Japena, kuulostaa ikävältä ja pelottavalta. Voimia teille.

Kurjaa Japena, toivottavasti saatte kaikki apua. Yrittäkää kaikesta huolimatta nauttia viikonlopusta ja onnea miehellesi.

Terveyskeskukseen on otettu yhteyttä, diagnoosi on hyvin tod.näk. närästys ja sain ohjeen hankkia närästyslääkettä varoiksi seuraavaa kertaa varten, ostettu on 🤔🙂. Keskustelu oli ihan hyvä, hoitsu myönsi, että voi toki olla muutakin ja jos vaiva uusii lupasivat tutkia.

Ei saatu aikaiseksi viritellä verkkoja krookusten ympärille mutta olen laittanut havuja niiden päälle iltaisin paitsi eilen illalla unohdin. Voi kurjuus, aamulla oli kaikki etupihan krookukset syöty maata myöten. Niitä oli useampi kymmenen, ai niin, yksi oli jäänyt syömättä. Suututtaa, enemmän oma unohdus mutta jos olisin aamulla saanut sen roikaleen kiinni olisi voinut tapahtua kamalia. Tänään kyllä muistan suojata takapihan kukat. Viime vuonna rusakon söivät myös helmililjat... nuoh. Onneksi aurinko paistaa tähän risukasaankin, talvikylvöt ovat itäneet 🌱🌱. Jänikset varmaan odottavat vesi kielellä ruiskaunoiikien ja päivänkakkaroisen kukkaan puhkeamista. Vaikuttaako kauriskarkoite myös rusakoihin?

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Japena, voimia taas kerran teille molemmille. Kyllä se eläkkeelle lähtö ja eläkeasunto tulevat tarpeeseen, eivätkä yhtään liian aikaisin.

Tintti käy yhä röyhkeämmäksi. Tosi kiva, kun menen kylpyhuoneeseen istuntoon, niin tintti koputtelee ikkunassa. Pusaa siinä sitten. Ja eilen kun kömmin saunan lauteille, niin eikö se tule tillittämään saunan ikkunasta. Mä kyllä väännän siltä niskat nurin, jos vaan saan kiinni.

Silmäpussiasiaa: Mulle on tehty yläluomien leikkaus Eiran sairaalassa kaksi vuotta sitten. Luomet roikkuivat niin, että koko ajan oli silmätulehduksia. Leikkauksen jälkeen ei yhtäkään eikä silmiä kutittele enää. Kela korvasi. Operaatio on helppo ja kivuton, aurinkolaseja piti käyttää pari viikkoa ja voidella arpia, jotta ne sulautuivat luomeen (ei huomaa ollenkaan). Vuoden päästä toiseen arpeen kasvoi nuppineulan päätä pienempi valkoinen rasvapallo, joka poistettiin takuuseen kuuluvana. Luomet ovat nätit ja silmämeikki onnistuu, kannatti käydä.

On mulla pienennetty rinnatkin monta vuotta sitten, 600 grammaa pois kummastakin. Siihen jäivät olka- ja päänsäryt. Äidilleni aikoinaan sama leikkaus ja hän usein sanoi, että olisi pitänyt mennä jo aikaisemmin. Sitä mieltä minäkin nyt olen.

Ei kai tällaisissa operaatioissa mitään hävettävää ole, ainakaan mun mielestä.

Nuo olivat terveydellisistä syistä, mutta jos viitsisin, olisihan tässä mummossa paljon korjailtavaa. Vaan pelkästään ulkonäkösyistä en ala itseäni leikkelemään. Vuosi sitten plastiikkakirurgi pisti jotain täyteainetta ylähuulien uurteisiin, että huulipuna ei juoksisi pitkin ryppyjä. No se operaatio meni ihan hukkaan, kun tuli maskipakko ja uurteet ovat tulleet jo takaisin.

Äsken herkuteltiin sinisimpukoilla, Justus keitteli herkullisen liemen jostain sitruunaruohoista ja ties mistä.

Suupaltti, hyvä jos vaivasi oli vain närästystä. Tyttäreltäni leikattiin sappikivet, uusi kipukohtaus seurasi toistaan aina pahempana, kunnes joutui pikaleikkaukseen. Ei kannata mitään kipuja ihmetellä, Koshkoi neuvoi hienosti.

Aurinkoista viikonloppua kaikille. Ihailen tuosta ikkunasta parhaillaan auringonlaskua järven toiselle puolelle. Sinivuokot ja krookukset kukkivat, isot narsissit avaavat nuppunsa näinä päivinä. Huomenna pihahommia ja sunnuntaina tapaamme yhdet ystävät Tammisaaressa puistossa.

