Remzis, hups, ymmärsin ihan väärin kun luulin tuota kalorisuositukseksi minä siis nyt kirjotan vihkoon syömisteni määrät ja kalorit ylös, mutta parempi tietysti olisi ihan joku sovellus. Mutta katsotaan kauanko jaksan punnita ylipäänsä.. Sulla on kyllä ollut päivät täynnä menoa, kun työt ja opiskelu vielä päälle! Ei voi kun hattua nostaa Mutta sehän on just hyvä tehdäkin niin, että pikkuhiljaa ottaa muutoksia elämään, niin silloin uudet rutiinit muodostuu helposti. Kalorivaje on mun mielestä helpointa alkaa toteuttaa karsimalla korkeaenergisiä ruokia ja korvata vähempienergisellä, silloin ruuan määrä kokonaisuudessaan pysyy suht samana mutta kalorimäärä pienenee. Ja kokemuksesta sanon, että liikunnan lisäystä ja ruuan vähentämistä ei kannata tehdä ainakaan yhtä aikaa. Uskon, että pysyvimmän tuloksen saa pienillä askelilla! Sulla kyllä tulee normipäivänäkin hyvin siis askelia

Huoh, milloinhan sitä pääsee sokerinhimosta irti, vai pääseekö milloinkaan.. oon kyllä lapsesta asti ollu sokerihiiri, eikä mulle ole milloinkaan riittänyt pari karkkia tai keksiä. Ärsyttävää!

Täällähän on ollut keskustelua sitten viime käynnin!

Ensinnäkin: onnea Elisendalle tuosta vaatekokemuksesta. Varmasti hieno fiilis! Sitä odotellessa... Tai minullakin (kuten remzis taisi kirjoittaa?) on kyllä kaapissa vaatteita, jotka odottavat käyttäjäänsä. Osa on kyllä niin pieniä, että en edes enää haaveile niihin mahtuvani. Olenkin siis alkanut konmarittaa noita epätoivoisempia tavoitevaatteita pois. Mutta vielä on kaikkea kivaa siellä odottamassa aikaa parempaa!

Noista kalorilaskureista. Minulla oli joskus tuo Kilokubi käytössä. Silloin ilmaisena ja hetki maksullisenakin. Kyllä se mielestäni toimii, jos ja kun vain jaksaa ne kirjaukset tehdä.Saattaa olla, että jossain vaiheessa itsekin otan sen taas käyttööni. Mutta vielä koitan tällä "normielämällä" eteenpäin. Tosin eilen sattui silmieni eteen unohtunut suklaalevy... Voin sanoa, että se suklaalevy ei enää jatkossa minua kiusaa Tai kyllä se saattaa vielä maanantaina puntarilla kovastikin kiusata! Tai ei se ole ainoa sortuminen . Mutta kovasti yritän jättää nuo retkahdukset taakseni ja katsoa eteenpäin. Ei taas vaan muistanut, että tämä on näin vaikeaa!

Niin, ja Hopepeili, tervetuloa minunkin puolestani tänne ketjuun!

Mulla on nyt parissa viikossa makeanhimo poistunut. Minusta on tullut jopa niin vauhko, että äsken kun Facessa tuli vastaan pääsiäiskakkujen kuvia, tuli ällö olo. Tiedän kuitenkin, että jos otan palan suklaata, olen mennyttä.

Olisi ihanaa, jos voisin ottaa palan tänään ja toisen ylihuomenna, mutta en pysty siihen. Parempi kun en syö lainkaan makeaa. Asiantuntijat sanovat, että sokeri ei koukuta, mutta jokin kumma mekanismi siinä on ainakin mun kohdallani.

Olen täällä klubissa ruokapäiväkirjan avulla oppinut laittamaan oikeanlaista ruokaa, ja olen tehnyt sitä jatkuvasti, mutta viime vuoden aikana lihoin 30 kiloa syömällä makeaa. Ja vaikka olo oli huono koko ajan, ja vaikka joka aamu päätin että tänään en syö, en pystynyt lopettamaan.

