Meille sanottiin ettei uusinta testiä tarvii tehdä, koska virus on elimistössä vielä pitkään.
Viiden päivän karanteeni riittää ja jos ei oireita ole, niin voi vapaasti olla.
Tartuttavuus kuulemma se viis päivää.

Jaksamista IL❤️

Kiitos tiedosta IL, täytyypä vähän varoa, mitä koira nuuskii.  Toivottavasti pentu siitä toipuu, eikä jää mitään pysyvää haittaa.
Tuli mieleen, että täytyisi varmistaa  oman käppänän  rokotukset. Pavroahan myöskin  esiintyy paikallisesti  ja aiheuttaa  tietääkseni myös veriripulia.

Onpa harmaa päivä. Onneksi kohta saa kakkukahvet. Tuoksuu jo lupaavasti. Taisinkohan kirjoittaa kakusta väärälle foorumille, noo.. kaikkea kohtuudella, niinhän se oli😃

 

Taas on uusi viikko alkanut ja kesäaika. Minulle kevätmasennuksesta kärsivälle herääminen tuntia aiemmin ei sovi. 
Illalla en saanut unta millään kun sisäinen kello ei ollut kanssani samaa mieltä. Muutenkin nukuin levottomasti. Kello kun soi ennen seitsemää niin en olisi millään jaksanut nousta. 
Pakko oli kun oli mammoon aika. 
Kaupassa käytiin. Oli taas niin vaikeaa pohtia arkipäivän ruuat. 

Keskiviikkona on vapaapäivä. Lähden tyttärien kanssa ostoksille. Sitten Haen vilperin ja menen hänen kanssa kenkäostoksille ja syömään.
Mies vie silloin lapset parturiin, kirjastoon ja Heseen syömään. 

Poika Mallorcalta viestitteli että hoitoapua tarvitaan huhtikuun lopulla. Taidan taas minä lähteä viikoksi. Tarve ei ole kuin kolme päivää mutta lennot menee vielä huonosti joten joudun viikon olemaan. Just vappuaasttona kotoutuisin.

Soitin videopuhelun pojalle kun ajattelin jutella lastenkin kanssa. Poika olikin töissä ja ohjaamossa. Näytti sitten lapsille työpaikkaansa. Kuulemma kauheasti nappuöoita. 

Pitää tehdä simat pulloon ja munkit pakkaseen. Ehdin tehdä just simat Espanjassakin ja tietenkin munkit.. 

Mies ei halunnut vieläkään lähteä.

Mielialaosastolta, moi!

Voi IL, toivottavasti pahin suru on jo ohi. Kokemuksesta tiedän, että tassujen rapinaa kuuluu kuukausitolkulla. Sitten koiraenkeli muuttuu tarinoiksi, ja jokaista samanrotuista vastaantulevaa koiraa katsoo arvioivasti: onko tuo isompi/pienempi/karvaisempi, vähän vai paljon erivärinen.

Andalucian aamu valkeni pilvisenä ja muutama sadepisarakin putosi, mutta kyllä siihen keinot keksittiin. Ajettiin bussilla kaupungin toisella laidalla olevaan ostoskeskukseen, joka on sen verran suuri, että muutaman kilometrin kävelee ihan huomaamattaan. (Mitä niihin kävelykilometreihin tulee, niin useat sadepäivät ja muutama muu syy aiheuttivat sen, että neljän viikon loman kokonaismatkaksi ajateltu 200 km ei ihan tullut täyteen.)

Tämän päivän kävely sen sijaan oli tuloksekas: löysin kesäisen, meriaiheisen neulepuseron ja viehättävän värikkään villatakin. Raitapaitoja olisi ollut tarjolla runsain mitoin, mutta niitä on kaappi täynnä ennestäänkin (mikä ei tietenkään estä ostamasta lisää jos kuosi on kiva ja hinta sopiva).

Ostoinnostuksen laukaisi se, että onnistuin eilen illalla virittämään mukanamme kulkevan matkalaukkuvaa’an oikeille mittayksiköille. Pari päivää sitten tehty koepunnitus nimittäin näytti, että matkalaukkuni painoi miltei tuplasti sen mitä tullessa. Kun en ollut ostanut juuri muuta kuin yhdet kesähousut ja kevyen palaverijakun sekä ihan hiukan suklaata, aloin epäillä itseäni ja etenkin vaakaa, johon oli juuri tänne lähtiessä vaihdettu uusi paristo.

