Joo ei tainnut Viherpeukalo se sun ultraaja olla ihan oikeessa hommassa ei Varmaan tulee tuossa tilanteessa itselle tosi luottavainen olo että hyvissä käsissä ollaan..!

Samoiten hyvää isänpäiväviikonloppua kaikille!

Nelli_K, onneksi siinä ultrassa kiinnosti lähinnä se että sydän sykkii sikiöllä Ja sen näki itsekin kun kätilö (lopulta) sai sen kohdun näköpiiriin. Ja osasi se senkin verran sanoa että hedelmöittyminen oli tapahtunut kaksi viikkoa oletettua myöhemmin.

Kaverit aikoinaan ihmetteli että mitä kumman lääkäreitä/hoitajia mun kohdalle aina sattuu kun päästelevät suustansa mitä sattuu. Lyhyellä aikavälilä oli kolme tapausta. Eka oli toi "onko tää oikeessa reiässä", toka oli jälkitarkastuksessa kun lääkäri kysyi että leikattiinko mun välilevy synnytyksessä, kolmas saatiin ihan paperilla, lääkäri kirjoitti esikoisen lähetteeseen "perusterve, täysi-ikäisenä syntynyt poika".

Voi mitä lääkäreitä sulle on sattunut! Joo tuo välilevyleikkaushan on kätevästi hoidettu samalla siinä synnytyksen lomassa, ja eihän se olekaan homma eikä mikään kun täysi-ikäistä poikaa punnertaa ulos (Mies kattoo kuin hullua kun nauran täällä ääneen noille sun lääkäreille Viherpeukalo!)

Mitä täällä on tapahtunut??!! Olen pari päivää poissa, ja täällähän on ilo ja inho irti

viherpeukalo85, nauroin myös ihan ääneen täällä! Voi apua, olisin varmaan siihen "väärä reikä" -keissiin heittänyt, että "Mikä väärä reikä; voihan se lapsi olla perätilassa? Me oltiin nimittäin silleen"

Inhorealismista sellainen, että mieheni on lääkäri, ja tietää tasan tarkkaan liikaa naisen anatomiasta ja synnytyksestä (ei ole synnärillä töissä, mutta on avustanut monet kerrat kouluaikoina), eli olen kuullut kyllä tahtomattani niistä repeilyistä, pa**asta ja ties mistä Varmaan osaa jostain limoistakin katsoa minua paremmin, ovuloinko Joskus tieto on tuskaa, tässä tapauksessa toisen tieto on minun tuskani Haluan olla mysteeri! Jos en voi olla anatomisesti mysteeri, niin sitten ainakin kiukuttelen mysteerisistä asioista

Kävin gynellä tarkistuksessa, ja ainakin rakenteellisesti kaikki on OK. Puhuimme varsin pitkästä kierrostani (33-35), mutta se on siis ihan normaalia, ja kuulemma ovulaatio tapahtuu ihan näinä päivinä! Sinänsä en odota mitään, koska meillä on vielä menossa se totutteluvaihe. Ihan oikeasti ehdotin, että leikataan pää siitä kondomista pois jo ennen tätä kaikkea, oli jotekin hauska lukea, että Nelli_K, ehdotit sitä täällä myös Ei vielä saanut kannatusta, ehkä pitää nyt vain antaa miehen tottua ihan omalla vauhdillaan ja tavallaan.

Tällä hetkellä ajattelen vain, että kaikki raskausoireet on varmaan "tosi ihania", koska olen raskaana Kyllä me kaikki tipumme alas, no worries! Olen aika varma, että sitten kun raskautuminen tapahtuu, olo on samaan aikaan kamala ja ihana. Ihmisestä riippuen skaala voi olla vähän erilainen Onneksi ihminen on aika hyvin suunniteltu unohtamaan kaikki kauhea, ja siitä syystä moni vaikea raskauden/synnytyksen kokenyt lisääntyy uudestaan, vaikka järki sanoisi että HALOO! (näin kävi mm. siskolleni, joka makasi koko raskauden sängyssään, itki, raapi itseään ja laihtui 5kg. Silti tuli lisää muksuja, ja ne raskaudet menikin mallikkaasti)