Heippa 🙂

Kiitoksia kirjoituksistanne. Niitä on ollut ilo lukea. Alkoi naurattamaan Mustikkaposken  vesileikit.😂

IL:n  sitkeä ihailija on kyllä erikoinen. Kerroin asiasta siipallenikin.  JJ  kirjoitit taas niin kauniisti ystävyydestä ja tyttärentyttärestä <3 🥰

Kiitos jokaisesta muustakin kirjoituksesta. Kädet kipeinä, niin yritän pitää tämän lyhyenä. 

En ole jaksanut kirjoittaa ja tuntuu, että ei ole kauheasti mitään kirjoitettavaa. Nyt kun aloitin, niin laitan lyhyesti tärkeimmät. 

Viime lauantaina lähdimme siis äidin hoitolaitoksen kautta ajelemaan kohti kaupunkikotia. Isänikin tuli  sinne hoivakodin pihalle, joten tapasimme hänetkin. Äitiä oli tietty ihanaa tavata ja paijata, mutta huono kunto vetää mieltä apeaksi. Pyykinpesua riitti, kun kotiin pääsimme. Rakas siippani vaihtoi sunnuntaina kesärenkaat. Iltapäivällä olimme sitten kävelyllä, kun puhelimeni soi. Siihen soitti rokotusajanvarauksesta joku, kun olin perjantaina yrittänyt sinne soittaa. Vantaalla alkoi viime maanantaina yli 60 ajanvaraus ja mietin, jos valvon yötä myöten, niin ehkä saisin siiipalleni ajan jo maanantaille, kuten itsellänikin riskiryhmään kuuluvana oli. Myöhemmin tajusin yhden ystävän kanssa puhuessani, että eihän niitä aikoja ole heti seuraavalle päivälle, kun se ajanvaraus alkoi. Olin jo unohtanut koko asian, kun puhelin soi. No, sain siinä samalla sitten siipalleni varattua ajan tiistaille. Kovasti mietin, miten eväät riittäisivät, kun olen karttanut Vantaan kauppoja yli  vuoden. Lopulta homma hoitui yhden ystävän neuvosta niin, että kun minun aikani oli ma heti klo 8.05, niin menimme molemmat sinne. Pariskunnat ottivat vain yhden vuorolapun ja ohjattiin sitten samaan huoneeseen. Omasta puolestani olin tulostanut jo netistiä "riskiryhmäläisyyteni", että siihen ei menisi aikaa ja kyselin kovasti, jos siippani saisi samalla rokotteen, vaikka aika oli vasta seuraavalle päivälle. Alunperinhän tarkoituksemme oli lähteä heti rokotuksen jälkeen takaisin tänne meidän maanpäälliseen paratiisiimme. Siinä sitten kävi niin onnekkaasti, että saimme molemmat maanantaina ne rokotukset. 

Ranta on täällä nyt sulana ja meillä on vedessä kaksi katiskaa. Kolmena yönä on nyt kyllä mennyt jää riitteeseen, kun on ollut pikkupakkasta öisin. Minä liukastuin (vaihteeksi) tuossa maaliskuun loppupuolella maanantiaamuna. En edes ajatellut, että siitä olisi tullut muuta kuin ammottava haava vasempaan kämmeneen ja mietin, miten sen saa ikinä parannettua. Haava on kyllä parantunut hyvin. Kaatuessani loukkasin samalla vasemman polven ja vähän olkapäätä ja käsivartta. Ilmeisesti myös tämä oikea olkapää (meni reilu vuosi sitten sijoiltaan) otti iskusta nokkiinsa ja tein varmuuden vuoksi viikko sitten perjantaina jo tapaturmailmoituksen. Oikea olkapää menee vanhaan tapaturmaan. Kipuja on siis joka puolella. Tämä "mahdollinen" polymyalgiakin kiusaa. Olen taas joutunut ottamaan yöllä nukahtamislääkettäkin..... Olen niiiiiin kyllästynyt juoksemaan lääkäreissä. Takana on nyt 5 - 6 kertaa hammaslääkärissä, kun tehtiin juurihoito yhteen hampaaseen. Maanantaina minulla on aika yksityiselle lääkäriasemalle ortopedille sekä tästä vanhasta vammasta (oikea olkapää - totesi sen silloin ensimmäisenä ilman magneettikuvia, jotka otettiin vasta Helsingissä) että maaliskuun lopun kaatumisesta. Pelkään vähän, että vasemmasta polvesta on vaurioitunut kierukka. Oikea polvi on leikattu 4 kertaa, vasenta ei vielä kertaakaan...... 