Lopulta huomasin tutkia pienenpienen näyttöruudun laidassa näkyvät minikokoiset mittayksiköt (sen jälkeen kun olin todennut viiden litran vesipuntun painavan 11 kiloa, ja lukenut netistä viisikielisen käyttöohjevihkosen, jossa mittayksikköjen muutos opetettiin ainoastaan tanskalaisille).

No, matkalaukku keveni puolella kun paunat vaihdettiin kilogrammoiksi, joten sinnehän piti kiireen vilkkaa hankkia hieman lisää täytteitä. Ja kuten edeltä ehkä selvisi, kukkarokin on nyt entistä kevyempi. Että sikäli ihan kiva tulla kotiin. Lento lähtee huomisiltana.

Voikaapa hyvin! Ja Japenalle hyvää Mallorcan-matkaa, ellen enää myöhemmin muista toivottaa. Huhtikuun lopussa siellä varmaan on jo kutakuinkin kesä. Nyt nimittäin näyttää siltä, että ainakin Andaluciassa kevät on normaalia myöhemmässä. Mutta niinpä se taitaa olla Suomessakin.

Moi mimmit. Tultiin maanantaina mökille. Heti ensimmäiseksi pihalle tultua näin Ikerin rakastaman, jo luttanaksi pureksitun futispallon. Itkuhan siinä tuli. Justus laitteli ruokia paikoilleen ja minä keräilin Ikerin tavaroita vinttiin. Nyt sen patjanpäällys on pesty, sekin menee vinttiin. Perhe haluaa uuden pennun joskus syksyllä.

Kävelimme eilen kilometrin matkan postilaatikolle. Pakko oli välillä pysähtyä huohottelemaan ja vaikka oli sauvat, niin loivatkin mäet ottivat koville. Mennään tänään uudestaan, kai kunto alkaa vähitellen taas koheta.

Maanantaina tuli kaksi vuotta siitä, kun pujotimme sormukset sormeen. Vaan ei olla jaksettu edes skumppapulloa avata, jätetään suosiolla myöhemmäksi.

No nyt alkoi sakea lumisade!

Huomenta ystävät.

Nyt en kommentoi aikaisempia keskusteluita kun istun sairaalan leiko-osastolla odottelen vuoroani leikkaukseen valmistautumseen.

Tänään tehdään korjausleikkaus puolentoista vuoden takaiseen pieleen menneeseen operaatioon.

Viime viikot olen yrittänyt saada hoidettua tulevien viikkojen juoksevia asioita vaihtelevalla mestyksellä.

Kirjoitus jatkuu nyt sairaalan vaatteissa haastattelun jälkeen.

Jään herko-osastolle yöksi ja ainakin huhtikuu menee keppien kanssa käpytellen.

Viimeinen viikko on ollut jännitystä täynnä, kun yläselkä- ja rintakipukohtauksia on ollut päivittäin.
Perjantai-iltana soitin 112:een ja ambulanssi tuli tarkastamaan tilanteen. Onneksi ei löytynyt 
Itään sydämeen liittyvää. Eilenkin jouduin vielä käymään lääkärissä ja eilinen päivä oli ensimmäinen ilman kipukohtausta.

Hyvää alkavaa huhtikuuta ja kevättä.

Mustikkaposki: Hyviä vointeja sinne leikkausosastolle ja toipumista sitten kun operaatio on ohi. ❤️

Minullakin on ollut taas selässä tuntemuksia ja olen yrittänyt sitä rentouttaa lattialla maaten, jalat 90 asteen kulmassa rahilla. Eilen oli pilates ja sen jälkeen on kyllä tuntunut taas  paremmalta. Tänään olisi ollut hieroja, mutta aamulla tuli viesti positiivisesta testistä, joten sekin siirtyi. Olisi kyllä ollut nyt tarpeen. Toivottavasti viikonloppuna voin sentään hiihtää kun pääsen hiihtoreissulle kaverien kanssa.

