Nyt se siellä lehdessä komeilee, meikän naama. Huhhuijakkaa. Ihan siis lehtihyllyltä löytyy. Otsikko juttuun on kannessa
"-107 kg näin sen teimme"
Kun en lehden nimee viitti täällä sanoo ettei sitä katota mainostuksena.

Olen nähnyt vaan kassan viereisen lehtihyllyn enkä bongannut! Lieneekö saumaa jossain vaiheessa, että tulisi vaikka joku skannaus tms, NeitiJ?

Olet varmasti oikeassa, Pieni karhu, siinä, että pitäisi tätä liikuntaa miettiä hauskuuden kautta eikä hyödyn - joka varmaan välillä on vähän kuviteltukin mielikuva siitä, että mikä onkaan tehokkainta. Mulla on itse asiassa ongelmana tällä erää vähän se, että oikein mikään liikunta ei tunnu olevan hauskaa. Juoksuun olen saamassa ehkä vähän seuraa, joten siinä voisi olla jotain tämmöstä sosiaalista painetta ja itua, vaikka juoksemisesta en ylipäätään hirveesti piittaa. Liikkumista estää aika paljon muu kiireen tuntu elämässä, etenkin töissä.

Mitäs pääsiäissuunnitelmia porukalla?

Mulla on tiedossa mökkipääsiäinen. Kirves heiluu ja puuta palaa, se on mukavaa se Erikoistun taas muutamaksi päiväksi takassa valmistettuun ruokaan.

gerdie, jos tuntuu että kiire on este niin voisiko liikuntaa yhdistää sellaiseen mitä tekee muutenkin? Pystyykö työmatkaa (vaikka osittain) kävelemään tai pyöräilemään? Ehtisikö jotain simppeliä kotijumppaa tekemään samalla kun katsoo vaikka telkkaria (tätä suosin itse. Kiva + tylsä = ihan ok)? Sosiaalinen juoksu kuulostaa kivalta, ainakin jos seura on saman tasoista tai osaa mennä sopivaa vauhtia.

NeitiJ, mua kans kiinnostais nähdä juttu kokonaankin mutta en oo muistanut lehtihyllyjä vilkuilla.

Kamalasti viime päivänä tehnyt mieli karkkia. Johtuukohan sokerinhimo viljan jättämästä aukosta hiilarikiintiössä, liian vähästä oikean ruuan syömisestä vai jostain muusta?

NeitiJ, minuakin kiinnostaa se juttu kokonaisuudessaan. Olisi aivan huippua jos saat siitä kopion johkin.

gerdie, olen liikunnan kanssa hyvin paljon samoilla linjoilla Pienen Karhun kanssa - hauskuudesta se lähtee. Tosin meitä on kyllä joka junaan, että itse kunkin pitää löytää se oma motivaation lähteensä.

Itselläni on toiminut se teen sitä mikä on vähiten epämiellyttävää.
Vaikka nykyisin lenkkeilen suhteellisen aktiivisesti niin harvoin saan siitä kuitenkaan ihan hirveitä kiksejä. Kuitenkin se on muutaman muun harrastuksen ohella pienin paha suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

Salilla käyminen tuntuu vieläkin pahalta, ryhmäliikunta ei ole minua varten. Toisaalta pidän luonnosta ja ulkoilmasta. Näin ollen olen todennut, että aktiviteetit kuten lenkkeily, hiihtäminen, pyöräily, uiminen, etc. ovat minulle sopivia. Ja koska haluan myös pitää ohjelmassa edes jotain lihaskuntotreeniä, niin kotoa löytyy kahvakuula ja loput hoidan kehonpainotreeninä.

Kiire on tekosyy. Tarkoitus ei ole kuulostaa julmalta, mutta loppupeleissä kiire on usein valinta ja/tai "hyväksyttävä" syy käpärtyä sohvan nurkkaan pitkän ja raskaan päivän jälkeen. Aina ei ole pakko, sitä en sano. Jos ei huvita niin sitten ei huvita. Mutta en silti usko millään, että kiire on suuressa mittakaavassa ongelma. Puolen tunnin treeni päivittäin, oli se sitten kävelyä, juoksua, kahvakuulaa, zumbaa, joogaa tai vaikka lumikenkäilyä, tekee viikossa 3,5 tuntia. Ja se alkaa äkkiä näkyä.
Alku on aina vaikea tai mikäli tietyistä rutiineista pääsee vieraantumaan.. mutta mikään ei ole mahdotonta, ei edes tässä helvetin hektisessä arjessa.

Tsemppiä siis!

-------

Niin pääsiäinen? Tämä viikonloppu himmaillaan ja kirjoittelen pari portfoliota valmiiksi. 20 opintopistettä motivoi aika lailla. Taidan lähteä hipsimään kohta lenkille ja jatkaa sitten edellä mainittua.

Ensi viikonloppuna tarkoitus lähteä Ruka Spring Breakiin. En tiedä miksi. En edes pidä tuon tyylisistä tapahtumista ja ihmiset joiden kanssa olen menossa herättävät ristiriitaisia tunteita.
Painokin junnaa nyt, kuin vittuillakseen, samoissa lukemissa tai jopa korkeammalla kuin sitten viime raportin. Pistän toivoa siihen, että olen kerännyt nesteitä syystä X ja Y. En tiedä..