Tuon lääkärin jälkeen on aika Mikkelin keskussairaalaan reumalääkärille tämän mahdollisen polymyalgian vuoksi. Labroissa ja röntgenissä kävin jo aiemmin. Keskiviikolle on sitten vielä aika radiologille, kun on pakko saada kortisonipiikki ultraääniohjauksessa oikean olkapään nivelkapseliin. Tämä on sitten neljäs pistos siihen. Vamma sattui tammikuun alussa 2020. Kädet syyhyäisi, että pihalla pääsisi jo jotain tekemään.... eipä uskalla kättä käyttää, kun ihan pakollisiin juttuihin. Hirvittää vielä minkä määrän lääkkeitä joudun syömään.... 

Pihalla on sinivuokkoja kukassa. Tuotu kukkapenkkiin vanhempieni luota. Pientä vihreää puskee sieltä sun täältä, mutta yöpakkasten vuoksi ei niille oikein mitään voisi vielä tehdäkään, vaikka olisi terveät kädet. 

Eilen iltapäivällä istuimme terassin sohvalla. Muutama parvekelasi oli auki ja lämpöä siinä 30 astetta. Maistui viinilasillinen hyvältä. 

Nyt on lohi muhimassa merisuolassa. Savustamme sen tänään. 

Rakas siippani pilkkoo puita. Kaadoimme toissapäivänä isohkon koivun. Minäkin olin hetken narunaisena, että siippani sai latvaosan kaatokoloon laitettua kiilan. Totesi kyllä kaadon jälkeen, että taitaa olla jo liian vanha enää kiipeämään puihin. 

Naapurille lupasi kyllä eilen, että kaataa sieltä suuren männyn, joka näyttää siltä, että ei ole enää ihan terve. Normaalisti kaataisiva itse, mutta mies on toipumassa vakavasta sairaudesta. 

Nyt vaatteiden vaihtoon ja päivän lenkki tekemään. Vasen polvi jäykistyy paikoillaan seistessä ja on selvästi turvonnut. Turpoaa myös polven takaosasta, niin että sitä on vaikea koukistaa. Ei kun lenkille. 

Mukavaa, ihanaa, kesäisää ja lämmintä viikonloppua kaikille. 🥰

Heipsan kaikille!

Tulin tuolta helteestä vähän viilentymään sisälle. Olin vähän kaivelemassa maata, mutta nuo jalkaterät ei siitä puuhasta tykänneetkään. Hermot siis mennyt jalkateristä.

Lähden kohta kesäkeittiöön paistamaan lettuja 45 vuotis kihlajaispäivän kunniaksi. Seurusteltu 47 vuotta. 
Aika kuluu niin äärettömän nopeasti. Ei meinaa perässä pysyä.

Hyviä vointeja kaikille!

Huomenta
Muorin kuntoutuminen on kyllä ilmiömäistä. Antaa toivoa itsellekin kun sama on joskus edessä.

Hei Ihanaiset,
tänään on ollut jännä päivä, saatiin ensimmäiset koronapiikit ja toiset saadaan 6.7. JEE 🥳, kotimatkalla käytiin ostamassa jäätelöpuikot kun oltiin niin reippaita 🏆. Hienon näköisiä ilmoja on ollut mutta meillä on tullut aika lailla, tänäänkin on tosi kylmää. Olen yrittänyt haravoida mutta vaahteran ja tammenlehdet lentävät karkuun. Viikonloppuna aloitettiin ulkoruokailut, virvokkeita ollaan terassilla jo aiemminkin nautittu ja muutaman kerran olen hätäisesti käynyt aamukahvitilkan horaisemassa pihalla. Tämä on niiiin parasta. Isäntä istuu nytkin terassilla ja tahtoisi syödä ulkona 😋 minusta on liian kylmä ggrrr🌬❄️. Aamulla kyllä istuin kahvimukin kanssa pannuhuoneen rapulla ja katsoin kuinka punarintapariskunta hyppeli kuusenkannon ympärillä ja tutkivat pesäpaikkaa, ihania pikkuruisia palleroita.

Lauantaina kävi lapsenlapsi ja ex-vävy vaihtamassa autoihinsa kesärenkaat. Kahviteltiin pihalla, oli kiva jutustella vaikka ex-vävyn kanssa pitää vääntää englantia. Onneksi hänellä oli puheripuli niin pääsin helpolla, nyökyttelin, ynähtelin ja ripotteli täytesanoja sopiviin rakosiin☺️. Lapsenlapsi jäi vielä isänsä lähdettyä, auto vaati hieman rassausta. Kävivät papan kanssa ostamassa uusia polttimot, lisäsivät öljyä ja jäähdytysnestettä ja pappa muistutti, että auto pitäisi kohta katsastaa. Lapsenlapsi oli ihmeissään muista sen voi tietää, isäntä nautti, kun sai opastaa. Oli taas pari päivää uutta juteltavaa isännän kanssa.