Ihanaa viikonloppua teille kaikille

Oolo, juu täällä on oltu vissiin vähän viikonloppufiiliksissä ja jututkin olleet sen mukaisia

Voin kuvitella, että oot kuullut mieheltäsi kaikki legendaariset synnytys ym jutut kyllä.. Mutta hyvä puoli sinänsä (siis tässä vauva-asiassakin) että hän on lääkäri, onpahan apua heti lähellä jos jotain ongelmaa tulee tai itse alkaa miettimään onko joku oire vakavaa vai ei. Ja luulenpa että naiset taitaa olla niin mysteeri noille miehille aina joka tapauksessa, vaikka anatomia oiskin hallussa

Olipa hyviä uutisia sinulla sieltä gynekäynniltä! Varmasti rauhoittava kuulla että kaikki näyttää hyvälle, kierto ok ja oviskin tulossa! Nyt vaan harjoitukset taas käyntiin makkarin puolella Mietin että pitää kyllä itsekin varata -alkuvuodesta olen käynyt papassa ja silloin kaikki oli ok, mutta perusteellisempaa tutkimusta ei tehty, eikä keskitytty vauva-asiaan eikä oviksiin ym. Eli ihan oman mielenrauhan takia, ja muutenkin että jos jotain häikkää näkyy niin voi jo heti alkaa sitä hoitamaan.

Eksyin tänään jonnekkin raskausoire sivuille, eli siis jossa vauvakuumeiset arvuuttelevat oireitaan oviksen jälkeen, että ovatko raskaana. Huhhuh! Jos niiden lukemisen jälkeen ei ole sata varma että on raskaana niin on jo ihme! Niiden oirelistojen mukaan mun mieskin on jo raskaana! Eli tiedoksi siis kaikille, olette raskaana jos teillä on kuuma, tai sitten kylmä. Menkkaolo, tai ei yhtään tunnu et menkat tulee. Tissit kipeenä, tai sitten ei mitään tissituntemuksia.. Myöskin migreeni, tai sitten se että ei ookaan migreeni on raskauden varmoja merkkejä Yhteenvetona voisi sanoa, että oireena voi olla mikä vaan maan ja taivaan väliltä, ja yhtä todnäk että silloin oot raskaana, tai sitten et.
Että kuinkahan vaan sitä ite vielä ehtii pimahtaa tämän vauvakuumeilun, oireiden ja yrityksen ym aikana??!?

Nelli_K: Kaikki keskustelufoorumit (paitsi krhm tietysti tämä) ovat ihan kauheita paikkoja; joskus teininä minulle tuli paha angiina (jota en tietysti tunnistanut, koska minulla ei koskaan ollut sitä aikaisemmin), ja aivan paniikissa selailin nettiä ja koitin etsiä mikä minulla voisi olla - kurkkusyöpä, kyllä!

No joo, itse kukin (ai kuka, minäkö vai ) selailee noita foorumeita, mutta kaipa siellä pätee sama sääntö kuin leffojen ikärajojen kanssa; jos on koko ajan tiedossa se, että se on fiktiota ja muutenkin nuppi kunnossa, ei katselu ole haitallista Jos niitä lukee kuin raamattua (kuten moni tuntuu tekevän), niin sitten on syöpä joka paikassa, ja kaikki oireet joko tarkoittavat jotakin, tai varsinkin niiden puute, kuten huomasit noilla sivuilla.

Jos jossakin vaiheessa nyt saadaan pulla uuniin (ajattelin muuten leipoa pullaa, hitsit näitä herkullisia metaforia!), ajattelin ihan tietoisesti olla googlaamatta kaikkia vaiheita yms, jotta stressaisin vähemmän (en halua tietää riskiviikoista, ja milloin mikäkin voi mennä pieleen). Osaan kyllä niin helposti yllyttää itseni kauheaan paniikkiin, jos saan tarpeeksi bensaa.

