musta, jaksamista kovasti sulle ja osanottoni isäsi poismenon vuoksi! Liikunta on usein paras lääke suruun ja huoleen jos sitä vaan mitenkään jaksaa harrastaa.

Mä taas olen äidin luona viikonloppua viettämässä ja just äsken tehtiin lumityöt pihalla. Hauska harrastaa välillä ihan rehellistä hyötyliikuntaa, kun yleensä sitä kerrostalossa asuessa tulee aika vähän.

Zardi, mäkin olen huomannut että huonot syömiset ja huonot liikunnat on usien toisiaanruokkivia ilmiöitä. Mulle iskee usein helposti ajattelu että jos tiedän etten tänään liiku niin ei tarvii syödäkään (kunnolla) ja sitten verensokerit heittää häränpyllyä. Ja toisaalta taas jos päivä menee (muista syistä) huonoilla syömisillä niin sitten ei jaksa lähteä liikkumaan. Todella typerää kumminkin päin.

musta, voimia sulle ja osanottoni isäsi poismenon johdosta.

Mulla meni tämä viikko peukaloita pyöritellessä , Mutta ensiviikolla pitää mennä jo kuntosalille ettei tule liian pitkää taukoa treeneistä

On se kumma, että salille lähtö voi olla vaikeeta Sitä salille menoo tulee helposti siirettyä " seuraavaan kertaan " ja sitten huomaa, että ei ole käynyt pitkään aikoihin treeneissä ja lähtö on vieläkin vaikeempaa Onneksi mulla ei ole ollut nyt kun viikon tauko treeneistä joka oli osittain tarkoituskin. Kerkesin käymään Tammikuussa salilla kuitenkin kolmen viikon ajan putkeen ja sain salihommat hyvälle alulle Nyt pitää vaan ottaa itseensä niskasta kiinni ja mennä sinne kuntosalille. Jos nyt ensiviikolla en mene salille niin vaarana on että sitten saattaa tulla pitempi tauko kuin suunnittelin. Katsotaan jos yllättäs itsensä ja koittas jo huomenna mennä kuntosalille Ps. Tuntuu, että viime vuonna oli helpompaa. Oli aina kaksiviikkoa treeniä ja viikko huilia. Treenasin nelijakoisella ohjelmalla ja kävin neljä kertaa viikossa salilla kuitenkin loppuajasta alkoi olla jo aika sippi olo. Väsytti aika tavalla kun meni salille ei ehkä kerennyt oikein palautumaan en tiedä. Sen takia ajatelin treenata nyt vain kolme kertaa viikkoon mutta pitää treeni ohjelman samana. Hankaluutena on nyt se, että treeniohjelman läpivienti kestää yli viikon. Kun teen treeniohjelman kahdesti läpi niin menee jotain kolme viikkoa. Haluttais kumminkin vielä kokeilla eikö jaksais käydä viikossa neljä kertaa salilla. No pähkäilempähän näitä aikani kuluksi. Jotenkin kolme viikkoa treeniä ja yksi vapaa viikko mietityttää. Tietenkin vois vaihtaa treeniohjelman kolmijakoseen, mutta olen jotenkin tykästynyt nykyseen nelijakoseen treeniokjelmaan. Sillä voi tehdä koviakin treenejä ja "jaksaa vielä tulla" treeneistä kävellen kotiin

Toi on kyllä niin totta, että joskus on vaan veto poissa ja muu kuormitus niin suurta, että suunniteltujen treenien läpi saattaminen tuntuu vaativan yllättävän paljon selkärankaa. Olen tainnut aiemminkin mainita jotain siitä, että epäsäännöllistä vuorotyötä tekevänä treenien sovittaminen työvuorojen sekaan on vaivatonta ja esimerkiksi arkivapailla minusta mikään ei ole niin hienoa, kuin päivän aloittaminen aamutreeneillä, mutta työpäivinä treenaaminen taas voi olla jonkun 12-16 tunnin työvuoron jälkeen sellaista, että tuntuu, että treenin suorittamiseen vaaditusta sisusta 5% käytetään itse harjoitukseen ja 95% siihen, että lähtee treenaamaan töiden jälkeen.

Tänään en treenannut töiden jälkeen, vaan ennen duunia, ja jos menee aamulla duuniin klo 07, niin se ennen töitäkin treenaaminen lauantaiaamuna tuohon aikaan tuntui siltä, että lähteminen on takkuista, mutta on mun onneni, että mä rakastan treenaamista enemmän kuin sängyssä makaamista.

Niin, liikuntaa ei ole hyvä jättää, sen aikana voi ajatella monia asioita, voi myös tulla tauko loputtomalta tuntuvasta murehtimiselta. Vaarana on se, että muistaminen ja sureminen ei ole enää tervettä surutyötä, vaan noidankehää. Eilinen kuntoilu jäi melkein lumitöihin, mutta tänään varhaisaamuna jo harjoittelin itseni piippuun 18 kilon käsipainolla, tunnin istuin ennen suihkuun menoa uupuneena, mutta väsymys oli tervettä, tarkoitan puhtaasti fyysistä. Toimeliaana itseä on hyvä muutenkin pitää, hoidettavat asiat vaativat keskittymään, ja jokaiseessa päivässä pitäisi olla jotakin, vaikka onkin vaikeampaa.

Mulla liikunta toimii fiiliksen parantajana silloin kun olen väsynyt tai huonotuulinen. Ja tällöin liikuntamuodollakaan ei ole väliä. Se tunne, kun saa unohtaa aivan kaiken muun, ja painaa vain menemään! Ei siis ole mikään ihme, että liikkuminen lisää hyvää oloa. Usein myös treenin jälkeen ne huonoa tuulta aiheuttaneet asiat ovat saaneet huomattavasti pienemmät mittasuhteet.

