Voi Iker-parkaa! Toivottavasti tarkempi syy kipuihin löytyy ja sopiva lääkitys!

Jos olisin yksin eläjä, niin nyt ei naurattaisi. Kävin tässä taannoin silmälääkärillä ja joudun hankkimaan uudet lasit. Perjantaina pistäydyin Instruun ja innostuin ostamaan kolmet silmälasit: yhdet moniteho, yhdet lähi-(mm. tietokonetta varten) ja aurinkolasit, joita minulla ei ole ollut vuosikymmeniin. Hinta oli tälle eläkkeelle suolainen, vaikka olikin hyvä tarjous. Muistelen kuitenkin, että männävuosina yhdet lasit maksoivat enemmän kuin nämä kolmet yhteensä.

Tänään sitten käväisin gynekologilla, ja sain nuhteita, kun en ollut neljään vuoteen näyttäytynyt. Minulla on vuodesta 2004 asti ollut munasarjakysta, jota on seurattu. Se ei onneksi ollut kasvanut. Lupasin tulla 2 vuoden päästä kiltisti uudelleen. Koska 7 vuotta sitten putosin julkisesta mammografiaseulonnasta, oli sekin nyt tehtävä. Siis mammografiaröntgen ja ultraäänitutkimus lausuntoineen. Näihin menoihin lääkkeet lisäksi, niin kuukauden eläke meni että humahti. Onneksi ei ole päässyt matkustamaan, niin on tullut hiukan säästöjä.

Ja kun kerran 5 kuukauden jälkeen keskustaan jouduin/pääsin, ja tutkimusten välissä oli pari tuntia aikaa, niin ei kun Stockalle kahvilaan ja sitten villahousuostoksille (nyt kun sukkahousuja ei enää viitsi pitää ja kylmässä pissattaa). Ja pakkohan sitä oli Sokoksellakin pistäytyä, mistä sieltäkin tarttui jotain mukaan.

Mutta arvatkaas mitä: kävelykilometrejä tuli 4,5 ja muutama kerros nousua lisäksi! Tämä se vasta oli hyötyliikuntaa.

Täytyy vielä vähän kehaista jälkikasvuaan: 14-vuotias pojantytär kaivoi esiin vanhan saumurin, jota kukaan meistä ei ole osannut käyttää. Teini puhdisti sen ja opetteli sisukkaasti ohjekirjasta sen toiminnot. Sitten hän kävi ostamassa kangasta, ja nyt on uusi college-paita valmis!

Mukavaa viikon jatkoa - ja hauskaa Vappua!

Valitin lääkärille, että valvon aamupuolelle yötä, kun en millään tahdo saada unta illalla. Lääkärin mukaan se johtuu ihmisen perimästä, jota on turha yrittää muuttaa. Toiset nukahtavat illalla aikaisin ja heräävät jo klo 4, torkkuvat ehkä vielä hetken. Toiset taas nukahtavat vasta aamuyöstä. Kivikaudella kaltaiseni vanhat naiset valvoivat nuotiota öisin, kunnes joku aikaisin nukkumaan mennyt heräsi jatkamaan. 

Niin että minkäs tässä perimälleen mahtaa! Lääkäri suositteli suussa liukenevaa melatoniinia, joka vaikuttaa nopeasti. Ostin, mutta en ole vielä kokeillut.

Pikseli, tuohan oli helpottava tieto. Istutaan sitten aamut nuotiolla.
Minulla on kielen alle suihkutettavaa melatoniinia. Hätävaraksi myös kunnon unilääkettä. Olen vielä työelämässä niin kovin monta huonoa yötä ei kestä peräkkäin.

