# IL, kyllä se reipas lenkkeily vie niitä kiloja ihan huomaamatta. #

No wau, IL:lle kuuluu aina vain parempaa! Onnea laihtumisesta ja kaikesta muustakin siihen liittyvästä!

Mennan pataruokareseptiä pitänee kokeilla jonkain päivänä. Eilen tosin opettelin vegekokiksi kun teinineitosemme ei syö lihaa. Koska perheen herroille oli luvattu kanapataa, korvasin kanan kaurapaloilla ja ihan syötäväähän siitäkin tuli. Torstaina on seuraava isoäiti-iltapäivä, silloin on listalla soijarouhe-makaronilaatikko. Pikkuveli on luvannut uhrautua kun koulussakin on kasvisruokaa kerran viikossa. Ja kyllä minäkin voisin lihattomaan ruokavalioon siirtyä, jollei aamuista kinkunsiivuani otettaisi minulta pois.

Ja hei hienoa kun teiränmiäs toipuu! Sitä liukkautta on nyt vaan syytä varoa. Sekä toipilaiden että meidän muiden. Sen osoitti mm. tämän aamun vajaa kolmikilometrinen kirjastolenkki.

Kiva kun Kipan vaivat alkavat olla poissa; mökillä on varmaan mahtavaa seurata kevään etenemistä. Kaupungissa se yleensä tulee sillai ihan huomaamatta, ensin on kaduilla sikaliukasta ja sitten jonakin päivänä vain krookukset kukkivat porraspielessä.

Pikselin hammaslääkärikokemus ja hammasvaivat kuulostivat hiukan pelottavilta. Mutta ihanaa kun kuoron miehet teitä muistivat; mulla naistenpäivä meni ohi miltei huomaamatta. Ukkokulta jopa delegoi tulppaanihankinnat minulle kun satuin sopivasti kaupungilla asioimaan. Tarjoili kuitenkin illalla kuohuviiniä

Nytpä meidän perheessä mennään taas topakasti arkea = yritetään hieman liikuskella tämän tietsikan takana istumisen vastapainoksi. Kantarellipiirakka kuulostaa hyvältä, lienevätkö Naapurinmiehen omapoimimia?


PS. Kevät-, kesä-, syys- ja talvihullaantumiset eivät allekirjoittanutta ole laihduttaneet. Lieneekö syynä se, että niitä on kestänyt jo reilun neljännesvuosisadan?

Hei
IL, onpa ihana lueskella keväthullaantumisesta
Minulla vastaavat tunteet jylläsivät 13 vuotta sitten kun tapasin nykyisen mieheni. Nyt ollaan oltu 2 ja puoli vuotta naimisissa, kihloihin mentiin viisi vuotta sitten.
Hullaantuneita ollaan edelleen mutta kyllähän se ensimmäinen kevät kun tavattiin oli jotain erityistä. Vaikka oltiinkin jo yli viisilymppisiä silloin. Mutta eihän rakastuminen ikää katso

Heippa ja kiitoksia kirjoituksistanne

Ihanaa Japena, että olet saanut nukuttua paremmin. Kun on kausia, että ei saa nukuttua, niin minusta tuntuu välillä, että on ihan pihalla kaikesta. Eikä minua herätä kuin omat vaivat ja toisinaan rakkaan siippani kuorsaus.

Mallis, olipa mukavaa saada kuulumisia pitkästä aikaa.

Tiinuliinu, olen taitanut antaa väärän kuvan, että vaivat alkaisivat olla poissa. Minä jatkan lääkäreissä ramppaamista. Eilen olin selän magneettikuvauksessa ja illalla vielä sitten lääkärissä. Todennäköisesti syy yksiin kipuihin löytyikin taas kerran selästä. Nyt tiettyä jumppaliikettä ja Lyricaa.... jota en kyllä millään haluaisi ottaa. Toivottavasti edessä ei ole selkäleikkausta. Silmän hoitoa jatkan edelleen ja toivon, että sitä ei tarvitsisi leikata... Tarkoitus on edelleen lähteä reilun viikon päästä mökille, joten se silmän operaatiokin jäisi sitten huhtikuulle, jos vielä on tarvis.