Osanottoni musta, ja voimia sinulle.

Mä just painiskelen tämän ongelman kanssa, että kun ei treenaa, ni syömiset ei meinaa pysyä hanskassa. Otin viikonlopun ihan rennosti, kun on tätä limaista yskää ja tuntuu keuhkot olevan ihan tukkeessa varsinkin aamuisin. Vähän on nyt turhan rennoksi taas mennyt. Mies kiersi viikonlopun aikana kahdet messut (lauantaina rakennus- ja sisustus- ja eilen mp-messut) ja toi molemmista lakua. (Molemmista siksi, että oli lauantaina yksin ja eilen lasten kanssa ) Ja mä olen sitten puputtanut niitä jämiä. Lauantaina meni myös keksejä ja juustoa viinin kanssa, ja eilen käytiin appiukon synttäri-/nimpparikahvilla. Nyt on onneks taas sellanen olo, että mässäilyt on loppu ja tuntuu taas hyvältä syödä hyvin.

Odotan kovasti, et pääsis jo treenailemaan. Se on niin ihana tunne, kun treenin jälkeen tekee mieli syödä vaan jotain superterveelistä palauttavaa eikä herkut maistu ollenkaan.

Ostin muuten viime viikolla blenderin. Mulla on ollut sellanen monitoimikoneen yhteydessä oleva, mut eihän sitä koskaan tule käytettyä, kun se iso vekotin on jossain kaapin perukoilla ja pitäis koko systeemi aina kasata pöydälle. Nyt ostin sellasen pienen, kun halvalla sai, ja parit smoothiet tuli viikonloppuna tehtyä välipalaksi. Kiva, kun lapsillekin maistuu (jos ei laita mitään hiutaleita tai leseitä sekaan).

Moikka Kävin kuntosalilla treenaamassa. Tänään oli ihan hyvä treeni. Alkaa pikkuhiljaa pystyä treenaamaan samoilla painoilla millä treenasin ennen Joulukuun taukoa. Jännä liike tuo penkkipunnerrus olen muistaakseen jostain lukenut, että kyynärpäät pitää pitää kehon vieressä kun punnertaa eikä päästää kyynärpäitä leviämään sivuille. Taas toisaalta luin, että kun levittää kyynärpäitä niin liike ottaa paremmin rintalihakseen tiedä häntä mikä lie sitten oikea suoritus tapa. Itse kun teen punnerrus liikettä niin välillä mulla on kyynärpäät lähellä kehoa ja välillä sivulla. Tykkään tehdä penkkipunnerrusta käsipainoilla saan niillä paremman tuntuman rintalihakseen kuin penkkipunnerrus penkissä tehtynä. Meidän salin penkkipunnerrus penkki on siitä huono, että siinä ei ole varmistus rautoja ja olen kerran jäänytkin tangon alle onneksi sain kikkailtua tangon telineeseen ja pääsin pinteestä toinen varokeino on se, että en laita lukkoja tankoon kun penkkaan jos ei saa tankoa ylös niin kallistaa sitä niin painot putoavat pois koska tangossa ei ole lukkoja (saataa tulla aika ryminä kun painokiekot tipahtaa tangosta lattialle) Nykyään teen penkkipunnerrusta kuitenkin pää asiassa käsipainoilla paitsi penkkipunnerrus kapealla otteella sen teen penkissä. Käsipainojen kanssakin saa olla varovainen. Kerran tein kovaa sarjaa kässäreillä ja yritin saada vielä pari viimeistä toistoa tehdyksi väkisillä niin voimat loppu kesken juuri kun paino oli ylhäällä ei kerinnyt kissaa sanomaan kun paino tuli alas onneksi paino vain hipaisi poskea alas tullessaan ja selvisin säikähdyksellä. No näistä on otettu opiksi ja yritetään treenata nykyään varovaisemmin.

Siinäpä tuli lisää syitä treenata kunnon salilla: Joku asiansa osaava varmistaja on liki poikkeuksetta lähellä.

Ei hitto, oonkohan mä pääkopastani (tai muualtakaan) aivan terve? Olin suunnitellut huomiselle salitreeniä (jalkoja) mutta nyt en malttais enää hetkeäkään pysyä pois sieltä salilta. Tänään piti olla kehonhuoltoa ja luistelua, palauttavaa liikuntaa ja huomenna sitten niitä jalkoja taas. Ja treenin jälkeen sitten matalan tehon aerobista useampi tunti (hyötyliikuntaa hevosharrastuksen parissa).

Punnitsen tässä, pitääkö mun oikeasti mennä tekemään se hyvä treeni tänään kun kerran on fiilis päällä.. Pitäisi kai kun on siihen mahdollisuus?? Huomenna saattaisin säästellä itseäni ns. tiedostamatta kun tiedän, että reenistä suoraan on tallihomia vaikka ruoat saankin välissä vetää naamaan. Plus aikataulullinen kiire tehdä se reeni.

Mut se tärkein kysymys lienee: oliko mun edellinen treeni sunnuntaina todella jotenkin huono, että olisin jo tänään tarpeeksi palautunut? Palauttavaa liikuntaa olen kyl harrastanut hyvin ja eilen rullasin ja venyttelin paikkoja.. Silti, vähän ihmettelen.. Se on kai tänään pakko vetää vielä kovempaa kuin viimeksi!