Tänä aamuna oli taas maa valkoisena ja lunta oli parin sentin verran. Anniina Valtonen selitti taannoin Puoli seitsemässä, että leuto talvi on polaaripyörteen syytä, kun kaikki kylmä ilma on pyörteen sisällä eikä pääse ulos voimakkaiden tuulien johdosta. Nyt kuulemma pyörre on hajonnut ja siksi viikolla pohjoisessa on ollut parinkin kymmenen asteen pakkasia ja täällä etelämpänäkin on ollut pakkasta etenkin öisin. Nyt sitten tulee matalapaineita lännestä ja taivaalta satelee lunta, räntää, vettä ja pieniä eukkoja peräreet perässä, lupsakkaa uutistenlukijaa Urpo Martikaista siteeratakseni! No, näinhän se kevät aina keikkuen tulee.

En ole pitkään aikaan päässyt Keventäjiin mobiililaiteilla, joten kyselin asiaa ylläpitäjiltä. Sain vastaukseksi, että mobiililaiteella sovellukseen pääsevät vain maksavat jäsenet 😮 Aika erikoista, sanoisin, mutten viitsi sen takia ottaa maksullista sopimusta. Minullahan oli vastikään vuoden sopimus, kun ajattelin, että voisi olla kivaa pitkästä aikaa pitää ruokapäiväkirjaa ja hyödyntää reseptejä, mutten sitten viitsinyt juurikaan sitä tehdä, joten hukkaan menivät nekin rahat. Sitä paitsi, voihan ruokapäiväkirjaa pitää ihan ilman sovelluksiakin ja Finelin sivuilta löytyy tietoa erilaisten ruoka-aineiden kaloreista ja ravinto-arvoista ihan ilmaiseksi!

Tänään alkoi sitten myös formulakausi. Ensimmäinen kisa oli tavan mukaan Australiassa, mikä tarkoitti erittäin aikaista aamua, sillä kisa alkoi jo klo 6 😵 Minulla oli kello soimassa puoli tuntia aikaisemmin, jotta ehdimme laittaa aamupalan, jonka söimme sitten kisaa katsellessa. Melbourne on hankala paikka, kun siellä melkein aina sataa näihin aikoihin. En ihan heti muista, milloin siellä olisi viimeksi ollut kaunista kisaviikonloppuna ja siis nytkin satoi. Se puolestaan tarkoitti iloisia pyörähdyksiä ja ulosajoja varsinkin nuorilla tulokaskuljettajilla, vaikka kyllä vuosien kokemuksen omaava Alonsokin antoi yllättää itsensä! Suomalaisia kuskeja ei tälla kaudella ole lainkaan, kun Sauber ei uusinut Bottaksen sopimusta ja hän sai Mercedekseltä vain testi- ja varakuskin pestin. Joku "asiantuntija" kyllä jossain ennusti, että Mersu antaa kesken kauden potkut uudelle, nuorelle tulokaskuskilleen ja että Bottas pääsee sitten taas ajamaan, mutta mainittu kuski Kimi Antonelli (lienee saanut nimensä Räikkösen mukaan!) oli ainoa uusista tulokkaista, joka ajoi maalin asti ilman virheitä, joten saa nähdä miten käy. Minä en Bottasta kaipaa, kun en ole koskaan pitänyt häntä mitenkään erikoisen hyvänä, mutta ensi vuonna saattaakin sitten jo päästä mukaan uusi, nuori suomalainen Tuukka Taponen, joka on kuulemma sangen lahjakas. Hän ajaa nyt F3-luokassa.

IL, sinulla sitä riittää vuodesta toiseen hommia autojen kanssa siellä Espanjassa. Voin hyvin kuvitella, että sikäläisessä macho-kulttuurissa yhdistelmä nainen ja auto ei välttämättä ole niinkään vakavasti otettava huoltoasioissa 🙄

Ai Espanjassa ei tunneta mankelia 😲 Mitä siellä sitten lakanoille tehdään? Silitetään? Ei silti, mitä minä sitä kyselen, kun en itse viitsi tehdä lakanoille pesun jälkeen mitään! Meillä ei ole mankelia ja minähän en lakanoita ala silittää. Sitä paitsi, nehän rypistyvät kuitenkin heti ensimmäisenä yönä 😉

Tiinuliinu, olen jossain luonto-ohjelmassa nähnyt mainitsemasi toukkakulkueen. Sehän on ihan kivan näköinen, mutta ei sitten niin kovin kiva lähikontaktissa! Ja sitten kun on "hyvä toukkavuosi", niitä on varmaan aika vaikea väistellä varsinkin koiran kanssa. Onneksi siellä voi ulkoilla muuallakin kuin metsissä.

