Nasu, laitoin sinulle yksityisviestin, jossa linkki. (Toivottavasti toimii). Olen tilannut ko. liikkeestä muutakin tavaraa ja olen ollut tyytyväinen hankintoihini.

Mielialaosastolta, iltaa!
Kuten vähän edelliskerralla enteilinkin, niin tämä päivitys tulee Espanjasta, jonne tultiin päivää aikaisemmin kuin oltiin oletettu.

Maanantaina päätin tehdä lähtöselvityksen jo hyvissä ajoin päivällä, koska keskiviikkoaamuna oli luvassa varhainen aamulento. En katsonut boarding passeja yhtään vaikka varmuuden vuoksi ne oikein paperille tulostin, vaan pakkasin vastapaistettuja sämpylöitä ja spanielin reppua. Vietiin koira kotiin, noudettiin toinen tilalle. UK oli nimittäin luvannut tyttärelleen huolehtia tämän labbiksesta tiistai-iltapäivään asti; tyttären kotiin oli tiistaiaamuna tulossa joku taloyhtiön remonttimies tai muu koirakammoinen käypäläinen.

Maanantai-iltana siinä yhdeksän maissa tilanne alkoi kehittyä outoon suuntaan. Sillä aikaa kun UK ulkoilutti koiraa, mä päätin tehdä Espanjan viranomaisten vaatimat terveysselvitykset etteivät jää tiistaiksi jolloin pitää pakata ja järjestää pari muuta asiaa. Kun avasin läppärin, Google-kalenterini huuteli iloisesti: lentosi Malagaan lähtee huomenna klo 6.15.

Minä että höpö höpö. Menin kuitenkin katsomaan keittiön pöydällä lojuvia boarding passeja ja totesin että elektroninen allakka oli aivan oikeassa. Siinä samassa ovesta astuivat koira ja mies, jolle selvitin nopeasti asian laidan. UK, joka ei vähästä hätkähdä, alkoi järjestää koiralle korvaavaa hoitajaa. Sellainen löytyikin parilla puhelinsoitolla, joiden jälkeen alettiin pakata. Labbis katseli touhujamme pää kallellaan, hieman ihmetellen.

Nukuttiin puolitoista tuntia. Mutta Malagaan päästiin, ja mukavaahan täällä on. Järjestettävät asiat järjestyivät mainiosti Espanjastakin. Eläköön it-tekniikka ja Teams-ohjelmisto! Kävelykilometrejä alkaa kertyä mutta se tässä on tarkoituskin.

Sitä vain hiukan ihmetellään, mihin se lennon muutoksesta kertova viesti on kadonnut ja milloin. Ei näet löydy kummankaan sähköpostilaatikosta.

Jakselkaapa! Niin mekin teemme.

No tulipas Tiinuliinulle ja Ukkokullalle äkkilähtö! Minä tiistaina tekstailin ja kyselin neuvoa, mitä tohtoriksi valmistuvalle voisi antaa lahjaksi ja Tiinuliinu yllättäen vastasi Malagan junasta. Huh huh. Ja Pikseli, kiitos evakkolastenlasten jutusta, se tieto jotenkin helpotti. Olen jutellut paljon veljeni vaimon kanssa, joka on valmistunut Helsingin Kauppakorkeasta, jolla on Suomen kansalaisuus, mutta - joka on venäläinen. Tuntee kauhean huonoa omaatuntoa, vaikka asunut yli 20 vuotta Suomessa. On töissä firmassa, jolla on tytäryhtiö Ukrainassa, kova huoli työntekijöistä. Äitinsä ja sisarensa asuvat Pietarissa, johon toistaiseksi puhelinyhteydet toimivat. Heidän mukaansa tilanne ei näy kaupungissa mitenkään eikä sanaakaan sodasta puhuta.

En enää ehkä niinkään pelkää, mutta olen todennut minua helpottavaksi keinoksi varautua, en oikein tiedä mihin. Nordeaan oli pari päivää yhteydet poikki, Justuksella on siellä tili. Niinpä olemme molemmat nostaneet jonkin verran käteistä kyberhyökkäysten varalle. Mustin tankki pidetään koko ajan täynnä bensaa ja passit kulkee käsilaukussa. Säilyketölkkejä hankitaan muutaman viikon ruokatarpeiksi. Minun mökilläni on puuhella ja retkikeitin, jos sähköt menevät. Vanhaan radioon ostetaan pattereita, samoin taskulamppuihin. Jos sähköt eivät toimi, ei tule vessoihinkaan vettä, mutta mökillä on myös kompostorihuussi. Järvestä saa pesuvettä ja parissa kanisterissa on koko ajan tuoretta juomavettä.
Kaupunkikodissa on oma väestönsuoja, aion pakata myös kassin siellä oleskelua varten sekä viedä vesikanisterin parvekkeelle. Toivottavasti täysin turhia kaikki nämä varautumiset.