Kohtasin tänä aamuna erään kaupan pihalla kaksi ihmistä, jotka toivat päivääni hymyn. Olimme mieheni kanssa menossa autolla kauppaan ja kaupan pihalle kääntyessäni hoksasin maassa ison kuopan, jonka peittona oli jonkinlainen korkea, kuminen suojus. Yrtin väistää, mutta liian myöhään ja oikean puoleinen eturengas osui kuoppaan. Auto tuskin liikkui, mutta jotenkin pääsin muutamien metrien päässä olevalle parkkipaikalle. Tulimme autosta ulos ja aloimme mieheni kanssa tutkia auton alustaa ja tsekata mikä mahdollisesti hajosi, mitä tapahtui.

Paikalle kiirehti ystävällinen nainen koiransa kanssa. Hän sanoi nähneensä tilanteen ja halusi antaa puhelinnumeronsa, jos tarvitsisin mahdollista vakuutusta varten todistajaa, ettei kuopasta ollut minkäänlaista etukäteisvaroitusta, (tosin olisi minun pitänyt se kyllä ajoissa huomata!). Ajoin automme etuosan pienen reunuksen yli, että auton alle näki paremmin. Ystävällinen rouva hoksasi, että eturenkaaseen oli kiinnittynyt jotain. Porukalla yritimme tutkailla tilannetta ja lopulta tajusimme, että kysymyksessä oli kuopan päällä ollut suojus, joka laahasi maahan ja lähes esti auton liikkumisen.

Autossamme ei ollut muita työkaluja kuin kunnon tunkki, jolla mies yritti suojusta irrottaa. Turhaan. Parkkipaikalle pysähtyi kuorma-auto, jonka lavalla oli kaikenlaisia työkaluja. Näytti siltä, että sieltä voisimme apua saada. Kiiruhdin auton luo ja selitin kuskille tilanteen. Hän otti lavalta rautakangen ja tuli avuksemme. Käänsin auton renkaita työskentelyn kannalta parempaan asentoon ja huh- iso kuminen suojus irtosi. Auttajamme vielä kehotti minua ajamaan pikkuisen, että kuultaisiin kuuluuko mistään mitään epäilyttävää ääntä. Ei kuulunut ja kaikki oli ok.

Ajattelen kiitollisena näitä kahta tuntematonta ihmistä, jotka pelastivat päivämme ystävällisyydellään, avuliaisuudellaan, iloisella hymyllään ja hyvän vapun toivotuksillaan. Kaikenlaisen välinpitämättömyyden ja toisten ohi kulkemisen aikana tuntui niin hyvälle näiden kahden ihmisen kiireetön lähelle jääminen ja avun antaminen.

Tämän kun muistaisi silloin, kun näkee jonkun apua tarvitsevan. Vanhuksen, joka ei uskalla lähteä ylittämään katua. Lapsen, jonka polkupyörän ketjut ovat lähteneet pois paikaltaan. Naapurin, joka ei enää jaksa tehdä lumitöitä. Vaikkei aina edes osaisi itse tehdä mitään , saattaa joskus riittää sekin, että menee vierelle odottamaan, että paikalle tulee joku, joka osaa.

Onneksi maailmassa vielä sentään on monta mukavaa ihmistä. Tänään tapasin heistä kaksi.

Mukavaa vappua itse kullekin.

Moi!

Tulin vain toivottamaan hauskaa vappua, mutta otan samalla osaa uniongelmiin ja kaikenlaisiin kipuihin (myös koirilla ilmeneviin).

Suloinen sattumus Jumbojetillä! Kyllä kanssaihmiset osaavat olla kivojakin, vaikka joskus tuolla Twitterissä ja Facebookinkin puolella käytäviä somekeskusteluita seuratessa muuta luulisi. Valitusta ja ilkeitä tölväisyjä virtuaalitodellisuudessa risteilee ihan liikaakin. Livenä ihmiset ovat mukavia.

Mulla lähti tänään leipomukset vähän lapasesta; saaristolaisleipää tuli kolme suurta vuoallista, sämpylöitä noin 30 kpl ja makeaksi palaksi sitruunapiirakka. Silliä 6 purkillista (kolme eri sorttia), sienisalaatti odottaa vielä tekemistään koska kuohukermaa ei ollut. Siman olin pistänyt käymään jo alkuviikosta, kymmenkunta litraa kai sitäkin oli.