No, eipä tässä sitten muuta, kun mitään ihmeempää ei ole tapahtunutkaan. Voikaatteen hyvin ja viihtykää, missä sitten olettekin 😄

Kiva että espanjassa keli asettunut. 

Kevät on jo ihanan pitkällä. Lunta tietty mutta päivät pitenee ja aurinko näyttäytyy useammin. 

Olen jotenkin niin tohkeissani kun kilot eivät haittaa elämää. 
Vaijeriliun lisäksi nyt innostuin kylpylässä laskemaan renkaalla tuubia alas. Se oli oikeastaan jännempää kuin vaijeriliuku konsanaan. 
On niin kiva kun voi lastenlasten kanssa taas tehdä vähän jännempiä juttuja. Ei kilot estä eikä painorajat. 
Olen aina tykännyt esim Linnanmäellä käydä laitteissa. 40 täytettyä tosin pää ei kestänyt enää pyöriviä vempaimia. Sitten tuntui että turvalaitteet ei kunnolla menneet kiinni. Ehkä ensi kesänä taas kokeilen muutamaa. 

Luistelu olisi myös sellainen mitä tekisi mieli 35 vuoden jälkeen kokeilla. Nuorena luistelin paljon ja aikuisena lasten ollessa pieniä. Sitten mursin nilkkani, lihoin ja en enää uskaltautunut jäälle. 

Kyllä minulla järki kuitenkin päässä näiden juttujen kanssa tai no ehkä tuo laskuvarjohypyn suunnittelu ei ihan sitä ole kaikkien mielestä, miehen ainakaan mutta se on yksi unelma myös. Katsotaan saanko sen toteutettua ensi kesänä. 
Tuolla Lappeenrannassa olisi tarkoitus, mutta älkää säikähtäkö ei silloin kun on tapaaminen. 

Odotan niin pyöräilykauden alkua ja toinen on tuo asuntoautoilu. Mieli tekisi jo johonkin. 
Elämä vaan niin auki kun ei tiedä saadaanko talo myytyä ja milloin. Milloin se eläke oikein astuu todella kuvaan. 

Viikonloppu oli kiva tuolla Imatralla vanhemman tyttären perheen kanssa. Tytär kyllä väitti ettei rentoudesta tietoakaan heidän hulivilien kanssa. No minua ei lasten touhut eikä kiukuttelukaan haittaa. Kiva on kotoa välillä lähteä. Tytär on kivaa seuraa, hän on niin tasainen ja iloinen luonteeltaan. Miehensä kokkasi, tämä mumma vain leikki muksujen kanssa, ulkoili tai luki. 

Huomaan että talvimasennukseni alkaa hellittämään. Tänä vuonna kuukautta aiemmin. Ehkä tuo Dubain matka edesauttoi ja että on vain kaksi muksua tässä. 

Kyllä minä pääsen mobiililaitteella tänne koko ajan. Onko sovellus sitten jotenkin eri asia?

Voi miten kiva, kun oli kirjoitteluita täällä! Menna, mä pääsen kyllä mobiililaitteella, omituista juttua. Tiinuliinu, ne toukat on riesana täälläkin. Jos muistat, meidän taloyhtiön vieressä on pinjametsikkö ja sinne ei kannata koiria tähän aikaan viedä. Japena, ymmärrän riemusi, kun pystyt tekemään kaikenlaista. Minäkin joskus kauppakassia raahatessani mietin, miten jaksoin tehdä yleensä mitään silloin, kun olin 27 kiloa painavampi.

Eilen oli hauska päivä. Ajelimme kaupungille, mutta joka paikka oli autoja täynnä, ei parkkipaikkaa löytynyt millään. Oltiin jo melkein Albirin kaupungissa, kun teimme oman parkin venesataman eteen, oli sen pari muutakin autoa keksinyt. Sieltä sitten hiljalleen kuljeskeltiin kaupungille pari kilometriä. Selvisi, että kirkkopuistikossa oli jotkut maalaismarkkinat. Siellä tehtiin ruokaa jos jonkinlaista, pöydät ihmisiä täynnä. Kojuissa myytiin maalaisten tuotteita ja käsitöitä. Katselin, kuinka nunna ja pappi kaavussaan riensivät rannalla olevaa luostaria kohti ja heidän jäljessään kaveri kantoi valtavaa paellapannua. Ehkä oli juhlat tiedossa.