Ja sitten hieman kevyempi juttu. Olimme alkuviikosta ystävien luona herkuttelemassa blinejä. He ovat muuttaneet upouuteen merenrantakotiin, jossa on oma ruokasali. Ja uunin alla lämpölaatikko, jossa voi pitää lautaset tai ruoan lämpiminä. Rouva rakastaa kattauksia ja oli nähnyt paljon vaivaa iloisen pöydän tekemiseksi. Hän oli käyttänyt käsintehtyjä savikippoja punasipulin, smetanan, kurkkujen ja mädin tarjoamiseen. Suunnittelu oli viety niin pitkälle, että hän oli merkinnyt etkäteen maalarinteipillä joka kipon kylkeen, mitä siihen laitettaisiin. Mutta - hän oli unohtanut ottaa niitä teippejä pois! Voi että saatiin nauraa maha kippurassa, kun revittiin niitä yhdessä pois. Rouva osaa onneksi nauraa itsekin itselleen.

Läheiset ja hyvät ystävät ovat elintärkeitä aina ja varsinkin tällaisina aikoina. Liikutuin eilen, kun yksi veljistäni soitti ja halusi kertoa, miten rakas olen hänelle. Ensin säikähdin, että onko sulla joku tappava tauti, mutta nauroi, että halusi vaan kertoa, kun on monta kertaa aikonut. Ehkä siihen vaikutti käymäni keskustelu hänen tyttärensä kanssa, joka kertoi minulle arastellen
seurustelevansa tytön kanssa. Juttelin veljentyttäreni kanssa pitkään, kerroin, etten ole asiasta järkyttynyt, koska olen sitä jo arvellutkin. Ja että tärkeintä on se, että hän on onnellinen. Oli kertonut vanhemmilleen keskustelustamme. Veli sanoi, että oli siinä asiassa hänelläkin totuttelemista, mutta onneksi ajat ovat nykyään toiset.

Pesukone pyöritti jo aamusta lakanoita ja nyt ne liehuvat narulla. Ai miten odotan mankeloimista ja sitä tuoksua. Justus lupasi imuroida Ikerin karvat pois, minä pyyhin pölyt. Ostin eilen uudet keltaiset kevätesikot nuutuneiden tilalle. Mökin etelänpuoleiset terassit ovat jo lumesta vapaat, kun Justus on niitä ahkerasti kolannut. Ehkä tänään laitan tuolit ja lampaantaljat ja nautimme rommitotit auringonpaisteessa.

Hei mimmit, me kestämme tämän tilanteen, eikös vaan?

Hyvä hyvä IL, tuo sun varautumislistahan on kuin suoraan Naisten Valmiusliiton tai Marttojen sivuilta. Tuossapa mallia meille muillekin, vaikka en todellakaan usko että noita toimia koskaan tarvittaisiin. Tottakai me kestämme tämän tilanteen, ja autamme muitakin kestämään sen!

Myös henkinen hyvinvointi, josta taisin viime viikolla täälläkin kirjoitella ihan liian kanssa, on tärkeää ja oleellista oman jaksamisen kannalta. Etenkin nyt, kun koronan aiheutamaa poikkeusoloa on jo takana jokseenkin pitkään.

En tiedä, kehtaako Kiloklubin sivuilla kertoa, mutta mulla on nyt pari päivää ollut puhelimessa tyttären suosittelema syömissovellus. Se on ihan uudentyyppinen: puhelin muistuttaa, milloin pitää syödä. Ateriat kuvataan ja tekoäly analysoi ne jollakin aikavälillä. Toistaiseksi tekoäly on ollut ilmeisen ihmeissään kun mä syön mitä sattuu mihin aikaan sattuu. Luultavasti se parhaillaan asettelee sanojaan kertoakseen mulle että ateriarytmi ja ruokavalio ovat ihan pielessä.

Mutta pitäähän se tämäkin kokeilla. Kyseessä ei ole varsinainen dieetti, vaan tarkoitus on saada ihminen syömään aina vain terveellisemmin.

