Menna, kyllä se on tuo sairaus mikä vaikuttaa lämmönsäätelyyn. Meillähän tuore diagnoosi
Hellekautena muutama yö meni lyhyillä kalsareilla, ilman paitaa ei koskaan. Nyt saattaa olla urheilukerrasto korkealla kauluksella ja sukat aina jalassa.
Ilmalämpöpumppu on lämmittänyt jo pari viikkoa.
Saa nähdä miten talvesta selvitään.

Miten teillä muuten nuo reissut sujuvat? En ole nyt uskaltanut miehen kanssa lähteä minnekään kun hirvittää miten vessakäyntien jälkeen hortoilee minne sattuu. 

 

Menna ja Tulirumpu, minulla on myös palelevainen mies. Ei hänelle riitä pitkähihainen ja -lahkeinen pyjama, vaan sen päällä on verryttelyhousut ja flanellipaita, jalassa kahdet villasukat. Tavallisen täkin (talvella untuvaa) päällä on vielä painopeitto. Tyyny on aamulla herätessä kostea, mutta jalat palelevat. Minä nukun peitto vain jaloilla ja lyhythihaisessa paitulissa. Valitin miehestä lääkärille, eikä hän keksinyt muuta selitystä kuin ikä (86) ja huono alaraajojen verenkierto. Muistisairautta ei ole ainakaan vielä todettu, mutta kyllähän tuon ikäinen joskus vähän sekoilee. Muistan, että myös anoppi ja appi pukeutuivat kesähelteelläkin paksuihin vaatteisiin, joten ehkä taipumus kulkee suvussa.

Plantaarifaskiitti vaivaa edelleen, vaikka olen yrittänyt venyttää pohjetta ja jalkapohjaa. Ostin apteekista vaivaan tarkoitetun kalliin tukisukan (made in Taiwan), mutta siitä ei ollut vähäisintäkään apua. Sukka puristi vain nilkkaa, mutta jalkapohja oli melkeinpä löysä. Epätoivoissani, välittämättä nuoremman polven paheksunnasta, tilasin Temulta kolme erilaista tukea ja kaksi apuvälinettä venyttelyyn ja samalla huomasin, että kotimaisesta verkkokaupasta ostamani 15 euron puolipohjallinen maksoi Temulla vain 3 euroa.

En nyt kirjoita enempää, kun mitään ihmeempiä uutisia ei ole. Olen kyllä lukenut ja myötäelänyt kirjoitustenne tapahtumissa. Ja Rii-de, tervetuloa minunkin puolestani!

Kipa, olipa ihana uutinen, että saat toisenkin lapsenlapsen - ja näin pian! Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa paremmin, ja miksi ei menisi! ❤️

Rimpati-rei!
Kiitoksia kuulumisista! Suuria uutisia Kipalta, onneksi olkoon jo näin etukäteen! 

Onnea toivottelen myös IL:n kesämökki- ja Japenan talokaupoille. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kiinteistökauppa alkaa vilkastua vaikka ei se ihan kuumana käy vieläkään. Ainakin alakerran naapurimme Hangossa pääsi puutalo-osakkeestaan eroon parissa viikossa; kiire kuulemma tuli kun ostaja olisi halunnut asumaan suunnilleen samantien. (No näinhän meillekin kävi viime kesän venekaupoissa, tavarat piti roudata pois paatista parissa päivässä.) 

Nukkumismukavuudesta näkyy keskustellun. Meillä nukutaan saman peiton alla (paitsi snautseri joka nukkuu sen peiton päällä ellei aamuyöstä yritä peräti tulla tyynylle) joten jonkinasteista kompromissia peiton paksuudessa on aina pakko hakea. Ns. yösukkiin en nuorempana uskonut ollenkaan, nyt alan arvella että kyllä uni on levollisempaa sukat jalassa. Villaahan en käytä kun kutian, erilaiset froteepörröt menettelevät.

Elämään ei kuulu erityisempää, ja hyvä niin. Hangossa vietetyn viikonlopun jälkeen ehditään olla pari päivää kotimaisemissa, sitten käväistään Tukholmassa jossa ei olekaan käyty vuosikausiin. Päivässä ei paljon ehdi; juuri pohdittiin tyttären kanssa mihin museoon kannattaisi mennä. Molemmat muistelemme lämmöllä niitä reissuja jotka tehtiin kun tytär oli alakouluikäinen tai teini, silloin ohjelmassa oli aina yksi museo, jokin nopea ruokapaikka ja hiukan shoppailua. Sama ohjelma taidetaan toteuttaa nyt. 