Eihän me UK:n kanssa tietenkään tätä kaikkea syödä! Illansuussa ajeltiin jonkinsortin jakelulenkki kolmeen eri pk-seudulla asuvaan talouteen, joiden etätöitä tekevät emännät ottivat vappukassit ilomielin vastaan.

Huomenna aletaan sitten varsinainen vapunvietto: kävellään kaupungin keskustaan jollei nyt ihan räntää sada ja käydään Ateneumissa katsomassa Ilja Repin -näyttely. Liput piti varata etukäteen ja ilmoittaa saapumisaika. Illaksi on luvassa muutama musiikkiesitys, striimattuina kuten viime vappunakin. Vapunpäivänä nostetaan venekerhon lippu salkoon ja harjoitellaan hiukan seuraavan viikonlopun varalle: olemme menossa reippaalle vaellukselle. Mutta siitä tuonnempana.

Hauskaa vappua kaikille kiloklubikavereille, jokaiselle makunsa mukaan!

Iloista vappua kaikille koleudesta huolimatta. 🎈🎉🍩🥂 
Ostin valmiin siman ja valmiit munkit. Miniä suositteli Kaskein juhlasimaa ja kyllä se maistuikin ihan "perinteiselle". Illalla nimittäin jo korkattiin. 🙂 
Munkit on pakkasessa ja sieltä sitten uunin kautta tarvittaessa maistellaan. Meidän vappuohjelma on sään salliessa polttopuiden tekemistä. Pari auton peräkärryllistä kun saisimme viikonlopun aikana tehtyä olisi sitten taas varastotilat täynnä. 
Meillä päin on kyllä ollut niin kylmä pariviikkoinen, että toivois jo lämpösempää. Kasvimaan multakin on vielä kohmeessa, ettei pääse möyhentämään sitäkään. Puhumattakaan pihan haravoinnista kun luntakin on vielä siellä täällä ja nurmikko märkää. No, aina se kesä on tähän asti tullut, joten eiköhän tänä vuonnakin. 

Olen ommellut viime aikoina lähes päivittäin jotain. Nyt on tekeillä pojan perheelle piknikpeitto. Tikkaus on kesken. Pitäisi yksi tilauslaukkukin tehdä toukokuun alkupuolella ja miniä pyysi viikonloppukassin tapaista, jotta saisi pienen Murusen tavaroita kuskata. 🥰

Helatorstain aikaan vanhempi tytär miehensä kanssa tulee tänne. Samoin pojan perhe. Nuorempi tytär ei vielä uskaltanut luvata tulemisiaan... Minä en kyllä pelkäisi heidän tuovan tautia kun ovat niin tiukasti olleet varovaisia jo vuoden. Joulukin meni niin hyvin. Minä en ole vielä tilannut rokotetta, mutta toukokuussa soittelen kun nyt luvattiin, että meikäläisen ikäisetkin saavat vähän niinkuin valita piikkinsä. En periaatteessa tykännyt siitä, että näihin asti vain yksi ja ainoa piikki oli valittu meitä varten. En siis pelännyt sitä, vaan olin vähän tuohtunut😃 

Tiistaina pitäisi mennä verikokeisiin, ns. vuosikontrolli. Vähän jännittää taas kolesterolit kun olen syönyt melko vapaasti kaikenlaista. Lääkettä olen kuitenkin suht säännöllisesti muistanut ottaa, joten toivottavasti ei ole ihan onnettomat lukemat😐

Siispä mukavaa viikonloppua vapputunnelmissa kaikille. Menen takasin ompelemaan 🙂

Pikseli, minullakin on ollut jo vuosikausia vaikeuksia nukahtaa. Melatoniini ei auta mitään. Diabeteslääkärini valvonnassa otan unettomuuskausina puolikkaan nukahtamispillerin. En ymmärrä asiaa, kun ei ole mitään huolia, ulkoilen tuntikausia päivittäin, syön kevyesti ja rauhoitan illan somelta. Äitini oli samanlainen ja ajattelemattomasti kivahdin hänelle, että no mikset nuku, kun hän valitti unettomuutta.