Menenkin tästä ostamaan hiukan sitrushedelmiä ja muutaman tomaatin (ja ehkä pienen pullon kuohuviiniä 😉)

Hyvää rauhallista aurinkoista viikonloppua kaikille!

Minä en ole varautunut mitenkään. Meillä on vain sisävessat ja kunnan vesi, joten sitten ollaan pulassa. 
Pohdin kyllä olisiko kellarissa oleva kylmiö hyvä väestösuoja vai hautautuisiko sinne elävänä. 

Heips perjantai-iltaan. 
Viikko on vierähtänyt nopeasti. Viime viikonloppu oli ihana. Tyttären ja miehensä kanssa viihdytimme pikku Murusta ihan kilpaa ja tyllerö näytti viihtyvän hyvin. Minä nukuin hänen huoneessaan lattialla patjalla  ja sain hänet nukkumaan helposti niin illalla kuin päikkäreillekin. Tyttö syö hyvin, joten ruokailutkin olivat helppoja. Ulkoilemassa käytiin porukalla ja jopa pienessä pulkkamäessä. 
Murunen tykkäsi niin paljon tekemästäni kuvakirjasta, että tilasin saman tien itselleni oman kappaleen. 🙂 Kirjaa nimittäin piti vähän väliä hänen kanssaan katsoa ja ajattelin, ettei sitten ole niin tarkkaa, vaikka sivut menisivät hiirenkorville. Saapahan sitten isompana minulta uuden kappaleen. 

Paluumatkalla maanantai aamupäivällä kävin Eurokankaassa taas vähän kangasostoksilla. Vielä en ole muuta tehnyt kuin pessyt kankaat valmiiksi. Ajattelin kokeilla tehdä itsellenikin ehkä t-paidan tms. Ja Muruselle tietysti pöksyjä ja mekkoja. 

Tänä aamuna sitten tulikin viestiä, että pojalla on korona ja vaimollaan myös. Todennäköisesti pikku Murusellakin kun hänellä oli ollut eilen vähän kuumetta. Pojalla ei paljon ollut oireita ollut, miniällä kuumetta ja jotain lihaskipuja. Aikuiset testattiin ihan virallisesti PCR-testillä. Luultavasti poika sai sen viikon hiihtoreissulla jostain pohjoisesta. Tytär ja miehensä eivät tavanneet poikaa ja vaimoaan kun ehkä puoli tuntia, jos sitäkään ennen kuin minä lähdin viemään heitä junalle. Itse tulin vielä yöksi, joten minulla on ollut mahdollisuus altistua. Huh. Eilen pojan kotitesti oli näyttänyt plussaa, mutta vaimollaan negatiivista. Tänään sitten tuli varmistus. 
Minulla oli eilen kolmas piikki ja soitin kyllä tk:hon, että tulenko kun olen ehkä altistunut. Sanoivat, että jos minulla ei ole mitään oireita ja kuulivat mikä tilanne oli ollut, että tule vaan. Ja niin menin piikille. Vähän arvelutti, että mitenhän minun nyt käy... Illalla oli lievästi kuumeinen olo, mutta mittari ei näyttänyt kuin 36,4. Aamulla oli lämpö 36,8, mutta ajattelin sen johtuvan piikistä. Meillä oli meno naapurikaupunkiin asioille, joten tein varmuuden vuoksi kotitestin. Se näytti negatiivista. 
Joko oli hyvä tuuri tai sitten oireita vielä voi tulla. Piikkihän kestää pari viikkoa saada täyden tehon. 
Että semmoista. Kaapissa on testipaketteja, jotta tarvittaessa voi testata. Täällä ei  enää virallisiin testeihin pääse noin vaan eikä varsinkaan varmaan tällaiset joutilaat... 

Minä olen hieman varautunut. Siivoilin kuiva-ainekaappia siltä varalta, että hankin ehkä täydennystä ja teen systeemin, jotta kaikki kiertää eikä vanhene kaapissa salaa. Ruokaa meillä kyllä on varmaan pariksi viikoksi vähintään, jos pakastimien antimetkin lasketaan. Jonkinlaiset vesikanisterit pitäisi hankkia. Jossain varastossa pitäisi yksi sellainenkin kyllä olla ennestään... Kävin tänään jopa kaupungissa apteekissa kysymässä joditabletteja, tuloksetta. Ajattelin, että ehkä meidän kylän apteekissa olisi, mutta ei ollut sielläkään. Joten toivottavasti mitään ei posahda missään lähiaikoina😬
Käteistä olen myös hiljalleen varannut korttikatkosten varalle ja muutenkin. Kehotin myös nuorisoa hieman miettimään, mitä kannattais tehdä.  Täällähän ei varmaan ole lähimaillakaan mitään väestönsuojia, joten eipä tiedä,  mihin piiloutuis tarvittaessa. Ehkä maalla kuitenkin on paremmin turvassa, paitsi tietysti jotain ydinlaskeumia... Olen myös mielessäni ajatellut, että nuoriso saa evakuoitua tänne, vaikka ahdasta olisikin. Toivottavasti ei kuitenkaan tosissaan tarvitsisi tuollaista sentään suunnitella.