Tänään menen vielä tämän pitkittyneen flunssan vuoksi lääkäriin.... Tuntuu, että ei tervettä paikkaa tässä kropassa ole Oksettava olo tosi usein enkä tiedä yhtään, mistä johtuu. Olen yrittänyt tutkailla, löytyisikö syy jostain ruoka-aineesta, mutta ei ole tärpännyt. Vielä yhdet labrat ensi viikolla.... ja sitten tutkimukset jatkuvat huhtikuun puolella, kun tulemme mökiltä kotiin käymään.

Eilisessä oli kyllä paljon hyvääkin. Olimme magneettikuvan jälkeen ystäväpariskunnan kanssa syömässä oikein pitkän kaavan mukaan. Söimme yliherkullisen neljän ruokalajin menuun - yksi elämäni parhaista aterioista - ensin oli maa-artisokkakeittoa, sitten alkupaloina sitruunasuolattua siikaa, savulohta, pieni blini muikun mädillä ja härkätartar. Pääruokana oli poron sisäfilettä tattikastikkeella ja jälkkärinä aivan ihana suklaajuttu jäätelön kera Ajattelin, että ei tarvitse varmaan pariin viikkoon syödä - niin oli pulskan pyöreä olo ruokailun jälkeen Seura oli myös mitä parhainta eikä onneksi ollut pahoja vatsavaivoja ruokailun aikana. Nauru raikui - oli ihanaa unohtaa hetkeksi kivut ja huonot olot.

Jos ruokailumme ei olisi kestänyt niin pitkään kuin kesti, niin olisin saanut tavata IL:n Naapurimiehen. Lääkärini otti vastaan lähellä IL:n kotia ja olimme sopineet, että jos jää luppoaikaa ruokailun ja lääkärin välillä, niin piipahdamme käymässä. Kotiin asti ei olisi kannattanut ajaa niin lyhyeksi aikaa. Tapaaminen jää nyt sitten myöhäisemmäksi. Innolla odotan .

Ajattelin eilen, että tänään en kyllä vaakaan mene, mutta käväisin aamusta. Paino oli ihmeekseni mennyt hieman alaspäin , vyötärön ympärys oli taas kasvanut. Muori, kiitos mehuvinkistä, mutta en kykene tuollaiseen mehudiettiin. Pitäisi vaan löytää maltti syömisissä.

Toivotan mukavaa viikon jatketta itse kullekin.

#Anin piti mennä mökiltä suoraan turkuun ja meidän piti tavata siellä perjantaina. Tulikin eilen zaan luokseni.
-Mitä minä yksin Turussa teen. Tulin vaimon luo.
Kiva, että tuli. Nukkui hyvin ja olimme ystävällisiä toisillemme.
Tupsu ja Ani yhdessä ovat kauhea uroskaksikko. #

Onnittelut IL painon laskusta ja kokkaustaidoista omaavasta miehestä.

Kipa onpa nyt ikävää kun vaivat ei helpota. Tsemppiä.

Olen vihdoin pääsemässä tästä kevättalven masennuksesta, kylläkin normia aikaisemmin. Yleensä maaliskuu menee räpiköidessä mutta ilmeisesti lähestyvä matka on nostanut suosta. Tasan kaksi viikkoa reissuun.

Finskiltä tuli kysymys, että paljonko maksan lisää että päästään business luokkaan, no minä hullu annoin tarjouksen. Katsotaan kuin käy.

Matkalaukkua olen haeskellut ja Stockaltakin eilen etsin vaan ei nyt sopivaa löydy. Vaativa maku

Jaa mies tuli tuohon, jospa alettaisiin vaihtamaan ruokahuoneen verhot kevyempiin. Huone on yli 6 m leveä ja 3,60 korkea joten tarvitaan kahdet tikkaat, kummallekin omat tuohon hommaan.

Lapsen sokerit seilaavat edelleen, nyt matalilla. Onneksi maanantaina poli.

Mukavaa torstaita.

Onpa tosi kurjaa Kipa, kun kaikenlaiset kivut sinua vaivaavat. Kipu vie mielen matalaksi vaikka kuinka yrittää sinnitellä vastaan. Onneksi elämässäsi on hyviä asioita tasapainoittamassa ja kun mökille pääsette saat rutkasti hyvää energiaa lisää.