Toisaalta peruuntuminen helpotti kun olisi tullut vähän kiire iltapäivällä. Ollaan lähdössä ystävien kanssa perinteiselle Vuokatin reissulle. Minä luulin, että lähdetään huomenna, mutta tiistaina selvisikin, että lähdemme jo tänään. Onneksi selvisi. Nyt on pullat kohoamassa 😃 Olen joka vuosi aina luvannut tuoda kahvileivät ja tehnyt ne lähtöpäivänä, että olisivat mahdollisimman tuoreita, ainakin ensimmäisenä päivänä... Tein myös mokkapaloja eilen ja ehkä otan vielä maustekakunkin mukaan kun on ylimääräinen päivä. Entinen työkaveri lupasi tehdä vielä juustokakun yhden päivän jälkkäriksi, toisena päivänä on jäätelöä, marjoja ja kinuskikastiketta. Minä lupasin tuoda marjat.
Meillä on jo suunniteltuna ruuat ja menomatkalla mennään porukalla ostoksille Kajaanin Prismaan. On kyllä niin hauskaa kun on niin ykstuumainen porukka, että kaikille sopii kaikki. 😃

Kyllä sitä nyt sitten noilla syömisillä saakin hiihtää... 

Sunnuntaita kamut.
Karmale, Japena, IL ja oliko vielä muitakin koronatoipilaita. Toivottavasti väsymys, hengenahdistus ja muut jälkitaudit helpottavat viimein. Täälläkin tauti on pitkittynyt monella. Nuorin lapsenlapsi on käynyt jo toista viikkoa koulussa, mutta on niin väsynyt kotiin tullessaan että menee suorinta tietä päikkäreille. Äitinsä valittelee että hän hengästyy ja väsyy helposti. Mies toipui entiselleen muutamassa päivässä. Sairastuivat lähes kolme viikkoa sitten. Myös vatsataudin on moni tuttu saanut koronan jälkeen.

IL:n kertomus Ikerin menetyksestä toi mieleeni meidän ensimmäisen koiran kuoleman. Menehtyi äkillisesti ja oli varsinkin lapsille melkoinen järkytys. Ekaluokkalainen tytär tuli seuraavana päivänä itkuisena koulusta ja kertoi keskustelustaan opettajan kanssa. Opettajan kysyessä syytä itkuisuuteen oli tyttö saanut itkun lomassa sanottua että syynä on että hänellä ei ole ollut kuin kaksi ystävää ja nyt ovat molemmat kuolleet. Minä yritin miettiä kukahan ystävä tämä toinen oli mutta kun en keksinyt niin piti kysyä tytöltä. Vastaus tuli itkun lomasta "no se pässi millä mie pienenä ratsastin". Meillä oli tosiaan ollut naapurin isojen poikien vihaiseksi härnäämä pässi joka ei päästänyt aikuisia lähelleen vaan pökkäsi aina, mutta nelivuotias tyttö karkasi usein aitaukseen, veti pässin villoista kiven viereen ja kiipesi selkään. Tyttö sai tehdä eläimelle mitä vain eikä se ikinä hermostunut häneen. Pässi oli syöty jo muutama vuosi ennen koiran menetystä enkä tajunnut että tyttö vielä sitä kaipaa. Vuoden sisällä meille ilmestyi toinen koira joka elikin paljon pidempään.

Kivikasa, samantyyppistä selkävaivaa on minullakin ja lisäksi golfpallon kokoinen, todennäköisesti lipooma selässä mikä haittaa selkäjumpan harjoittamista.

Vieläkö Kipan paratiisissa on ollut sähkökatkoja? Meillä ollaan päästy eroon katkoista kun johdot kaivettiin maahan. Viikon takainen myräkkä oli kyllä melkoinen. Puista lenteli oksia ja takapihan männyt olivat ihan kaarella. Pelotti että kaatuvat talon päälle kun ovat tosi pitkiä.
Viime sunnuntaina meillä oli aikomus tehdä lenkki jäällä kun tiet olivat osin liukkaita, mutta sieltä oli hävinnyt lumipeite ja jää oli tosi liukasta. Lisäksi kova vastatuuli teki kävelystä haasteellista.