Sarjassamme ”vitsejä viikon varrelle” tarjoilen teille nyt Aikuisten 8-ottelun lajit: 
• kynsien lakkaus ilman lähilaseja
• sukkien jalkaan laitto seisaaltaan
• kadonneen pikkutavaran etsiminen sohvan alta 
• julkisen liikenteen matkasovelluksen käyttö
• parkkimaksun suorittaminen sovelluksella
• hymiöiden käyttö oikein
• läheisten syntymäaikojen muistaminen
• samojen juttujen kertominen 

🤣🤣🤣
Iloista viikkoa! 

Moi mimmit! Kiva oli taas kuulumisianne lukea. Minäkin kuulun palelevaisten joukkoon, aina on varpaat kylmät. Ilman unisukkia ei tulisi mistään mitään. Ja Justus kävelee paljasjaloin t-paita päällä, kun mulla on neule ja villatakki!

Viime viikonlopun asuimme tyttären kotona, kun tytär ja vävy olivat Ahvenanmaalla. Pojat hoitivat Zappan ulkoilutukset ja me hoidimme pötyä pöytään sekä ruokimme koiran. Pojilla on niin paljon omia menoja, että saattaisi koiranhoito unohtua, ellen olisi vahtimassa. Juniori hälytettiin lauantaiksi isänsä kiipeilyfirmaan paikkaamaan sairastunutta. Olimme menossa Justuksen nuorimman lapsenlapsen rippijuhliin, joten Abi lähti edustamaan sitten omaa perhettään. Olipa hauskat juhlat, nuoret miehet (5) istuivat puutarhassa omassa pöydässään omien juttujensa kanssa ja me aikuiset (15) nautimme sekä hyvästä ruoasta että omista keskusteluistamme. Tämä rippilapsihan on ollut sydäntäni lähellä heti ensikohtaamisestamme lähtien ja silloin hän oli vasta 9-vuotias pikkuvanha viisastelija.

Oli kiva viettää aikaa Juniorin ja Abin kanssa. Kun toinen on poissa, toinen juttelee omia asioitaan. Jos molemmat ovat vaikka ruokapöydässä, eivät vahingossakaan puhu muuten kuin yleisluontoisesti. Äitinsä oli kysynyt, olisivatko seuraavan kerran keskenään koiran kanssa, kun vanhemmat ovat reissussa. Pojat olivat vastanneet, että oishan se kiva, jos mamma ja Justus ois täällä! Juniori on muuten varsin omatoiminen, pyykkää, ripustaa kuivumaan, laittaa tiskikoneen päälle jne. Vanhempaa jouduin pyytämään tiskaamaan kattilat ja sitten neuvoin, että hommaan kuuluu myös lieden ja tasojen pyyhkiminen. Mutta tärkeintä oli se juttelu heidän kanssaan, pojat ovat aivan erilaisia, mutta kummallakin aika mielenkiintoisia ajatuksia.

Tultiin Tammisaareen päivää liian aikaisin, kun talonrakentajat eivät olleet saaneetkaan vielä kaikkia teräspaaluja juntattua. Ihan kamala kilkatus iltakahdeksaan ja eilen alkoi seitsemältä, tosin homma tuli valmiiksi ja parin tunnin päästä. Nyt pohjaan tehdään laatikoita, joihin tulee sitten sementtivalu. Ihan jännää seurata talon valmistumista ja saammehan me sitten vihdoin sitä varastotilaa siitä!

Tänään käveltiin torille ja ostettiin mustikoita. Tehtiin yhdessä kaalipataa, joka hautuu nyt ja kohta syödään. Huomenna lähdettävä kaupunkiin, olen tilannut uudet parvekekaihtimet entisten jo rupsahtaneiden tilalle. Viikonlopuksi takaisin ja maanantaina alkaa sitten Våga tala svenska -kurssi, jota odotan innoissani!