Iloista vappua tulin tänne toivottelemaan. Me vietämme sitä Justuksen kanssa kahden, mökkibestikset on Lapissa. Mutta meillä on hyvät tarjoilut, tänään ostettiin sitä sun tätä ja Justus on suunnitellut upeita ruokia maanantaihin asti. Graavaa parhaillaan lohta vapunpäivän sillikselle.

Maksullinen mies ilmoitti tulevansa vapunpäivän aamuna purkamaan muurahaisten syömää terassia. Minkäs sille mahtaa, tulkoon sitten. Ei meillä krapulaa ole kuitenkaan. Enpä kaipaa niitä vappuja, kun asuimme teekkarikylässä ensimmäisen mieheni kanssa, vappubileissä jokaisella oli oma muki kanttinauhalla kaulassa ja boolia riitti. Hauskat muistot on niiltäkin ajoilta. Ja elämänviisaus, että raitis ei tiedä, miltä selvä aamu tuntuu.

Sinitiainen alkaa luovuttaa, käy enää pari kertaa päivässä ikkunan takana koputtelemassa.

Mä olen lainannut Justuksen metsurinkypärää, tänään ostin itselleni oman. Voidaan riehua pusikoissa yhtäaikaa. Samalla vuokrasin ensi viikoksi nurmikon ilmaajan ja aion sinnikkäästi käydä sammaleiden kimppuun. Joissakin paikoissa pihaa sammal saa kasvaa, koska se on mielestäni itse asiassa aika kaunista ja pehmoista.

Iker oli ollut eilen koko ajan tyttären lähellä, tullut vessaan ja vaatehuoneeseen ja hakenut ikään kuin turvaa. Lähtivät sitten lenkille ja koiraparka oli pusannut sukkaa peräpäästään. Tytär joutui auttamaan ja totesi, että ei ole mennyt vielä pentuvaihe tältä ohi, syö Juniorin sukkia, jos vain sattuu jostain pesemättömän löytämään. Onneksi tuli luonnollisesti ulos, ei tarvinnut rynnätä eläinlääkärille. Sellaistakin on meidän koirien kanssa tapahtunut.

Kiitoksia kirjoituksistanne 🥰

Kättä särkee edelleen, joten kirjoitan lyhyesti ja jätän taas kommentit väliin. 

Kylmää on ollut täälläkin viime päivinä. Lenkillä olen käynyt päivittäin. Eilen puhelin soi kävelyllä ollessani ja kädessä olivat villasormikkaat. Minulla on uusi kallis puhelin. Siinä on sellainen lompakkokotelo, jonka olen ajatellut suojaavan sitä hyvin. Lisäksi näytön päällä panssarilasi. No, sormikkaat olivat liukkaat ja puhelin tippui kädestäni näyttöpuoli alaspäin. Panssarilasiin tuli säröjä. On mentävä ensi viikolla kauppareissun yhteydessä Giganttiin ja ostan puhelimeeni sellaisen "kalvon" suojaksi, jonka laittavat koneella siihen. Sillä on ikuinen takuu eikä pitäisi hajota tuollaisissa tilanteissa. Onneksi oli se panssarilasi, että puhelimen näyttö (luullakseni) säilyi ehjänä.