Muuten, meillä on nyt ihan onnistuneesti pupuiltu viikonloppuna Kuulemma vieläkin jännittää (minua ei, olen ihan liekeissä!), mutta pääasia on että homma niin sanotusti hoituu Jännittäviä aikoja, ei voi muuta sanoa. En tosiaan odota mitään tältä kierrokselta, mutta kieltämättä jännittää vähän odottaa kaksi viikkoa ennen kuin kuukautisten pitäisi alkaa.. Olisi aika mieletöntä pamahtaa heti raskaaksi (ei toki mahdotonta). Olen kuitenkin henkisesti jo päättänyt, että nyt mennään sillä oletuksella, että vuoden sisällä olisi mukava raskautua.

Gynekäynti kyllä kannattaa! Oli tosi ihana puhua ammattilaisen kanssa tästä, ja kuulla että kaikki vaikuttaa tosi hyvältä (näytän kuulemma siltä että raskaudun helposti, vaikkei sitä tietenkään voi koskaan tietää, koska ainahan tässä on mukana kaksi ihmistä, ulkoiset tekijät ja toki kaikki ne näkymättömät asiat, jotka voi vaikuttaa jne.jne MUTTA oli kivaa silti kuulla tuo )

Joo, noi raskausoireet on kyllä niin hauskoja kun niitä netistä etsii Mulla on kyllä varmaan ollut kohtalaisen hyvä seula päällä kun olen nettiä lueskellut, olen onnistunut saamaan kotona aikaan diagnoosin jonka lääkäri on yhtä poikkeusta lukuunottamatta vahvistanut myöhemmin. Ja se yksi poikkeus oli kun luulin saaneeni syyhypunkin mutta olikin (onneksi) vaan sieni- tai bakteeri-infektio. Enpä mä tosin ole kovin kummoisia diagnooseja joutunut tekemään, lähinnä on ihan perustautien kanssa taisteltu. Esikoispojan silmäluomen selluliittia en edes yrittänyt diagnosoida kotona

Ihminen on höpsö. Menkkojen pitäis alkaa tänään että kierto olis normaali eikä ole mitään kuulunut. Heti toivo nostaa päätään (kyllä vaan, tälläkin historialla) vaikka mulla on ihan normaalia että tulee vaikkapa kaksi kiertoa putkeen ilman menkkoja.

Joo itse oon miettinyt ihan samaa, että jos/kun tässä jossain vaiheessa raskautuu niin EN ala googlaamaan kaikkea mikä voi mennä pieleen ym. Jos jotain ongelmaa tulee niin sitten lääkäriin, sinne sitä pitää kuitenkin lopulta mennä, sanoi netin keittiöpsygologi/lääkärit mitä vain Ja sama mulla oli viisurileikkauksenkin kanssa, luin netistä niin kamalia juttuja siitä, että menin tyyliin sillä asenteella että testamentit on kirjotettu ja jos henki vielä operaation jälkeen pihisee niin kaikki muu on vaan plussaa! No, lopulta olin aivan ihmeessäni kun leikkaus meni tosi hyvin ja reilun viikon päästä en enää muistanutkaan koko leikkausta.... Että joo, ihan turhaa pelottelua oli netti pullollaan.

Ihan huippua Oolo että teillä on alkanut nyt homma pelittään!! Eiköhän se loppukin jännitys siitä vielä karise nyt kun ootte vauhtiin päässeet Sullahan on nyt se oviskin tässä näinä päivinä, eli hyvä ajoitus

Ja onhan se eka yrityskierrokselta raskautuminen ihan yhtä todnäk kuin vaikka kierrolta kymmenen. Eikö se ollut niin, että todennäköisyys raskautua on noin 20% luokkaa jos pupuilut on osunut oviksen tienoille. Nyt sitten seuraavat 2vk alat hullunlailla seuraan noita oireita

Mulla menkat pitäis laskujen mukaan alkaa viikon päästä ma-ti suunnilla, eli reilun viikon saan tässä kans oireita nyt kehitellä oikein urakalla . Meillä harjoitukset on mennyt tasaiseen 2-3pv välein tahtiin, eli periaatteessa pitäs kans olla mahdollista myös raskaus. Jotenkin vaan pidän tätä ekaa kierrosta nyt lämmittelynä, enkä usko että oisi vielä tärpännyt. Mutta senpä näkee sitten!

Viherpeukalo, pidetään peukkuja että siellä ois nyt jotain tapahtumassa eikä tuliskaan koko menkkoja!!

