin eläköityä jonottaessa, mutta kyllä se 3 kk polven kanssa on aika yleinen jos on yhtään fyysisempi työ. Sairaalasta kirjoittavat kyllä vain kuukauden. 
Voi olla ettei miehelläsi ihan äkkiä tee mieli metsään kun näkee, mitä se on. 

Moikkelis moi

Voi teitä, tuntuu että nämä minun ongelmat ovat vielä pieniä 🤥

Huomenna onneks pääsee kiropraktikolle, kun selkä ollut niin huonona, ettei oikein
kävelemään päässyt. Jalat meinaa pettä alta. 
Lääkärit ei tee muuta ku särkylääkettä vaan, eikä kuulemma pitään vikaa ole 😖

Katotaan nyt mitä tuo kiropraktikko sanoo huomenna, et onko hänen mielestä vain jumi vai jotain muuta. Tuntuu et sekin tietää enemmän kuin tämän päivän lääkärit. 

Onko teillä inspiraatiota kirjoittaa kaikki syömiset ylös, mulla katos jonnekin eikä millään viittis. Täytyy vissiin vaan ottaa niskasta kiinni. 🙈

Muuten täällä menee ihan ok. 

Pienipyöreä, minullakin sama kokemus, ettei lääkärit ymmärrä lihasperäisiä vaivoja. Minulla oli aikoinaan krooniseksi äitynyt selkäkipu, johon kokeilin kaikkea mahdollista jumpasta fysioterapiaan ja kiropraktikkoon. Mikään ei auttanut, mutta sitten löysin osteopaatin. Kolmen hoitokerran jälkeen vuosia vaivannut kipu hävisi. Eli voin suositella osteopaattia, koska niillä on suurempi keinovalikoima kuin kiropraktikolla.

Mutta oikeasti minun piti tulla tänne jakamaan iloani, että olen onnistunut syömään ruokapäiväkirjan neljä tärkeää palloa vihreäksi viidettä päivää putkeen. Olen tyytyväinen!

Tänään toki söin kolme suklaakonvehtiä töissä ja kokonaiskalorimäärä oli toivottua suurempi (eli miinuksia ei tänään juuri tullut). Mutta herkkupallon väri ei siitä värähtänyt.