Hei vaan kaikille. Luin tuossa taannoin Kukka Laakson ja Varpu Tavin Maanantaisoturit kirjan. Sitä voi suositella, jos kiinnostaa hiilaritietoinen ruokavalio yhdistettynä kahvakuulaurheiluun. Oma kuula on vielä kaupassa, mutta ensi viikon hankintalistalla

Tuosta aiemmin mainitusta mieltymyksestä hiilareihin voisi mainita ainakin äidinmaidon, joka on makeaa. Lähtisikö mieltymys ja preferointi jo vauva-ajasta?

Heips Sarppas

Hiilaritietoisuus ja kahvakuula - kiinnostaa molemmat joten laitoin heti ko. kirjan varaukseen kirjastoon- kiitos vinkistä

Olen miettinyt aivan samoja juttuja aiheesta hunters-gatherers, Slank. Samoin olen pohtinut kivikauden rasvansaantia. Riistahan on varsin vähärasvaista, paitsi hylkeet. Ja sikahan on maanviljelyskulttuurin tehoinnovaatio. Karppiruokavaliota ei siis mielestäni voi suoraan rinnastaa kivikauden ruokavalioon. En tässä kritisoi siis ruokavaliota vaan sen perusteluja.

Ja koska tämä tosiaan on kirjaketju, Suomen kivikauden ruokiin voi tutustua mm. Matti Huurren Kivikauden Suomi-kirjassa. (Ei olekaan kuin vasta kolmas kerta, kun puffaan sitä! )

Aion seuraavaksi lukea uudestaan yhden lempikirjoistani, Joel Lehtosen Putkinotkon. Kurkistus suomalaiseen arkeen sata vuotta sitten. Runollinen ja hyvin hauska kirja!

Mä sain viime yönä luettua Shauna Reidin Dieettitytön huimat seikkailut. Oli kyllä ihan huippu kirja. Jos Shauna onnistu pudottamaan painoa ja muuttamaan elämäntapoja niin miksen mäkin pystyis eli päätin että minäkin onnistun vielä joskus.

Nyt seuraavaksi tartun Dahlbergin Jennyn Sopivasti lihava kirjaan.

Dieettitytön itseironisesta ja hauskasta otteesta pidin tosi paljon. Sen sijaan Dahlgergin kirjan funktiota en oikein ymmärtänyt. Kirja ei ollut mielestäni hauska alkuunkaan, mielestäni se oli pelkkää itsesäälissä rypemistä.

Reid-Dahlberg 6-0.

Ei ole totta, Slank, aloitit Barbara Nadelien lukemisen!! Mun on pitänyt niistä tänne kirjoittaakin. Nautittava sarja, todellakin. Sitäpaitsi parantaa koko ajan kuin sika juoksuaan! Belsassarin tytär onkin minusta heikoin. Veriroiskeet vähenevät jatkossa ja henkilöhahmot syvenevät.

Hurjan Jack London-vaiheen koin noin 12-vuotiaana, myös Mark Twainia luin aika tavalla nuorena. Juhani Ahoakin luin ihan liian nuorena. Ja Haanpäätä on hyllyssä lukemattomana, olen niitä juuri viime aikoina silmäillyt merkitsevästi. Taidan olla kypsä nauttimaan Ahosta ja Haanpäästä.

Muita vanhempia suomalaisia on lukematta esimerkiksi L. Onervan romaanit, Anna Kortelaisen jännittävä L.Onervan elämäkerta herätti mielenkiinnon. Joskus parikymppisenä olen jo yrittänyt niitä lukea, mutta silloin eivät innostaneet. Helvi Hämäläiseltä (joka on lempikirjailijoitani) on myös muutama romaani lukematta. Myös Aino Kallaksen varhaisempaa tuotantoa pitäisi lukea.

Raija Siekkisen romaaneja olen lukenut tässä viime aikoina. Hienoja, mutta eivät yhtä hyviä kuin novellit.

Oli ihan pakko alottaa kolmanneksi kirjaksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär, tosin englanniksi kun se löytyy kirjahyllystä. On niin tuoreessa muistissa se näytelmä, mukavaa miten uskollisesti se on käsikirjoitukseen muokattu! Odotan innolla englanninkielistä termiä Kakkiaisille .

Kerro sitten meillekin!

Lomaa on mennyt nyt 10 päivää ja kirjoja olen saanut alas 2 kokonaista.

"Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville" oli juuri niin ihana kuin olin ajatellutkin. Täydellinen kirja loman aloitukselle!! Hyvänmielen kirja, jossa ei kuitenkaan kaihdettu vakavaakaan aihetta. Ehdottomasti kirja selviytymisestä ja ystävyydestä. Joku täällä laittoikin kirjan saman sarjaan Montgomeryjen kanssa ja samaa mieltä olen. Meni ihan top kahteenkymppiin tämä

"Siilin eleganssi" oli seuraava, johon tartuin ja se olikin ihan toisenlainen. Kirja oli vähän nimensä oloinen - ensin siilin piikit pystyssä, mutta jos alun filosofian jaksoi kahlata läpi, tuli esiin pehmeä sisus, joka sulatti sydämeni täysin. Tähän palaan varmasti uudelleenkin jonkin ajan kuluttua. Ties vaikka jaksaisin paremmin paneutua siihen filosofiaankin

Nyt on menossa "Pojallani on seksielämä ja minä luen äidilleni Punahilkkaa". Puoliväliä mennään eikä tässä kirjassa ainakaan kovin montaa tasoa ole Mutta sujuvasanaista proosaa, aika realistista, vaikka joissain kohdissa ehkä vähän inhorealististakin.. Mutta varmasti voi tuossa elämänvaiheessa olla elämä tuollaistakin.

Vielä on monta ihanaa kirjaa odottamassa hyllyssä. Ja kuinka ollakaan, löysimme täältä Hua Hinistä parikin divaria, joissa oli suomalaisia pokkareita. Ehkä pitää käydä vielä siellä täydentämässä varastoja

Ihania vinkkejä, nyt on pitkä lista merkkitynä ylös luettavaksi haalittavia kirjoja Itselläni on tällä hetkellä menossa Aavikon kukka, joka kertoo Waris Dirien elämästä ja kuinka somalialaisesta paimentolaistytöstä tulee maailmanluokan huippumalli. Yleensä en tällaisia elämäkertoja jaksa lukea, mutta tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Tätä ennen luin Rebecca Stottin Korallivarkaan, aivan ihana! En olisi malttanut päästää kirjaa käsistäni

Eilen tarttui Helsingin rautatieaseman pokkarikaupasta mukaan Siilin eleganssi ja Kadonnut symboli. Kirjahyllyssä odottaa myös mm. Stalinin lehmät ja moni muu hurmoksessa ostettu pokkari. Tuo pokkarikauppa pitäisi kieltää