Japena mukava kuulla, että masennuksesi on helpottanut. Ajatus matkasta varmasti saa sydämen iloitsemaan.

ILiloitsen kanssasi. Tiedän miten mukavaa on, kun elämässä on mies. joka osaa laittaa ruokaa ja kun mies on muutenkin sopiva niin mikäs sen parempaa.

Minun rakas lapsenlapseni ( tämä entinen teini, nykyinen aikuinen) muuttaa viikonloppuna äitinsä luota omilleen, vuokrayksiöön. Vuokra on huimaavan kallis, mutta hänen etelä-Suomessa asuva isänsä, äitinsä ja me- yritämme tukea häntä järkevällä tavalla. Isänsä mm. maksaa takuuvuokran.

Lapsenlapsi saa työkokeilusta jonkin verran rahaa, josta hänen on jatkossa huolehdittava aina vuokra ja sähkö. Paljon siitä ei sitten jääkään, mutta ruoka- ym. menoihin voimme jonkin verran auttaa.Toivon, että hänen elämänsä alkaa sujua ja uskon, että alkaa. Työkokeilua on nyt jatkunut pari kuukautta ja toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin.

Lunta sataa vaihteeksi. Lumikinokset ikkunan edessä ovat niin korkeat, ettei niiden yli näy kun vastapäisen talon katto. Linnut kuitenkin jo laulavat kevättä, jonka tuloa eivät hanget korkeat voi pysäyttää.

Huomenna menemme hyvien ystäviemme luo iltaa istumaan. Syömme hyvin, juomme kohtuullisesti, puhumme viisaita ja älyttömyyksiä, nauramme niin, että vuosia harteiltamme vierähtää pois. Hyvät ystävät ovat elämän suuri rikkaus ja ihme.

Huolet jaetaan, murheet itketään, ollaan yhdessä ja iloitaan siitä, että elämme. Ystävyyden väkevä voima on hämmästyttävä. Kuin aurinko, joka sulattaa lumen silloinkin, kun luulee, että on jäänyt ikuisesti lumen alle.
Tänään kohotan maljan ystäville ja ystävyydelle!

Mukavaa päivää itse kullekin.

Mää hämmästelen nii kauhiast... et miks teinit on ain niin mahrottoman intona makaronilaatikon perään? Mää olen iha ko klavul päähä lyöty.

Rakkaat lapsenlapseni söisivät makaronilaatikkoa joka ikinen torstai (ja joka toisen viikon maanantaina myös!) jollen lempeää väkivaltaa käyttäen runnoisi ruokalistalle kanapataa, uunikalaa, lohisoppaa ja mitä niitä kaikkia kotiruokia onkaan (vävy on toivonut myös silakkapihvejä ja kaalilaatikkoa mutta toiveensa eivät ole toistaiseksi toteutuneet).

Tämänpäiväinen makaronilaatikkoversio oli tehty soijarouheesta, eikä mukana ollut munamaitoa vaan kasvisfondista tehty liemi, johon liotettiin Koskenlaskija-cheddaria. Ihan syötävää siitäkin tuli.

Kuten huomaatte, olen viettänyt isoäiti-iltapäivää. Nyt odotan innolla television suuren vaalikeskustelun alkamista. Olen käynyt kokeilemassa pariakin vaalikonetta; niiden mukaan näyttää olevan se ja sama ketä äänestän, sillä miltei minkä tahansa puolueen ehdokkaat sopivat minulle noin 66 %:sti. Sitä suurempiin lukuihin ei pääse kukaan mistään. Hämmentävää!

Hienoa kun Japenan matalamielisyys (sillä termillä äitini kutsui ohimeneviä masennuskausia) alkaa väistyä. Kevätaurinkokin tekee ihmeitä ihmismielelle! Kai kirjoitat foorumille matkakokemuksista?

Toivottavasti kevätaurinko vie mennessään osan myös Kipan kivuista ja vaivoista, niitä tuntuu sulla riittävän enemmän kuin yhdelle ihmiselle olisi kohtuullista. Lääkärikäyntilistastasi tuli mieleen, että minun pitääkin tilata silmälääkärin tarkastus, edelliskäynnistä on pari vuotta aikaa. Niin että kiitos muistutuksesta!