Mekin vietämme vappua kahdestaan. Rakas siippani on nyt kanoottireissulla. Verkoilla olemme saaneet tosi paljon haukia. Eilen siippani vei yhdelle naapurille pari 2,5 kiloista haukea. Pakkasessakin on nyt ihan reilusti haukifileitä. Skumppapullo on ostettu varmuuden vuoksi, mutta emme sitä kyllä kahdestaan avaa. Viiniä aioimme nauttia hyvän ruuan kanssa. Simaa en ole enää tehnyt moneen vuoteen.

Pihalla ei vielä voi oikein mitään tehdä, kun on luvattu edelleen yöpakkasia. Kukkapenkit ovat lehtien peitossa, mutta käden vuoksi ihan hyvä juttu. 

Olipa sinulla JJ mukava päivä, kun oli niin positiivisia kohtaamisia. IL, voi Ikeriä 😂. 

Oikein mukavaa vappua kaikille 😊🥰

Heippa 😊

Missä kaikki luuraavat? Luulisi, että koko päivää ei ulkosallakaan voisi olla. Täällä on ainakin ajoittain tooooosi kylmä. 

Eilen aamulla oli niin hyinen tuuli ja iso osa päivää aurinko lymyili pilvien takaa, että päätin pitää kotipäivän. Minullahan on jemmassa ohjelmia digiboxissa vaikka muille jakaa. Katsoin koko päivän ja illan aikana varmasti 6 jaksoa..... En ihan putkeen. Oli sentään ruokatauot välissä. Ja kyllä me sitten eilen päivällä avasimme sen skumpan, vaikka olimme kahdestaan. Ei ollut ongelmia saada sitä alas 😚😋

Tein "parempaa" ruokaa eilen - pitkästä aikaa rakas siippani sai naudan sisäfilee pihvejä. Lisukkeita  oli niin paljon, että napa suorastaan raikui. Alkupaloina oli kirjolohen mätiä. 

Kalaa on edelleen tullut. Nyt tuli matikka ja ahven. Haukea on jääkaapissa ja pakkasessa. Huomenna on sitten kalapäivä. Tämän päivän pääruoka koostuu bloilerin jauhelihasta.

Kuoritteko te vihreät tankoparsat. Minä olen aina oppinut, että ulkolaiset pitää kuoria kukintoon asti. Nyt kun olkapääni edelleen kiusaa, rakas siippani on joutunut tuohon hommaan. Minä joudun kyllä sitten käymään läpi hänen kuorimansa ja kuorin ne "puhtaiksi". Eilen vaan yksi ystävänsä soitti juuri, kun oli hommaa tekemässä ja ystävä oli sitä mieltä, että ei niitä tarvitse kuoria... Luulen, että se on vaan laiskuutta 😉 Meidän huushollissa kyllä kuoritaan - en uskalla ottaa turhia riskejä, kun tämä vatsani on niin herkkä. 

Tänään olin taas lenkillä, siippani oli kanoottilenkillä. "Törmäsin" kahteen nuoreen pariskuntaan, jotka olivat juuri lähdössä mökiltä. Tekevät kovasti muutoksia isotätinsä vanhassa mökissä, joka tulee jäämään heille. Tämä iäkäs mökkinaapuri, josta olen aiemminkin kirjoitellut, eti enää tule mökilleen. Ikää on jo yli 90 v. Ihanaa, että mökki ei jää tyhjilleen, vaan nuoret ovat innokkaina siellä touhuamassa.

Kohta lähdemme saunomaan. Pitää ehtiä ennen formuloiden alkua.... Olen käynyt jo kaksi kertaa pulahtamassa järvessä. Talviturkinhan riisuin varsinaisesti jo 1.1., kun järvi ei ollut vielä edes jäätynyt. 

Meillä olisi tarkoitus lähteä ensi viikon loppupuolella äitienpäiväksi kaupunkikotiin. Äitiäni tapaamaan, lapsiamme tapaamaan, kampaajalle ja gynelle. Ohjelmaa riittää. Ja siippani ottaa peräkärryn mukaan, kun on tarkoitus roudata nuorisolle vanhaan mökkiin parempi sänky sekä lisäksi tuoda yhdeltä ystävältä ylijääneitä parvekelaseja. Muutama tulee vanhan mökin terassille ja muutama (ehkä) vielä kesäkeittiön suojaksi. 