Emme mahtuneet mihinkään, joten mentiin rannalle tuttuun paikkaan herkuttelemaan tapaksilla. Rannalta on purettu iso parkkipaikka ja sen tilalle on rakennettu "olohuone" l. lasten leikkipaikkoja, koirille pieni agilityrata, taideteoksia, istuinryhmiä, puita ja kukkia. Hiljalleen valuttiin kohti autoamme, pistäydyttiin vielä kaupassa ja sitten kotiin.

Tänään aurinko on hellinyt, joten vietin terassilla koko päivän. No pesin mä käyttövaatteita, jotka liehuvat nyt alaterassilla. Altaan vesi on harmikseni vielä sen verran kylmää, ettei houkuta. Lounaaksi söimme valtavat kasat salaattia ja kalaa ja jälkiruoaksi tuoretta ananasta ja viinirypäleitä. 

Ja nyt mua alkaa sitten jännittää abin huominen englanninkoe. Joko poika ei itse ymmärrä yhtään, mistä on kysymys tai sitten hänellä on lehmänhermot. Niin rauhallisia vastauksia en ole ikinä kuullut, kuin häneltä soittaessani. Tytär jännittää myös ja tiuskii minulle. Kysyin esim., mitä hän on varannut eväiksi kokeeseen, niin tiuskaisi, että älä sinä painosta minua, kyllä mä osaan pojastani huolehtia! No, ymmärrän, että äiti on se, johon hermopainetta puretaan.

Kivaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Nyt eletään sateista tiistai-iltaa. Ulkoministeriö on lähettänyt sekä tekstiviestejä että sähköposteja, että koko Espanjassa on myrsky-, tuuli- ja sadevaroitukset voimassa, ohjeistanut pysymään kotona ja antanut hätänumeroita. Meillä täällä Alteassa on kaikki hyvin, mutta ei lähdetä mihinkään, ellei ole pakko. Eilenkin ajellessamme kotiin asioilta minua hieman jännitti, kun kallioilta syöksyi vettä tien yli rotkoihin. Silmiin osui silkkikukkasin koristettuja ristejä, joita on pystytetty pahimpiin paikkoihin joskus menehtyneiden muistoksi.

Eilen tosiaan ajelimme Benidormin lähelle ostoskeskukseen. Minä löysin Decathlonista (urheiluvaatteiden ja tarvikkeiden erikoisliike) vesijumppapuvut itselleni ja ystävälleni. Sisustustarvikeliikkeestä olisin löytänyt vaikka mitä, mutta tyydyin lautasliinoihin ja johonkin matkalaukkuun mahtuvaan. Justus vaelteli valtavassa rautakaupassa varmaan tunnin ja suunnitteli jo autolla tuloa seuraavan kerran, että saisi vietyä Suomeen yhtä ja toista. Osti kuitenkin vain tongit,

Ostimme myös ruokaa valtavat kasat, sillä kaikkialla varoiteltiin jo Laurence-myrskyn jälkeen tulevan seuraavan. 

Tänään Justus korjasi liesituulettimeen jumiin jääneen risan polttimon, ei vaan älytty ostaa uutta. Tehtiin yhdessä pastaa ja sienikastiketta, ostettiin meille tuntemattomia sieniä. Ne olivat Etelä-Koreasta, enoki-nimisiä eli talvijuurekkaita. Voi miten hyvää tuli, Justus jo selvitti, että saa niitä Suomestakin ainakin säilykepurkissa. Jälkiruoaksi mansikoita, jotka eivät kylläkään maistu niin hyville kuin suomalaiset.

Sateita on ennustettu ensi viikon torstaille asti eli sitten perjantaina paistaa, kun lähdemme täältä pois. No, täällä talolla on kuitenkin mukavampi olla sateessakin kuin esimerkiksi yhdessä hotellihuoneessa. Lueskellaan, olen kutonut kahdet villasukat, katsellaan Netflixiä ja Disney+:aa. Ilmallehan nyt vaan ei voi mitään,

Talvijuurekkaita löytyi vakikävelyreitiltäni joulun maissa. Kannossa kävelytien varressa pistivät silmään ja talvijuurekkaiksi olin tunnistavinani. Siinä vaan kulkee niin paljon koiranulkoilutajia, että jäivät kasvamaan ja kun tuli lisää lunta, katosivat kokonaan.