Totta on, että aina on samat mahkut onnistua. Toisaalta niin moni asia vaikuttaa raskautumiseen, että tuntuisi lähes epäreilulta, että meillä tärppäisi suunnilleen ensimmäisestä suojaamattomasta kerrasta En kuitenkaan valittaisi

Nelli_K: Oijoi, meillähän on sitten noin viikko eroa kierrossa, ja palan jo halusta tehdä raskaustestin (tätä aloittelijan innostusta, juu ), ja kuulla miten teillä meni! Jotenkin ihanaa olla näin lapsellisen innostunut tästä aloittamisesta; aika pian asiat kuitenkin muuttuvat arkisiksi, joten mielellään otan ilon irti aina kun voin olla jostakin asiasta riemuissani

Olen muutenkin miettinyt, että lapsen kanssa voisi olla hauskaa, kun jaksan itse vielä telmiä. Olen kyllä varmaan 50-vuotiaanakin lapsenmielinen (toivottavasti), mutta nuorena jaksaisi esim. valvoakin eri tavalla, luulisin ainakin.

Mites muuten; juotteko yhtään yritysaikana? En ole teinivuosien jälkeen vetänyt mitään kaatokännejä, mutta lasillinen viiniä silloin tällöin maistuu (esim. ravintolassa). Eilenkin join valkkaria lasillisen ruoan kanssa, enkä potenut mitään huonoa omaatuntoa. Sitten jos plussaan toki lopetan kokonaan (vaikka sekään ei kuulemma olisi mikään ihan pakko, jos pienen lasin punkkua haluaisi juoda joskus), koska jos sikiölle sattuisi jotakin, en voisi olla pohtimatta oliko syy minun. Tässä vaiheessa pidän kuitenkin kiinni siitä, että ehkä kerran viikossa juon viiniä. Ihan tyhmää varmaan ajattella tätä, mutta tulipa taas mieleen josko tässäkin olisi todella erilaisia ajatusmaailmoja.

Viherpeukalolle on täällä myös kaikki peukut ja varpaat ristissä!

Oolo, ois kyllä enemmän kuin hienoa jos tosiaan tärppäis nyt ekalla ja vielä kummallakin! Mutta en uskalla edes alkaa toivomaan sellaista, järki kuitenkin sanoo että tässä kestää jonku aikaa, ja mulla ikäkin jo puoltaa sitä että ei ihan salamatärppejä pitäisi tulla Vaan enpä tosiaan valittaisi jos näin pääsisi käymään! Mutta voidaanpahan ainakin jännäillä porukalla nyt seuraavat pari viikkoa kummankin tuntemuksia ja menkkojen alkua ym!

Oolo veitkin sanat suustani, eli itse oon kans miettinyt tuota juomishommaa! Mutta järkeillyt sen niin että kun minun normaali alkoholinkulutus tarkoittaa noin 1-2 viinilasillista/siideriä viikonloppuna, niin se määrä ei varmastikaan tätä projektia kaada. Tietty plussan jälkeen sitten nollatoleranssi. Mutta, nyt ensi viikonloppuna on pikkujoulut tiedossa, ja yleensä tämmöisissä tapahtumissa olen saattanut sen pari enemmänkin ottaa (en tod mitään kaatokännejä), vaan luokkaa 2-4 juomaa maksimissaan illan aikana. Nyt sitten vähän mietin että miten tekisin, kun tuo menkkojen alkamispäiväkin alkaa olla jo aika lähellä, muutaman päivän päästä noista pikkujouluista. Eli mitä olette raati mieltä, kannattaisiko hätävarjelun liiotteluna varalta kuitenkin testata jo lauantaina, vaikka testi kyllä aivan varmasti on joka tapauksessa vielä nega (noin 3-4pv ennen menkkoja)? Näin ei ainakaan vahingossakaan tulisi mitään tuhoja tehtyä tietämättään. Vai menenkö vaan normaalisti ja otan sen pari jos otan (koska joka tapauksessa en paljoa aio juoda, vaikka raskaus ei olisi edes suunnitelmissa). Vai menenkö autolla ja nollalinjalla illan?