Etämies lähti maanantaina kotiinsa ja minä aloin valmistautua leikkaukseen kuskaamalla ruokia ja muita ostoksia kaupasta, apteekista sekä käymällä vielä viime hetken kokeissa. Myös vapaaehtoistyö vaati ison osan ajasta kun yritin saada tehtyä myös tulevien viikkojen hommia.

Tulin perjantaina puolen päivän maissa kotiin ja aloin varailemaan lääkärin määräämää labra-aikaa
maanantaille. Sepä ei onnistunutkaan kun meidän alueen labra hoidetaan ostopalveluna Husilta, joka on lakossa.
Yritin vaikka millä konstilla, ensin netin kautta ja sitten eri numeroista hyvinvointialueelta. Viimein sain yhteen numeroon laitettua soittopyynnön. Vastaus tuli vasta viiden tienoilla se oli lyhyesti: ei anneta aikoja, kaksi paikkaa on mihin voi mennä kiireellisessä tapauksessa jonottamaan ilman ajanvarausta.
Kyse on vain INR arvosta, joka pitää saada hoitotasolle leikkausta edeltävän tauon jälkeen, minulle tärkeä tieto mutta luetaanko kiireellisiin vai ei. Napapiikkien ottamistakin joudun nyt jatkamaan niin kauan kuin saan tiedon hoitotasapainosta.
Tikkien poiston aikaan on tämä alue lakon piirissä, joten taas menee pähkäilyksi miten se asia hoidetaan.
Olen kyllä hoitajien puolella palkankorotusten tarpeesta. Harmittaa vaan kun ei sairaalassakaan huomioitu näitä juttuja lähtiessäni.

Piikki on varpaassa kuusi viikkoa, joten toukokuu on jo ainakin puolessa välissä ennen kuin pääsen auton rattiin ja ulkotöihin. Eteenpäin ajatellen se on pitkä aika vaikka edelliset kuusi viikkoa menivät yhdessä hujauksessa. Positiivinen puoli on että kallista bensaa säästyy. Kauppa ja apteekkiasiat hoituvat kävellenkin, jos etämies ei ole paikalla. Hän on tulossa tänne torstaina ja ainakin siihen saakka minulla riittää ruokaa kaapeissa.
Tänään kävin tekemässä pienen lenkin ja tarkastamassa pääsenkö kylille kantakengällä sauvojen tukemana. Muutama jäinen kohta vielä oli, joten taitaa olla viisainta laittaa terveeseen jalkaan vieläkin nastakenkä.

Tulipa taas pitkää valitusta, joten jotain myösnteistä tähän loppuun. Rinta- ja selkäkipuja ei ole ollut keskiviikon jälkeen, mutta syön kiltisti minulle määrätyn Somak kuurin loppuun.

Halitulijallaa, kotona ollaan!

On itse asiassa oltu jo torstain vastaisesta yöstä saakka. Enkä muista, milloin viimeksi olisin tullut kotiin samaan aikaan aamun sanomalehden kanssa. Nyt se odotteli painotuoreena postiluukun alla, kun UK ja mä kömmimme ovesta sisään klo 02.30. Ilta/yölento nähkääs. Koska oli syntymäpäiväni aamu, siemaistiin vielä pienet kuohuviinit ennen nukkumaanmenoa. (En ole ikinä aikaisemmin juonut kuohuviinilasillista yhdellä siemaisulla. Väsytti nimittäin niin penteleesti.)

Kotimaan kevät olikin pidemmällä kuin olin olettanut. Nastakengät voitiin kantaa kellariin, ja parvekkeella loistavat nyt pikkunarsissit, joiden uskon kestävän pääsiäiseen asti. Kiva olla kotona taas, lähiviikkojen kalenteri on täynnä kaikenlaista joko hauskaa tai tarpeellista (parhaissa tapauksissa molempia yhtä aikaa) tohinaa, ja onhan tässä pääsiäispyhätkin tulossa.

Neljän viikon reissulla tuli lisää painoa 300 grammaa. Eipä silti, entuudestaan sitä oli vähintään riittävästi. Pitänee harkita omaan kulutukseen ostettavien pääsiäissuklaiden määrä uudelleen.

Korona-, varvas- ja mahdollisille muillekin toipilaille pikaista toipumista. Ja kaikille aurinkoista huhtikuuta! Kevät ♥️

Heippa kaikille!