Heippatirallaa kaikki.
Kyllä on mukavaa lukea teidän juttuja. Tuntuu, että muilla tapahtuu aina niin paljon, kun itsellä nää päivät on ihan samanlaisia. 🙂 Päivät töissä ja illat telkkarin äärellä. 🙈

Minä kuulun niihin ihmisiin jotka kulkee aina kotona ilman sukkia. Yölläkään ei päällä ole kuin peitto ja sekin vain hieman keskellä selkää. Jalat pitää aina olla peiton ulkopuolella. Nytkin on ihan kuuma vaikka istun vaan tässä koneella. 🥵

Sain eilen itseni irti sohvasta ja suuntasin auton kohti uimahallia. Oli kyllä mukavaa juosta, kun polveen ei sattunut lainkaan. Tunnin siinä jolkottelin ja tuli kyllä niin hyvä fiilis.

Tänään kävin uudelleen polven kanssa lääkärillä. Nyt ei yritetty pistää kortisonia, vaan tehtiin suunnitelmaa jatkoa ajatellen. Uusi särkylääke ja fysioterapiaa. Niin ja mulla kun on toi kakkostyypin diabetes ja tätä laardia tässä vyötäröllä enemmän kuin omiksi tarpeiksi, niin aloitettiin Ozempic. Jos ei nää auta, niin sitten proteesijonoon. Tosin sinne pääsee vasta kun BMI on 40 tai alle. Jokunen kilo on vielä tohon matkaa. Tosin toivon ettei proteesia tarvita.

Onko jollakin kokemusta tosta Ozempicista? Olis kiva kuulla. Saa laittaa kokemuksia myös yksityisviestillä.

Rii-de, mä olen käyttänyt Ozempicia 1 mg kymmenisen vuotta. Mutta se ei ole mulla ollut laihtumiseen, vaan diabetekseen. Ennen lääkkeen käyttöä onnistuin laihtumaan 27 kg, silloin kun diabetes todettiin ja muutin ruokavalioni kokonaan. Olen pysynyt nyt vuosikaudet normaalipainoisena, mutta Ozempicin kanssa en ole laihtunut ollenkaan. Ehkä se kuitenkin auttaa pitämään painon samana.

Facebookissa on Ozempic-ryhmiä, joissa saa vertaistukea. Mulle ei ole tullut mitään sivuvaikutuksia, paitsi kokeiltiin 2 mg pistosta ja se teki kamalan ummetuksen. Syön muitakin lääkkeitä diabetekseeni ja yhdessä niiden kanssa Ozempic pitää sokerit tasaisena. 

Käyn puolivuosittain labrassa. Mulla on viisi kroonista sairautta, mutta kun hoitotasapaino on hyvä, ne eivät näy ulospäin. (tai niin mä luulen!) Syön päivässä 14 pilleriä ja joskus naurattaa, kun muistelen mummoani. Hänellä oli käsilaukku täynnä pillereitä ja nyt mä olen samanlainen.

Kokeile ihmeessä. Olethan saanut lääkäriltäsi B-lausunnon, että lääke korvataan. Kerro sitten, miten toimii, vaikka yv:llä halutessasi.

Meillä maalla oli niin vanhanaikaista, että mummoilla oli vain hotapulveria ja kanferttitippoja. Se hota taitaa  olla jotain myrkkyä nykyään. 

Kiitos Iloinen Lemmetty.
Ei kait tota mullakaan suoraan laihdutukseen annettu, mutta sillä voi olla kuitenkin sekin vaikutus. Suositteli tuota, kun on tuo diabetes. Pysyy kuulemma sokerit paremmin kurissa, ruokahalu pienenee jne.
Lekuri laittaa B-lausunnon. Katotaan mitä Kela sanoo. Kerron miten se mulla vaikuttaa, kuhan ensin aloitan sen. 

Rii-de, Minä aloitin ozempicin maaliskuussa, minulla oli vain esidiabetes (ei ole enää kun paino on pudonnut  ), eli en saanut korvattuna. Onhan tuo kallista kokonaan itse maksaa, mutta minulla se on ollut tosi hyvänä apurina laihdutuksessa, eikä ole muuta kuin ummetus ollut vaivana.

Rii-de Mulla diabetes ja siihen yhtenä Ozempic 1 mg. Pitää hyvin sokeritasapainon, mutta painoon ei ole ollut mitään vaikutusta. Lääkärin mielestä tämä johtuu siitä, että mulla on myös kilpirauhasenvajaatoiminta. Mulla tuo Ozempic aiheuttaa joidenkin ruokien kanssa ripulia esim. savustettu lohi, öljyiset kastikkeet ym. eli vähän pitää katsoa mitä syö ja missä