Heippa!!

Olen uusi tässä ryhmässä, mutta käyttänyt Kiloklubin sivuja jo pidemmän aikaa vaihtelevalla menestyksellä.
Laihdutushistoriani on pitkä ja surullinen.
Nyt olen asettanut tavoitteeni viiden kilon klöntteihin ja uskon, että maltillisemmalla otteella pääsen tulokseen.
Olen "skarpannut" (en karpannut) kohta kaksi viikkoa ja uudella ruokavaliolla on ollut toivottu merkitys painoon (91->89,1 viikossa)
Uutena asiana tutustun tällä kertaa teihin, armaat kohtalotoverit! En ole oikeastaan käyttänyt ikinä minkäälaisia foorumeja/keskusteluryhmiä, joten noviisi monessa suhteessa .

Tiukkoja tilanteita on jo ollut, mutta hienosti olen niistä selvinnyt. Tosin tämä alku onkin aina helpompaa. Todelliset haasteet tulevat, kun painonlasku hidastuu.

Tässä siis pikainen Tervehdys teille!

Tervetulemas Leannahjoukkoon tummaan. Painon pudottelu on todellakin sellaista ilojen ja surujen sekamelskaa. Välillä saa tuulettaa kunnolla kun sujuu niin mainiosti ja välillä olla häntä koipien välissä kun jumittaa niin per...sti. Ei aina edes sekään auta vaikkon olevinaan niin maltillisesti syönyt, kroppa vaan ei ota vastaan hetkessä kaikkia muutoksia. Kärsivällisyyttä on todellakin oltava.

Arvasin tämän! Tänä aamuna paino oli 90,1 eli lievästi takapakkia mentiin. Vyötärö oli sentään sentin kaventunut.

Ei muuta, kuin uutta yritystä kehiin. Tänään tosin aion ihan vähän herkutella viinillä ja pizzalla!

Oivoivoi kunpa huomenna olisi jo kivampia lukuja vaakalla. Pitäis varmaan päättää joku tietty viikonpäivä kun punnaa, nyt kun käy joka aamu ei oikein pysy kärryillä missä mennään. Ainakin musta tuntuu että oon muuttunu "pehmeemmäksi" joka puolelta, siis mahan löysätkin tuntuu jotenkin tyhjemmiltä, jos ymmärrätte mitä tarkotan, eikä sellaselta kovalta makkaralta

Ja jee, 88,3 eli nopeasti laskemalla puoli kiloa eilisestä. Kunnon unet taitaa auttaa tässäkin <3

Eipä täällä tällä viikolla ole painon suhteen tapahtunut laskua. Viikon aikana usean matkapäivän vuoksi ruokailut ovat olleet joko runsaita tai alakanttiin, herkkuja tarjolla tai sitten voita ja leipää kotona. Eipä tässä muuta kuin eteenpäin ensi viikkoon.

Jaksetaan porukalla pitää tahtoa yllä, vaikka mikä olisi!

Heips!

Lompsahdan tänne etsimään kaipaamaani potkua persiille ja ennen kaikkea tukea. Tähän saakka olen puuhaillut tätä pikkuprojektiani ihan vain itsekseni, pyrkien alle puolen kilon pudotustahtiin. Kokonaisuudessaan (raskauskiloja) on pudonnut noin 5 siitä kun aloitin tavoitteellisesti tämän urakan. Viimeisin punnitus oli perjantaina, ja silloin vaaka näytti 88,9kg.

No perjantai-iltana istuimme kotosalla ja siinä telkkarin ääressä iski Aivan Tajuton Jäätelön himo (tätä olin tosin odottanut, koska olen aina ollut hirmuinen jäätelörohmu). Söin muuten perjantaina kaikki pallurat vihreälle, mutta en vaan pystynyt hillitsemään jäätelöhimotusta - söin puoli litraa yhdeltä istumalta. :(

Eilisen vietin aika pettyneenä itseeni, ja söin kyllä muuten ihan oikein, mutta illalla teki jälleen mieli mässytellä, ja söimme superherkkulämpimät voileivät.. (ja siis juustoa ja aurajuustoa ja majoneesia summuuta ei niissä säästellä) Yöllä oli aivan hirvee olo, närästi, janotti ja turha kai sanoakaan kuinka paljon kadutti. Siinäpä tuli taas vannottua, ettei tuota oloa enää ikinä..

Mikä hemmetin iltasyöppöhimotus nyt on iskenyt???? Menikin pari kuukautta kaikki liian hyvin! Tuollaisella syöpöttelyllä oon itteni lihottanut alunperinkin.Nyt kiloklubeillessani olen kuitenkin antanut itselleni luvan välillä syödä hillitysti herkkujakin, eli en ole mitenkään kiristänyt pipoa mielestäni liikaa. Miten tämä ajatusmaailma ja toisaalta pettymys taas nollataan, ja pääsen eteenpäin? Kräääh.

No, tästä uuteen viikkoon, ja koetan täältä käydä hakemassa välillä vauhtia, että pääsen seuraavaan välitavoitteeseeni, eli 85 kiloon.

>>>> lähtee ruoskimaan itseään.

Kaunista sunnuntaita kaikille!

Mietelause "yläpalkisssa" rohkaisi mua teille kertomaan juhlista.
Elämä vailla juhlia on kuin pitkä tie vailla lepotaukoja. - Demokritos -

Selvisin eilen valmistujaisjuhlista syömällä vain pienen palan lohipiirakkaa! Ja siinäkin oli ruispohja!
Voi tätä iloa ja riemua!
Mulle sokeri on pahin ja rakkain vihollinen. Olen nyt ollut onnistuneesti täydet kaksi viikkoa syömättä lainkaan sokeria, mutta en vielä voi sanoa etteikö minun tekisi sitä mieli. Vaihdan videovuokraamon kohdalla toiselle puolelle tietä, etten voisi haistaa sitä ihanaa (ällöttävää) irtokarkin tuoksua. En kuvittelekkaan eläväni loppuelämää ilman sokeria. Täytyyhän ihmisen saada herkutella. Yritän nyt olla alkuun kokonaan ilman sitä. Josko oppisin käsittelmään sokerinhimoa ja saisin sen normaaleihin mittoihin. Onko muilla kokemusta taistelusta sokerin kanssa?

Nyt lenkille ihanaan syysaurinkoon!
Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Heips!
2kk matkasta on tänään takana ja kurssissa oon pysynyt, 4kg painosta ja 8cm vyötäröltä on sulateltu. Kitukuureja en ole syömisen suhteen pitänyt ja välillä on vähän juhlittukin(ei joka päivä tai viikko), liikkunut olen ahkerasti ja kirjannut tekemiset.
Olo on keventynyt ja vaatteet alkavat väljentyä mukaviksi, taitaa pikkuhiljaa kaapista löytyä kokoa pienempiä sopivia asusteita.
Nyt kyllä syydän isoksi tulevat kamppeet kiertoon, enkä enää säilö mitään myöhempiä aikoja varten. Josko leikkelisi ne sitä mukaa kun jäävät käytöstä matonkuteiksi ja tekisi niistä mattoja, voisivat muistutella sitten hitusen omalla tavallaan kuosissa pysymisestä.
Tsemppaan muita onnistumisessa.

Viime viikko meni herkutellen ehkä hivenen liikaakin... Mutta mutta vaaka ei ainakaan vielä ole minua tuominnut ja pudotusta viime viikosta -400g, joten ihan harakoille ei viikko mennyt.

Tosin kovin pieneltä tuo määrä tuntuu, kun pudotettavaa olisi ihan reilusti, mutta päivä ja viikko kerrallaan pudotushan tuokin.