Toivotavasti myrskyt ovat vähän rauhallisempia teidän kohteilla.

Kirjoitin eilen  pitkän kirjoituksen ja niin vain hävisi jonnekin 😡  Olen huomannut sellaisen, että kun kirjoittaessa kuluu aikaa ja "kirjoituslaatikko" on pitkään auki, niin sitten kun painan lähetä-nappulaa alkaa vihreä ukko pyöriä vasemmassa yläkulmassa eikä  mitään tapahdu. Toimintoa ei myöskään saa peruutetuksi, joten ellen ole muistanut kopioida tekstiä ctrl-C:llä, niin sitten se vilahtaa bittiavaruuteen. Pelkkä kopioiminenkaan ei välttämättä auta, vaan sivusto pitää sulkea ja avata uudestaan. Tämä ongelma ilmestyi siinä vaiheessa, kun Kiloklubi muuttui Keventäjiksi.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsemani ongelma mobiililaitteiden kanssa selvisi minulle yhtäkkiä. Silloin kun maksoin vuoden jäsenyyden, latasin Keventäjät-sovelluksen ja se on se, joka ei näy mobiililaitteella kuin maksaville jäsenille. Sitävastoin selainversio, jota olen tällä pöytäkoneellakin käyttänyt, kyllä näkyy tabletilla sekä puhelimella, tosin puhelimella en viitsi sitä käyttää, kun näyttö on niin pieni. Enää ei siis ole siltä osin ongelmia 😃

Meillä oli eilen siivouspäivä ja pitkästä aikaa kumpikaan siivoojista ei ollut käynyt meillä aikaisemmin. Lisäksi molemmat olivat filippiiniläisiä eivätkä osanneet suomea, joten sain sitten harjoittaa englannin taitojani selittäessäni missä mikin on ja mitä toivomuksia minulla oli. Ensimmäistä kertaa he myös pitivät ennen aloittamistaan ruokatauon. Eiväthän he tietenkään koko päivää pysty olemaan syömättä, mutta ei vain ole sattunut taukoa aikaisemmin meidän kohdallemme. Oletettavasti he pitivät sen omalla ajallaan, mutta jotenkin minusta tuntuu, että he lähtivät pois parikymmentä minuuttia liian aikaisin. Ihan satavarma en ole, kun en huomannut katsoa, miten pitkän tauon he pitivät, mutta pääasiahan tietenkin on, että meillä on taas puhdasta!

IL, en muista, että olisin minäkään jännittänyt ylioppilaskirjoituksia. Olin valmistautunut parhaan kykyni mukaan eikä enempää voi kukaan vaatia. Eväätkin valmistin ihan itse 😉  Mitä olen kirjoituksistasi ymmärtänyt, molemmat pojat ovat menestyneet koulussa hyvin, joten miksi kirjoitukset menisivät sen huonommin. Ja ihan varmasti äidin ja isoäidin ei kannata keskenään pitää asiasta hermostunutta nokkapokkaa!

Tiinuliinu, olen nähnyt kertomasi kaltaisen toukkajonon jossain luontodokumentissa enkä todellakaan välittäisi törmätä moisiin lenkillä, varsinkaan "hyvänä" toukkavuonna. Onneksi siellä on mahdollista lenkkeillä muuallakin ja tietenkin Lyytin vuoksi on oltava varovainen.

Unohdin eilen ottaa pakkasesta ruokaa sulamaan täksi päiväksi eikä jääkaapissa ole muuta kuin valmiskeittoa, jonka vuoro oli eilen, joten päätin tilata  meille pizzat. Meirämmiäs aiheutti taas minulle ärtymyksenpuuskan, kun hän alkoi esittää, että lähdetään kauppaan ostamaan jotain lihaa ja punaviiniä sen kanssa. Yritin ensin rauhallisesti selittää, ettei minua tänään huvita lähteä minnekään, kun huomenna on taas lähdettävä kuntosalille ja onhan se vaihteeksi kiva syödä pizzaakin. Sitten kun hän kolmannen kerran ehdotti kauppaan lähtemistä, minulla hermo petti ja sitten kuulemma minä taas riitelin! No, nyt on pizzat tilattu ja n. puolen tunnin päästä saamme syödäksemme 😋

Eipä tässä mitään sen kummempia, joten toivottelen teille kaikille keväistä keskiviikkoa. Viihtykää 🙂

Kiitos Espanjan kuulumisista, Tiinuliinu ja IL! Toivottavasti abin englanninkoe meni hyvin, ja miksei olisi mennyt! 