IL, vielä tälläkin foorumilla otan osaa. Rakkaasta lemmikistä jää aina iso aukko ja suru eikä siinä paljoa maailmanpoliittiset tilanteet paina. Samaan hengenvetoon toivotan myös onnea sinun ja Justuksen kaksivuotiskihlapäivälle. Teissä on tukea toinen toisillenne ja se varmaan helpottaa monissa asioissa.
 
Japenalle kesäistä viikkoa Mallorcalla. Älä vaan tuo mitään pöpöä tullessasi!
 
Tiinuliinun mielialaosasto tuo mukavaa vaihtelua tähän keikkuvaan kevääseen. Liukkaudet alkavat olla jo takanapäin, mutta lunta pyryttää aina välillä hyvinkin sakeasti ja tuuli käy naamaan ilkeästi. Toki sitten kun aamupäivällä aurinko alkaa helottaa pilvien välistä, se piristää kummasti.
 
Saimme 25.3. siivoussuunnitelman tehdyksi ja meillä alkaa puhtaampi elämä 23.4., jolloin on ensimmäinen siivouskäynti. Päätimme, että se on oikea suursiivous, mikä tarkoittaa sitä, että siivoojat heiluttelevat moppia ja rättiä peräti viisi tuntia. Siinä tulee (toivottavasti) puhtaaksi karmeassa kunnossa oleva uuni ja sisällytimme mukaan myös hellan takusen ja alusen siivoamisen, jota ei ole tehty kertaakaan meidän täällä asuessa. Ikkunoita ei vielä tällä kertaa pestä, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla. Mietimme pitkään siivousväliä ja päädyimme siihen, että he käyvät kerran kuussa ja me yritämme pitää paikkoja siisteinä siinä välissä. Lähinnä se tarkoittaa sitä, ettemme anna kaiken mahdollisen roinan kertyä joka puolelle ja mikäli joku sattuu tulemaan käymään, niin voin sitten kevyesti pyyhkäistä pölyt näkyvimmiltä paikoilta.
 
Normaalisti tuntiveloitus on 49 euroa, mutta kun tulin uunin puhdistuksesta puhuttaessa maininneeksi, etten ole voinut sitä pestä, kun en voi olla polvillani eikä sinne oikein muuten ylety, niin saammekin nk. hoivahinnan eli 45 e/h. Säästöä se on pienikin säästö. Lisäksi sattui niin mukavasti, että heidän facebook-sivullaan oli onnenpyörän pyöritys ja kuinka ollakaan, voitin 50 euron alennuksen seuraavasta siivouskäynnistä eli juurikin tuosta ensimmäisestä! Kotitalousvähennystä tulee tällä hetkellä 60 %, joten emme varmaankaan mene konkurssiin. Ja mikäli alkaa tuntua ylivoimaiselta tai muuten vain turhalta, niin sopimuksen voi aina sanoa parin viikon irtisanomisajalla irti. Itse ainakin odotan jo innokkaasti suursiivouspäivää, jolloin ei tarvitse tehdä muuta kuin ehkä tuntea itsensä paikkapaikoin jonkin verran noloksi 🙄
 
Tervetuloa, Tiinuliinu, takaisin tänne ”hienosti etenevään kevääseen”! Meillä on tänään pyryttänyt reippaasti ja huomiselle luvattiin jopa 20 senttiä lunta. Vaikkei niin paljoa tulisikaan, niin meidän kohdallamme se tulee vähän huonoon aikaan, kun meillä on auton huolto ja katsastus. Tampere kehottaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan etätöihin tai sitten ainakin varaamaan tarpeeksi matka-aikaa ja kun autoa on vaikea huollattaa etänä, niin lähdemme sitten tosi ajoissa varmuuden vuoksi. Onneksi meillä on vielä nastarenkaat alla.
 
Toivottelen kaikille taas mukavaa alkanutta uutta viikkoa (viikko lienee jotenkin lyhentynyt, kun mielestäni ihan äskettäin toivottelin samaa 🤔) sekä paranemista poteville ja muille muuten vain kaikkea hyvää 😃


P.S. Aloitin tämän kirjoittamisen jo 30.3., joten jotkin asiat alkavat olla jo taputeltuja, mutta eipä pienet takautumatkaan liene pahasta!