Viikonloppuna on luvassa aurinkoa, joten pitää yrittää olla mahdollisimman paljon ulkoilemassa. Uutisia seuraan ihan liikaa. Pitäisi jotenkin rajoittaa ihan oman mielenrauhan vuoksi. 

Aurinkoista viikonloppua teille kaikille.

No niin. Eilen sitten kuume pikku hiljaa hiipi korkeammaksi, ei kuitenkaan 38,1 enemmän ja yskääkin oli, joten päätin tehdä tänä aamuna testin, vaikka kuumetta ei enää ollutkaan. Ja positiivista se näytti. Vähän nyt mietityttää, että mitenhän se juuri annettu piikki ja korona suhtautuvat toisiinsa? Toivottavasti ei tuu mitään tulppavaaraa tms.  Olo on nyt ihan ok, hieman silmiä aristaa kirkas ulkoilma, mutta yskäkin on vain satunnaista. 

Ehkä käyn vähän kävelyllä, eikös sen pitäis olla hyvää lähes oireettomalle koronatyypillekin?

Kivikasa, toivottavasti pääset helpolla koronasta.

Mä liityin Tiinuliinun mielialaryhmään ja yritän olla ahdistumatta. En voi oikeastaan enempää asialle tehdä. Rahalahjoituksia annettu muutamalle luotetulle taholle, vaatteitakin olisi ja liinavaatteita, jos niille tulee Suomessa tarve.

Muistatteko, kun kerroin Kelan epäävän hakemukseni labrakokeista sillä perusteella, että kyse olisi päivä- tai laitoshoitoasiasta? Minähän hiillyin ja tein valituksen. Vastaus tuli nopeasti; ei syytä viedä asiaa valituslautakuntaan tai mikä lie, vaatimuksenne hyväksytään kaikki. Palautus 14 euroa. Siitä kun vähentää kahdet postimaksut, niin eipä paljon käteen jää, mutta se periaate! Nyt on iso vääryys korjattu!!!

Kieputtelin tänään talvivalot koteloihinsa, tai Claes Ohlssonilta ostettuihin tähän tarkoitukseen oleviin rasioihin ja keloihin. Nautimme kevään ensimmäiset rommitotit mökin rappusilla auringonlämmössä, voi että tuntui mukavalta. 

Olen tehnyt suurta tutkimusta Tampereen hotelleista, kun yövymme siellä kuun lopulla. Suoraan hotelleista, S-korttilaisena, bookingin kautta jne. Että voi olla monimutkaista tai sitten olen taas hölmööntynyt tietokoneasioissa. Lopulta päädyin keskustahotelliin, jossa hintaan kuuluu loistava (?) aamiainen ja edullinen pysäköinti. Vävyn veli väittelee Helsingissä tohtoriksi, juhlat pidetään Tampereella. Emme mahdu vävyn vanhempien kotiin, kun se on täynnä omien lastensa perheitä. Lahja tulevalle tohtorille on jo hankittu.

Lopetan tämän Savon mummoni sanoihin aina, kun hänen luotaan lähdettiin: "Herran haltuun ja Jumalan siunausta".

  Kivikasa, pikaista paranemista ja olkoon tautisi mahdollisimman lievä.

Me avasimme terassikauden eilen juomalla takapihalla päiväkahvit omenapiirakan kanssa, ihanaa. Talvi istutukset taisi mennä mönkään, en ole koskaan ennen laittanut kylvön päälle muovilaatikossa lunta mutta nyt tein niin ohjeen mukaan. PÖH, aurinko lämmitti kannelliset muovilaatikot niin hyvin, että päivällä lumi suli vaikka laatikoiden reunoissa reijät onkin. Istutuspurkit täyttyivät vedellä joten siemenet varmaan mätänivät 🤨. Pitänee tehdä uusi kylvö ja sisälläkin voi jo siemeniä laittaa itämään. Isäntä on kiitettävästi kerännyt maitotölkkejä 🤗.