Oh well.. tää on tätä. Hyvää pääsiäistä kaikille!

gerdie Meillä on olemassa Facebookissa salainen ryhmä, johon äsken heitin kuvaa tuosta lehtijutusta ja sen tekstistä. Haluatko ryhmään mukaan? Jos oot fbssä niin laita mulle täällä yvllä nimes ja mitä on profiilikuvassa niin lisään sut kaverikseni ja sinne ryhmään

Kävin aamulla puntarilla ja ei paino ollu ku 72.8 kg. Ihme kyllä kun tässä pyhien aikana on menny alkoholia, ravintolaruokaa x 2, irtokarkkeja, omenapiirakkaa ja puoltoista Mignon-munaa. Tänään ajateltiin kruunata tää vielä tacoilla. Mut on tässä kyllä liikuttukin. Koiran kanssa ja pihahommissa oltu

Täällä on kanssa pääsiäisen aikaan syöty vähän mitä sattuu, mutta sitä liikuntaa ei kyllä ole tullut harrastettua Vaan en jaksa vielä tänään stressata tuosta.

Viimesin kuukausi ollut tosi raskas lasten nukkumisen kanssa, etenkin ton vanhemman. Ei paljon tule nukuttua. Eikä sitä sitten jaksa urheillakaan kun olisi koko ajan valmis nukkumaan

Heippa pitkästä aikaa! Pientä hiljaiseloa pääsiäisen tienoo minulta...

Liikuntajutut ehkä alkaneet nyt sujua vähän paremmalla innolla. Kuljen ylipäätään kyllä kaikki matkat pyörällä tai jalkaisin eli joitakin kilometrejä (arki)päivässä liikuntaa tulee joka tapauksessa. En oikein vaan osaa pitää tuommoista arkiliikuntaa "oikeana" eli ei ole kunnollista, jos ei tule hiki. Vaikka onhan kaikki tuokin, "normaali" liikkuminen toki hyvästä. Kotijumppaa pitäisi suunnitella, niin saisi sitä lihaskuntoakin vähän tehtyä vaikkei se nyt tällä hetkellä muuten innosta.

Kiire on tekosyy voi perimmältään olla totta minkä tahansa asian suhteen, mutta kyse lienee enemmän siitä, että aktiivisia tai energisiä tunteja päivässä on rajallinen määrä. Sanotaanko näin, että on helpompi olla motivoitunut, jos ei ole muista asioista kovin kuormittunut. Toisaalta myös pitkät työpäivät aiheuttavat vähän koordinaatio-ongelmia, jos ei sitten niiden takia ehdi niille mielekkäille ryhmäliikuntatunneille. Lenkkeily ja kotijumppa on siitä kyllä hyviä, että aloituskynnys periaatteessa matala ja voi tehdä koska tahansa itselle sopii.

Minunkin pääsiäinen meni aika rennosti, sopivassa suhteessa töitä ja lepoa, jopa yksi juoksulenkki. Ja kiitos fb-kutsusta, NeitiJ, pistän harkintaan.

Mukavaa viikkoa kaikille! Johan se on kohta taas viikonloppu kun tuo maanantai katsoi johonkin...

Eilen käytiin kaverin kanssa Muumikahvilassa pannarilla Pannukakkua ja jäätelöä, voi sitä kalorien määrää! Mutta hyvää oli! Ja mukava oli päästä kotoa pois ja nähdä ystävää, jolle ei tarvitse esittää reipasta jos ei sitä ole.
Ihan liikaa olen viime aikoina törmännyt tähän "oma valinta, oma vastuu" soopaan, ettei äiti saisi valittaa väsymystään. Ja vielä toisten äitien suusta.
Itse on lapsensa hankkinut!
No olen kyllä ja vastuuni kannan, mutta kai sitä silti saa olla väsynyt jos väsyttää.

Eilen aloitin (taas) tuon Tuoreen äidin treeniohjelman. Hirveästi tekisi mieli tehdä koko loppuviikko tuota ja jättää sunnuntain lepopäivä välistä. Koska onhan tässä koko alkuviikko lepäilty! Mutta yritän nyt malttaa mieleni ja noudattaa ohjelmaa.
Eilen jumppa, tänään lenkki. Ja onpa ihana ilma lenkkeillä!

Mä en ymmärrä sitä idyllisen äitimyytin vaalimista, missä pitäisi vaan olla täydellinen ja jos kärsiikin, niin kärsiä jalosti ja äänettömästi. Alan valintakin on aika pitkälle oma valinta ja silti ei lainkaan samalla tavalla paheksuta, jos valittaa töistä.

Pääsiäinen oli aika fyysinen. Puiden kantamista, risukasojen raahaamista kokkoon, pöllien halkomista ja sen sellaista. Kokovartalotreeni Tuli syötyä paljon ja ei-niin-terveellisesti, mutta kulutus lieni sen mukaista.

Vielä yksi Mignon-muna lymyilee nurkissa, mutta en ole koskaan oikein välittänyt niistä. Liikaa makeaa kerralla ja sen ison suklaamöntin puraiseminen on epämiellyttävää. Syötyä se tulee silti jollain makeanhimon hetkellä, mutta ei se vastustamaton kiusaus ole.