Kiva, että Menna jaksat taas kirjoitella! On mukava kuulla sinusta, vaikkei mitään ihmeempää olisi tapahtunutkaan. 

Kovin on hiljaista, kirjoitelkaa nyt muutkin!

Nyt alkaa mennä hermot. Otin illalla pienen murusen nukahtamislääkettä, että jaksaisin herätä ajoissa kirkkokuoroon. Nukahdin klo 11, mutta klo 12.15 alkoi kuulua ärsyttävää piippausta muutaman sekunnin välein. Palovaroitinhan se siellä ilmoitteli patterin virran olevan vähissä. Mies haki pitkät tikkaat autokatoksesta (meillä on katto korkealla) ja kumpikin vuorollamme yritimme päästä käsiksi laitteeseen. Kansi vaan ei auennut. Selasin talokansiota ja yritin etsiä palovaroittimen ohjetta. Ei löytynyt. Ja missä kaikki korvatulpatkin olivat? Miehelle äänen vaimentaminen on helppoa, koska ilman kuulolaitetta kuulo on heikko. Minulla nuo vinkaisut suorastaan repivät tärykalvoja. Onneksi löysin korvatulpat toilet-pussukastani, mutta uni oli täydellisesti kateissa. Aamuyön tunteina nukahdin pariksi tunniksi.

Kirkkokuorosta tullessani mies oli saanut palovaroittimen kannen auki, mutta siellä sisällä oli sellainen sekamelska johtoja ja muita osia niin ettei patteriin päässyt käsiksi. (Ja kaiken lisäksi mies oli meinannut pudota tikkailta.) Meillä vinkuu edelleen ja käytän korvatulppia. Miksi ihmeessä palovaroittimet on liitetty sähkövirtaan ja patteri kätketty monien esteiden alle!!! Muistan edellisen vastaavan kerran, jolloin olin yksin kotona ja hädissäni käännyin nuoren naapurin isännän (rakennusyrittäjä) puoleen. Kauan hänkin sai räplätä palovaroitinta ja mokoma härveli vinkui vielä pöydälläkin ilman patteria ja kytkennästään irrotettuna. - Muutenkin haluan, että laite vaihdetaan. Se on kymmenessä vuodessa muuttunut valkoisesta vaalean vihertävänruskeaksi ja paistaa ikävästi valkoisesta katosta. Kunhan sen nyt saisi ensin hiljaiseksi. Poika tulee illalla katsomaan.

Aamupäivät ovat olleet kauniita ja aurinkoisia, mutta kun pistät itsesi pihalle, niin kylmä tuuli hyydyttää. Onneksi vähäinen lumi on nyt sulanut. Tätähän se kevät on.

Pikseli, nythän palovaroittimet on lain mukaankin uusittava ja vastuu on siirtynyt taloyhtiölle. Muistelen teidän asuvan poikasi kanssa paritalossa, joten minkälainen yhtiömuoto teillä on? Sääntöjen mukaan asunnossa tulee olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Esim. meillä on 104,5 neliötä ja meillä on kolme varoitinta (hieman ylimitoitettua, mutta parempi niin), joista kaksi kuuluu hälytysjärjestelmäämme eivätkä ne kuulu taloyhtiölle, vaan jollain tavalla Sector Alarmille. Tarkoitukseni on ollut soittaa sinne ja kysyä, miten homma vastaisuudessa hoituu, sillä paristot kestävät liki 10 vuotta ja firma seuraa niiden tilannetta. Hyvä kun tuli puheeksi, etten taas sitä unohda. Piipittävät palovaroittimet ovat kyllä ärsyttääviä ja miksi ihmeessä ne alkavat piipittää aina yöllä?