Upeeta, uutisissa kerrottiin, että venäläiset ovat pitäneet maassaan useita mielenosoituksia siitäkin huolimatta, että heitä uhkaa 15 vuoden vankilatuomio. Hyvä venäjän kansa ‼️

Meillä on ollut jatkuvasti kriisin varalta perusruokavarasto johtuen isännän rauhanturvaajataustasta. Me olemme päättäneet lähteä mökille jos kriisi iskee. Kompura pitäisi ostaa jos sähköt menevät niin saataisiin porakaivosta vettä. Puilla toimiva hella, takka, kiuas ja kuumavesipata löytyy, samaten hillokellari ja ulkohuussi. Käyttämättömiä kasvulavojakin löytyy jos innostuisin kasvattamaan vaikka härkäpapuja. Pitäisi vissiin liittyä Marttoihin, että oppisi kunnolla hyödyntämään luonnon antimia, kuivatusta ja hapatuksella säilömistä 🙂. Ne olisivat hyviä taitoja ilman kriisiäkin. Ai niin, meilläkin on auton tankki aina lähes täysi.

Kaikesta huolimatta, nauttikaa hyvistä ulkoiluilmoista ☀️☀️.

Paranemista Kivikasalle ja muille sairaille.

Tiinuliinulle toivottelen kivoja patikointiretkiä ja leppoisia hetkiä auringossa.

IL:lle onnea Kelan selättämisestä. Teillä niitä juhlia ja juhlan aiheita riittää, voi kumpa minäkin vielä muistaisin miten juhlitaan. Itse olen viettänyt paljon enemmän juhlia keittiössä tai tajoillessa kuin salissa istuen. Oppiskohan vanha koira vielä uusia juttuja.

Toivottavasti Kipa on pysynyt pystyssä liukkailla mökkiteillä ja poluilla. Minä en ole uskaltanut ulos ilman nastakenkiä paitsi hiihtämään lähtiessä. Teillä on varmasti hyvät ulkoilumahdollisuudet kun jäälläkin on hankikanto eikä liukkauskaan ole siellä haittana.

Minäkin olen pitänyt kotona jonkin sorttista hätävaraa, joskin viime aikoina täydentäminen on vähän jäänyt kiireiden takia.
Nyt suunnittelin kauppaan lähtöä. Ostoslistakin on jo tehty, mutta unohduin tähän koneelle kun vastailin sähköposteihin.

Nyt täytyy kyllä kehua poikkeuksellista reippauttani, josta annoin itselleni papukaijamerkin. Olen hiihtänyt kahdeksan päivän aikana ainakin 50 km, vaikka kolme päivää on jäänyt suksimatta. Lisäksi kävelykilometrejä on kertynyt samana aikana yli 20. Eilen oli etämiehen jalat jo niin jäykkinä hiihtämisestä että tehtiin kävelylenkki pääosin jäällä moottorikelkkojen urilla.

Olin keskiviikosta tähän aamupäivään etämiehen luona ja siellä tuli hiihdeltyä
Saimaan jäällä hyvillä laduilla ja hienossa auringon paisteessa. Kun tänään palasin kotiin niin kävin vielä vetäisemässä 5km:n lenkin kotijärven jäällä. Siellä oli aamun pienen lumisateen ja tuulen jäljiltä ladut tukossa, joten jouduin hiihtelemään ladun vieressä hankikannolla. Eikä yksin hiihtämisessä ollut sellaista hohtoa kuin yhdessä taivaltaessa.

Tänään olen soitellut muutamalle ystävälle kysellen kuulumisia. Myös kummitädilleni soittelin. Hän on 87-vuotias ja ikäisekseen vielä melko hyväkuntoinen ja asuu yksikseen Lappeenrannassa. Kutsui kovasti käymään kun juttukavereita ei ole ollut kotona pitkään aikaan. 

Osa päivästä meni Ukrainan sotapakoilaisten majoitusta valmistellessa. Sähköposti on laulanut perjantaista lähtien asian tiimoilta ja palaverit jatkuu vielä tänä iltana sekä huomenna.
Valmistelut on saatava tehtyä tulee sitten asukkaita tai ei.

Tänään olen jättänyt sotatilanteen vähemmälle seuraamiselle, sillä nyt tuntuu että täytyy alkaa suojella jo itseään jotta pysyisi tolkuissaan.

Kaikesta huolesta huolimatta hyvää viikkoa vietätte sen sitten ahertaen tai eläkeläistyön parissa.