Aika jännää, itse taas olen lukenut juuri päinvastoin, että sokeri koukuttaa yhtä pahasti tai pahemmin kuin tyyliin huumeet heroiini ja/tai kokaiini. Riippuu paljon myös ihmisestä, jotkut jäävät koukkuun helpommin kuin toiset, toisille tulee nopeammin riippuvuusoireita ja toiset sietävät paremmin ja pidempään ilman oireita tai riippuvuutta.

Eli en ole lukenut pahemmin, että ei koukuttaisi Tai ehkä ne tutkimukset ovat tutkineet ylipäätänsä sitä hyvän olon tunnetta ja se koukuttaa? Kuitenkin olen lukenut, että juuri on se juju, tai kuinka nopeasti sokeri lähtee elimistössä ja aivoissa vaikuttamaan.

Minulla sokeri myös koukuttaa, joskus selviän paremmin ja joskus sorrun tosi pahasti. Nyt on menossa tämä sortumiskausi, koska olen niin väsynyt ja itsehillintä ei toimi yhtä hyvin. Kuitenkin on tämä parempaa kuin aiemmin, aiemmin saatoin vetää kokonaisen Fazerin sinisen levyn, nyt riittää vaikka tupla maxi tai vaikka pieni pätkis patukka. Jäätelö on kyllä tosi paha pahe myös, olen alkuviikosta sitä ostanut pakastimeen ja sitten illemmalla syönyt. Kuitenkin yleensä ottaen suunta on parempi, voin esim. mennä leffaan ilman herkkuja, ennen piti olla joku kilon irtokarkkipussi mukana. Limujen juontia olen vähentänyt paljon ja ne vähän mitä juon nykyään on ilman sokeria (tosin on tutkimuksia että nuo sokerittomat limut voi olla jopa pahempia kuin sokerilliset), mutta katsoisin, että niitäkin juon jo maltilla ja harvemmin.

Eilen tuli askelia yli 10 000 kun lenkitin koiran myös iltapäivällä Puntarilla oli painoa tullut lisää 108,9 kg, eli + 800 g. Toivon, että olisi vain lihasten nesteturvotusta.

Sokerikoukku on kyllä oikea addiktio. Mä olen siitä esimerkki ja moni, moni muukin. Sokeria on kaikkialla, sielläkin missä ei kuvittelisi (valmisruoat ym.). Helppo lisätä halvalla täytettä ja ihmiset jää huomaamatta kiinni.

Voin syödä 5 minuutissa suklaalevyn. Ei mitään ongelmaa. Niinpä on parempi pysyä erossa kuten Hopeapeili. En osaa ottaa yhtä palaa, koska rakastan mässyttää suklaata kuin leipää.

Olen ollut 20v koukussa pepsi maxiin eli ilmeisesti arpataamiin. Pari kertaa pyrkiny eroon ja päässyt mutta aina palannut rakkaan pullon luokse. Kahvia kun en juo niin kofeiinia tarvitsen, tätä mä kerron itselleni syyksi. Laihdutus ei yhtään auta tähän kun se pepsi täytää mahaa kivasti. Toisaalta myös lisää ruokahalua.

Hyvä jos se sokeri on jo tunnustettu koukuttavaksi! Mulla oli varmaan vanhaa tietoa. Hyvä että asiaa tutkitaan.

Mää tykkään myös PepsiMaxista ihan hullun lailla, mutta en voi juoda kuin vähän, koska siitä tulee pissanpidätysongelmia. Se on kai liian happoista. Paras juoma mulle on vesi, ja tietysti tee, koska kahvista en tykkää.

Hei! Guess who's back??

Ja täällä taas.

Jotenkin sitä toistaa itseään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Ja aina ajattelee että tällä kertaa mä onnistun. Tällä kertaa en luovuta!