Kiitokset myös Jumbojetille ihanasta ystävyyden ylistyksestä. Joku on joskus sanonut niinkin, että ystävät ovat kuin tähtiä; ei niitä aina näe mutta tietää että siellä ne ovat. (Mutta ihan parasta kyllä on silloin, kun niitä tähtiä pääsee tuijottelemaan ja ystäviä tapaamaan joten iloista iltaa teille! Ja varmaan palkitsevaa nähdä kun sun entinen teini, nykyinen aikuinen, itsenäistyy hienosti.)

Kaikille teille tähtösille (=virtuaaliystäville) lennokasta loppuviikkoa ja viehättävää viikonloppua!

PS. Niin nämä tähdet pyörivät mielessä siitä syystä, että tällä viikolla mun oli tarkoitus toteuttaa yksi pitkäaikainen haave: mennä Kaivopuistoon Ursan tähtitorniin tähtinäytökseen. Vaan pääkaupunkiseudun yllä lepäsi eilen paksu pilviverho ja niinpä tuo tekee tänäänkin. Jatkan haaveilua.

Ja vähänkö oon ällistynyt ja hieman ylpeäkin teinineitosestani. Sanoi huomenna menevänsä nuorten ilmastomielenosoitukseen. Vaikka moisella joukkokokoontumisella ei ehkä maailmaa pelastetakaan, niin ainakin se osoittaa että teinineitonen seuraa maailman tilaa ja tapahtumia. Äänestämään hän ei tänä keväänä vielä pääse.

Moi mimmit! Tänään vedettiin tikit yhtenä nauhana yläluomista, eikä tuntunut miltään. Tilalle laitettiin teipit, joita on pidettävä neljä päivää. En ehtinyt sanoa mitään, kun kirurgi hyppäsi tuoliltaan, avasi oven ja kutsui Naapurinmiehen odotustilasta sisälle kuuntelemaan hoito-ohjeita! Naapurinmies oli heti tilanteen tasalla ja jopa kyseli jotain järkevää. Neljä päivää pitää vielä olla ponnistelematta mitään, etteivät tikittömät haavat aukea. Lääkäri neuvoi Naapurinmiestä kädestä pitäen, miten sitten pitää hieroa luomien arpia, etteivät ne kovetu.

Kun kävelimme sairaalasta pois, minua nauratti, että kaikkeen sitä Naapurinmies minun kanssani joutuu! Hän puolestaan tuumi, että neljä korvaa kuulee paremmin kun oli paljon ohjeita. Vaan kun yritin väittää,etten voi mitenkään vielä imuroida ja tarvitsen paljon niskahierontaa, niin sitä hän ei muistanut lainkaan kuullensa.

Mentiin Kiila-nimiseen ravintolaan ja herkuteltiin karitsankareella. Siinä syödessä mies alkoi jo suunnitella jotain lohivoileipiä iltapalaksi ja minulta meinasi mennä hermo, mitä niitä vielä suunnittelee, kun vasta justiinsa popsitaan karitsaa poskeen.

Luomet ovat joka tapauksessa parantuneet hämmästyttävän nopeasti ilman ainuttakaan mustelmaa ja silmäni ovat paljon suuremmat kuin ennen eikä niissä ole enää roskien tuntua.

Ihanaa viikonloppua kaikille teille, ystävät!

# Vähän vielä töissä sanelua. Sitten vapaan viikon viettoon. Lähdetään huomenna Turkuun. Tänään raavitaan Zan jääkaapista rippeet. Meillä on samanlainen huumori Anin kanssa, kun keskenämme jutellaan, mutta muuten ihan erilainen. Kumma kyllä ei haittaa yhtään. Ei ole se meitä kiinni pitävä tekijä. Hän nauraa jollekin ja sitten on minun vuoroni, jos jotain ohjelmaa katsotaan. Onneksi jommalla kummalla on hauskaa.
Tykätään ja iloitaan ihan samoista asioista, mutta nauretaan eri asioille. #