Japena, viimeksi kun kirjoitin, unohdin osan bittiavaruuteen vilahtaneesta tekstistä ja yksi osa koski sinua. 54 kilon painon pudotus on kerrassaan mahtava suoritus ja sitä paitsi sinä näytätkin hyvältä, kuten olen saanut facebookista huomata 🥰

Kumma kyllä, minä olen jaksanut runsaista ylikiloista huolimatta tehdä kaikenlaista, vaikken mitään extremeä yritäkään. Viimeksi kaupassa käydessäni raahasin kerralla autolta sisään kolme kassillista tavaraa, jossa oli yksinomaan jo mandariineja 3 kiloa sekä meirämmiähelle 12 tölkkiä alkoholitonta olutta plus sitten kaikki muut ostokset enkä ollut edes hengästynyt 😎  Rehellisesti puhuen, en taida enää osata juosta, mutta sehän ei välttämättä johdu ylipainosta. Eilen kuntosalilla työnsin 77 kg jalkaprässissä ja muissakin laitteissa olen pystynyt hilaamaan painoja ylemmäksi, joten kaipa salilla käymisestä on sitten hyötyä ollut, vaikkei sitä ole kuin kerran viikossa.!

Meirämmiähellä oli eilen taas todella vaikeuksia kävelemisen kanssa. Lähtiessämme kotoa salille, hän käveli suht hyvin, mutta tullessamme pois askeleet olivat taas sentin luokkaa ja hän pysähteli vähän väliä. Taluttamisestakaan ei ollut paljoa apua. Olen miettinyt rollaattorin hankkimista, mutta kun sen kanssa on niin hankala matkustaa julkisissa. Tosin sen kanssa voi mennä bussiin keskiovesta eikä tarvitse edes maksaa matkasta, mutta kun niihin aikoihin, kun me yleensä olemme liikkeellä, on bussissa melkein aina 1-2 lastenvaunut ja esim. torstaisin siihen tulee matkan varrella olevalta baptistikirkolta iso joukko ihmisiä valtavien kassien kanssa, kun siellä jaetaan ruoka-apua juuri siihen aikaan. Soitin viikko sitten perjantaina geriatrian poliklinikalle ja kysyin, milloin meille on suunniteltu seuraavaa kontrollikäyntiä. Kuulemma vasta toukokuulla pitäisi olla seuraava käynti, mutta kerrottuani huonontuneista toiminnoista ja uusista vaikeuksista, hän lupasi laittaa jonohoitajalle ilmoitusta, että laittaa meille kutsun. No, alkuviikosta kutsu sitten tulikin, mutta aika on vasta 29.4., joten vielä riittää odottamista.

Toivottavasti nyt saan tämän kirjoitelmani foorumille vaikeuksitta. Mukavaa viikonloppua teille kaikille ja isoäitini sanoin, muistakaahan, että kylmää se on kevään lämpöinenkin 🙂

Hola Aurinkorannikolta
joka alkaa vihdoinkin olla nimensä veroinen. Eilen ei satanut kuin ihan hiukan, ja tämänkin päivän ennuste vaikuttaa lupaavalta.

Kiitos Merelle tsempeistä! Epäilen kyllä, että El Pais saattaa harrastaa ns. klikkiotsikoita. Ainakaan tässä aivan rannikolla ei tulvista voi puhua, ei edes sen vertaa kuin viime marraskuussa. Toki television säätiedotuksista näkyy, miten matalapaineet pyörivät Pyreneiden niemimaan yllä ja ympärillä jatkuvasti, mutta asialla on positiivisetkin puolensa. Paikallisten vesivarastot täyttyvät – esimerkiksi viime vuonna näihin aikoihin puhuttiin jo veden säännöstelystä. En sitten kuitenkaan tullut kesällä seuranneeksi, tapahtuiko se todella.

Nyt Pacosin niityt ovat rehevämpiä kuin koskaan aikaisemmin näiden täällä vietettyjen kevätkuukausien aikana. Piti oikein ladata kännykkään kasvintunnistussovellus, kun kukkia on niin valtavasti enkä tiennyt, miten niitä nimittäisi.

IL on varmaan tehnyt matkustusilmoituksen, kun kerran ulkoministeriö häntä muistaa. Meiltä se unohtui, ei ole aiemminkaan aina muistettu. Paitsi silloin koronavuosina kun määräykset olivat tiukemmat. Nythän muistettavana on vain koiran ekinokokkoosilääkitys ennen kotiinpaluuta. Noudetaan se tuosta läheiseltä eläinlääkäriasemalta, jonka Lyyti hyvin muistaa. Ja joka kerta ohi kävellessä jarruttaa sillä kohdalla – asemalla on mukavat eläinlääkärit, jotka muistavat kehua kiltisti pillerin nielevää koiraa ja kaivavat taskustaan ylimääräisen namin.

Jaksamista teille kaikille – erityisesti omien tai läheisten terveyshuolten kanssa kamppaileville!