Ja taas kerran pudotellaan samoja kiloja. Tosin mitään ihan överiä ei oo onneks tullut näemmä. Latasin fatsecretin luuriin ja punnasin sinne nykypainoni. 118 kg. Eli reilu kilo tullut syksystä takas. Tästä on hyvä jatkaa.

Joka maanantai nyt punnitus ni ei auta löysäillä viikonloppusin. Tästä se taas lähtee..

Hopeapeili - tuosta koukusta on monenlaista mielipidettä tietenkin alan sisällä.

Joo juuri näin olen myös lukenut, että mielipiteitä on monta tuohon sokeriin ja sen koukutukseen liittyen. Nyt vain tuntuu olleen enemmän otsikoissa (vuosi/pari sitten), että olisi erittäin koukuttavaa eli aiheuttaa ihan riippuvuusoireita.

Tärkeintähän se on kuitenkin tunnistaa mikä sopii ja mikä ei sovi itselle ja yrittää mennä sen mukaisesti On hienoa, jos on tunnistanut, että sokeri ei vaikka sovi ja pystyy sitä välttelemään! Itsellä on paljon vielä tuohon matkaa! Varsinkin jos haluaa kaikean sokerin välttää niin aika vaativaksi se menee (mihin vedetään raja, hedelmäsokeria?, ruokien mukana oleva sokeri, kuten täällä sanottiin voi olla ihan täyteaine, mutta myös saatettu lisätä säilyvyyden vuoksi ja maun vuoksi).

Olen nyt jonkin aikaa miettinyt, että yksi syistä minun + 30 kilon lihomiseen voi olla oikeasti minipillerit. Luin siitä hieman juttua eilen ja en ole ilmeisesti ainoa, joka noiden seurauksesta on lihonut. Koska sen jälkeen, kun aloin käyttämään minipillereita laihtuminen on tuntunut aika mahdottomalta ja erittäin hitaalta. Ennen minipillereita ei ollut edes tarve laihtua, kun paino oli normaali. Toki etsinkö vain syytä muualta enkä katso peiliin, että syy lihomiseen on ollut myös omissa huonoissa tavoissa? Söin aika huonosti yhdessä vaiheessa, meni paljon herkkuja, roskaruokaa, limua ja alkoholia ja liikkuminen oli minimi. Myöhemmin ajateltuna saatoin olla jopa hieman masentunut noihin aikoihin.

No eipä tässä muuta kuin pikku hiljaa kohti parempia elämäntapoja ja elämää Hyvää perjantaita, kohta on viikonloppu!

Ja tervetuloa takaisin Phaedra! Tsemppiä muutosmatkaan!

Phaedra, tervetuloa! Onneksi oli hyvin maltillinen tuo painonnousu sinulla, jospa kevät antaisi uutta virtaa jatkaa prosessia

Remzis, mun sisko on ollut sokerilakossa puolitoista vuotta. Eikä se sen kummempaa ole kun että itse vetää omat rajansa Toinen sisko on ollut toisinaan 1-2kk ihan totaalisokerilakossa, eli syynää kaikesta lisätyn sokerin. Eli kukin tavallaan.
Minä lihosin e-pillereiden aikana tosi nopeesti, ja vaikka sanotaan että pillerit on kalorittomia eli ne ei lihota, niin oon täysin sitä mieltä että ne vaikuttaa nälänhallintaan/mielialaan ja sitä kautta altistaa lihomiselle. Enkä sen takia uskalla enää ottaa käyttöön mitään hormonaalista ehkäsyä.

Mua on alkanut masentaa tämä laihdutus! Tuntuu että pitäis jatkuvasti olla jollakin kitukuurilla että paino laskis. Nyt en oo pariin päivään laskenut kaloreita, niin heti oli paino noussut reilun kilon. Oon siis silti tarkkaillut syömisiäni, syönyt paljon salaatteja jne. Tuntuu että kropassa on jotain todella pielessä, kun ei laihtuminen ja parempien tapojen opettelu tunnu onnistuvan.