Tästä nyt ei ole kenellekään mitään apua mutta kerron kuitenkin. Minulla on silmäpussit ja jäätävät mustat silmänaluset. Olen vuosia miettinyt alaluomien leikkausta mutta, kun se olisi pelkästään kosmeettinen toimenpide olen hävennyt ajatusta. Päätin jo toteuttaa leikkauksen, kun ne silmäpussit minua harmittavat mutta sitten tuli korona ja hautasin haaveet. Systeri leikkautti yläluomet muutama vuosi sitten ja koska luomet häiritsivät näkökykyä sai niihin Kela-korvauksen. Leikkaus onnistui hyvin eikä systerin tarvinnut syödä yhtään kipulääkkeitäkään. 

Nyt jänskätään tuleeko oireita, isäntä ei varmaan tunnusta vaikka tulisikin, kun pikkuveljensä sai jo vähän aikaa sitten rokotuksen eikä jälleen tullut mitään oireita. Minä olen oman sisaruskatraani ensimmäinen joten minulla ei ole mitään paineita 😇. Miehet ovat joskus/usein omituisia 😘.

Jännä ero näköjään tossa ekan ja toisen piikin välisessä ajassakin eri puolilla - minä sain myös eilen ekan ja minulla toinen on 13.7. Hoitaja vielä totesi, että se on sitten tasan 12 viikkoa. Suupaltilla näköjään viikkoa lyhyempi se väli. En kyllä tarkastanut, oliko laskettu oikein 12 viikkoa

THL, meillekin tarjottiin ensin tuota 13.7. aikaa mutta kysyin löytyisikö aikaisempaa aikaa vaikka jostain muusta rokotuspisteestä ja saatiin sitten tuo 6.7.

Illalla, kun menin nukkumaan niska oli vähän jäykkä ja päänsärkyhän siitä tuli. Yö oli levoton, näin ihan kummia unia ja paljon. Isäntä sanoi, että juttelin kovasti, kun hän tuli nukkumaan mutta mitään ei saanut puheistani selvää. Heräsin monta kertaa, kun vaihdoin kylkeä ja rokotettu käsivarsi oli kipeä ja herätti, kun sille kyljelle käännyin. Aamulla otin särkylääkkeen, isäntä mennä porskuttaa, on hän aika tervaskanto 😘.

Aurinko paistaa, nyt ulos pihaa rapsuttamaan. Huomenna tulee ikkunanpesijä eikä yhtään liian aikaisin.

Moi mimmit! Sinitiainen sitkeästi käy esittelemässä ikkunan takana pesänrakennusaineita, joita se pitää nokassaan. Ikkuna on täynnä valkeita kakkaviiruja, mutta ei kai kannata pestä ennen kuin ihailija luovuttaa? Ja alkamassa on terassiremonttikin juuri sen ikkunan edessä.

Sain nojatuolini verhoilijalta ja se on kuin uusi! Kestää toiset 25 vuotta. Työn osuuden saa kotitalousvähennyksiin, eipä kannattaisi uutta ostaa.

Sunnuntaina teimme retken Tammisaareen ystäviemme huvilalle. Päivä oli upea, söimme ulkosalla. Sisällä ei tarvinnut käydä ollenkaan. Kyynelehdittiin heidän koiransa kuolemaa ja toivotaan, että tutun kennelin astutus onnistuu ja sieltä tulisi perheeseen pieni kääpiösnautseripoika.

Osallistuin eilen pankkini webinaariin ja osasin sen jälkeen asentaa puhelimeeni Apple Payn. Nyt pitäisi enää opetella käyttämään sitä ostoksilla. Pakko jotenkin yrittää pysytellä kehityksessä mukana.

Juniori käy kartingissa pari kertaa viikossa, on ystävystynyt samanikäisen pojan kanssa ja treenaavat keskenään. Eilen oli aikuisten kisat (yli 14-vuotiaat) ja Juniori sai luvan osallistua, vaikkei pisteitä voikaan isojen kisasta kerätä. Arvatkaa oliko rinta rottingilla, kun hän oli voittanut yhden lähdön! Hevyteinillä taas oli poski mustelmilla ja äitinsä tivasi, onko ollut tappelussa. Poika vakuutti, ettei takuulla ole tapellut, jolloin tytär huolestui, että nyt sillä on suussa varmaan joku kamala kasvain. Aikansa asiaa ihmettelivät, kunnes selvisi, että pojalla on tapana lukiessaan painaa vesipullonsa isoa korkkia poskea vasten ja vetää se pois, niin että se korkki tavallaan imee kuin fritsun poskeen!

Mä aloin muistella, kuinka me tyttöjen kanssa joskus 14-15 vuotiaina yritettiin tehdä imurilla fritsuja, kun ihailtiin isoja tyttöjä, jotka kulkivat ns. fritsuliina kaulalla. Muistatteko ne ohuet sifonkihuivit!

Nyt pitää mennä Justuksen perään puusouviin!