Kauhusta kankeana olen katsellut jo sääennusteita ensi viikon lopulle. Onneksi ehtivät vielä muuttua moneen otteeseen. Olisi tarkoitus syödä tyttären ja vävyn terassilla..... Varmaan meillä on toppatakit päällä ja mietin juuri, että onko minulla toppahousuja kaupungissa... taitaa olla.

PS. Minähän olen urheiluhullusta perheestä. Rakas siippanikin on urheiluhullu - kas kummaa. Yhtä lajia en ymmärrä - snookerin katsomista. Sitä ei taida edes isäni katsoa. Veljeni kylläkin. Minusta se tuntuu kertakaikkisen älyttömältä katsottavalta. Mutta meitä on moneksi. Onneksi meillä on tässä "päätalossa" kaksi telkkaria. Ja sitähän voi seurata läppäriltä tai puhelimeltakin....

Mukavaa sunnuntain jatketta. ☺️😇

Niin todella, missä mimmit luuraavat?

Me tulimme eilen Hesaan asioita hoitamaan. Ei oltu käytykään neljään viikkoon ja eikös ollutkin odottamassa kaksi paperilaskua, joissa eräpäivä oli jo mennyt. 

Mökillä pihatöitä tehtiin siihen malliin, että istuttaessani vuorimäntyjä oli pakko maata kyljellään, kun kyykkyyn ei päässyt. Polvet ja ristiselkä valittaa. Hyvähän siinä juurimaton päällä oli kelliskellä. Istutin kolme vuorimäntyä ja laakakatajia, sitten kärrättiin kaikki hakettamani silppu katteeksi. Ei se vielä riittänyt, joten jossain vaiheessa on minimotskulle taas töitä. Rannan lepikkoa riittää materiaaliksi.

Terassin rempassa kävi sitten niin, että mikäli emme hanki itse tarvikkeita, ehtivät vasta kesäkuussa. Pojat korjaavat nyt Seurantalon kattoa ja virolainen Reiko tekisi terassia viikonloppuisin. Joten eilen sitten Bauhausiin ruuviostoksille. Niitähän oli Reikon listassa monenlaisia, joista osa pitkällisen pähkäämisen jälkeen löydettiin. Ostin myös 11 metriä paksua köyttä, kaiteeseen 10 metriä ja yksi metri laiturille lintujen pelottelemiseksi, jos luulisivat käärmeeksi.

Justus totesi jossain vaiheessa, että känkkäränkkä on ilmaantumassa ja vei meidät kiinalaiseen syömään. Sitten uusin voimiin K-Rautaan, josta löytyikin loput ruuvit. Vaan vielä piti löytää korjauslaastia autotallin ison oven lohkeilleen kynnyksen korjaamiseksi. Kyseltiin neuvoa, vaellettiin ulkohalleista sisähalleihin eikä löydetty. Kunnes joku vanhempi miesmyyjä tajusi, että Reiko oli kirjoittanut sen viroksi ja sitten selvisi oikea merkki!

Mulla tuli jo savu korvista, mutta enhän mä voinut Justukselle kiukutella, kun hän etsi tarvikkeita mun terassille. Kuusi tuntia meni tähän touhuun ja mä jäin autoon rauhoittumaan, kun Justus meni Lidliin. Mietin, miten pariskunnat selviävät omakotitalojen rakentamisesta, kun mulla menee hermo jo terassin kanssa?

Ja huomenna on haettava Justuksen peräkärri vävyltäni, jolla se on ollut kohta vuoden lainassa. Sitten lautatavaraa hankkimaan. Parrua markiisia varten, terassilautaa, kaidelautaa, sivulautaa, tolppia, apua.