Onko täällä paljon kotimaisen kirjallisuuden ystäviä?? Itse oon nyt parin vuoden ajan lukenut oikeastaan vain suomalaisia kirjoja, tällä hetkellä menossa Hannu Väisäsen Toiset kengät. Tänään luin loppuun Katri Lipsonin Kosmonautin, ja täytyy sanoa että oli tosi hyvä!! Nyt haluisinkin kuulla hyviä kotimaisia kirjavinkkejä! Varsinkin kaikenlainen kevyt lukeminen kiinnostaa

Eilen sain loppuun joululahjaksi saadun Metsäjätin. Miika Nousiainen tuntuu osaavan kirjoittaa hauskasti, oli aihepiiri sitten mikä hyvänsä. Hänen aiemmat kirjansahan ovat Vadelmavenepakolainen ja Maaninkavaara.

Olen hihitellyt mielensä pahoittajalle useammankin kerran, miten tuollainen helsinkiläispoika (minulla on sellainen käsitys, että kirjailija on Helsingin seudulta, lienenkö oikeassa?) voi päästä noin lähelle vanhan maaseutuasukkaan sielua? Tuomas Kyröltä on muistaakseni tullut uusi kirja, muttei vielä ole sattunut käteen, luultavasti luen senkin kun pidin tästä niin paljon. Meneillään Hannele Pokan Piritta, siinä on pohjoisimman Suomen tuntoja. Ei m itenkään erityisen ansiokas kirjana mutta ajan ja saamelaisten ajatusten kuvaajana ihan mielenkiintoinen.

Heipsan

Anna-Leena Härkösen Onnen tunnin tuossa luin ja pidin siitä. Löysin niin omia tuntemuksiani ja aatoksiani sijaisvanhemmuudessa. On täytynyt hänen tehdä lujasti taustatöitä kirjaa työstäessään.

Nyt olisi menossa John Boynen poika raidallisessa pyjamassa, alussa olen vasta joten en vielä osaa siitä oikein mitään sanoa, muuta kuin että mukaansa tempaiseva Boynen tarkoin vartioitu talokin tuolla odottelee

Hyviä joulukuussa luettuja kirjoja:

Patti Smith: Ihan kakaroita. Suosittelen!

Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli, osa 2. Suosittelen tätäkin. Suurin osa Simonen tekstistä kun on edelleenkin pelottavan ajankohtaista.

Rosa Liksom: Hytti nro 6. Kyllä meni Finlandia-palkinto niin hyvään osoitteeseen. Ihan huikea!

Minä en ole pitkään aikaan lukenut aktiivisesti, kesällä muutaman kirjan työmatkoilla junassa. Mutta nyt syksyllä tuli paljon hyviä uutuuksia, joihin oli kirjastossa pitkät varausjonot.

Niinpä laitoin useamman kirjan varaukseen kerralla, ja nyt ne ovat minulla kaikki yhtä aikaa, eli luettavaa riittää!

Äsken sain päätökseen Hämeen-Anttilan Railon, oli kirjailijan tuttua tyyliä ja tykkäsin kyllä, tosin en ihan niin paljon kuin muutamasta aiemmasta.

Nyt olen aloittanut sitten tuon Härkösen uuden, mielenkiinnolla odotan, tähän asti ainakin on tarina ja henkilöt olleet tuttua taattua Härkösen laatua Seuraavana pinossa odottavat mm. Tervon Layla sekä Austerin uusin, en muista nimeä

Kovasti odotan, että Voima vapautuu varauslistalta minun luettavakseni!

Sain eilen luetuksi Jonathan Tropperin Seitsemän sietämättömän pitkää päivää. Ensimmäisistä sivuista lähtien kirja tempaisi mukaansa. Montaa sivua en päässyt etenemään, kun jo ensimmäiset naurunpyrskähdyksetkin päästin ilmoille. Helposti luettavaa, ajoittain ehkä roisiakin tekstiä (ei nyt mitään sellaista, mistä aikuinen järkyttyisi). Jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan kirjailijan seuraavaa tuotosta.

Nyt lähti lukuun Sarah Watersin Vieras kartanossa, ensimmäisen luvun jälkeen jatkan kyllä mieluusti tämänkin lukemista.

Mulla on nyt luettavana lukupiiriin n. 800 sivuinen runokirja Maailman runosydän ja näistä 400 kirjoittajan yli 800 runosta pitäisi valita yksi, jonka sitten luen lukupiirissä.

Muita tänä vuonna lueetuja ovat Rosa Liksomin Hytti no 6, aika karua luettavaa.
Tuomas Liuksen Härkätanssi, dekkari. Liza Marklundin Panttivanki.

Nyt kesken Sauli Niinistön Hiljaisten historia, faktaa ja fiktiota tavallisten ihmisten elämästä, ihan luettavaa.

Ihanaa, kirjoja! Lukeminen on aivan parasta. Mä luen aina montaa kirjaa kerralla, tällä hetkellä aktiivisimmin Sofi Oksasen Puhdistusta. Muita keskeneräisiä ovat Sinuhe, parikin Henry Milleriä, yksi hömppä Marian Keyes (parasta hömppää tähän mennessä, suosittelen lajin ystäville)... Mitä vielä. Hemingwayn Jäähyväiset aseille. Viimeisimpänä luettuina Sookie Stackhouse -sarjan eka osa, johon petyin sekä Game of Thronesin eka osa, joka oli juuri niin upea kuin odotinkin. Viimeksi olen hurahtanut johonkin fantasiaan 16-vuotiaana kun luin Sormusten herran, nyt on tuo Game of Thrones semmonen että voisin viettää vaan useita päiviä kirjaa lukien, tekemättä mitään muuta.

Mä luen "hyviä" kirjoja, klassikoita, kulttikirjoja ja huippusuosituksia saaneita. Neulasen Manta tuossa sanoi valkanneensa kirjan koiran perusteella, no mulla se on susi. Onpa joskus tullut jotain hyviäkin susikirjoja vastaan, vaikka yleisesti ottaen ne on aina jotain teinikamaa.

Aijoo ja teininä olin ihan hillitön vampyyrifani, silloin luin joka ikisen silloisen pienen kotipaikkakuntani kirjastosta löytyneen vampyyriin edes kaukaisesti liittyvän kirjan, ja nyt olenkin seurannut hämmentyneenä tätä Twilight/True Blood -hehkutusta. Twilightit luin ja aivan kamalaa, ja tuosta ekasta Sookie Stackhousesta päätellen niin ovat nekin. True Blood on sarjana loistava kyllä.

Yritän lukea mahdollisimman paljon kotimaista, ja nyt onkin hienoa kun on tullut uutta Liksomia, Tervoa yms. en vaan jaksa niitä kirjastosta varailla kun on niin kovat jonot, luen sitten joskus.

Lukeminen on maailman hienointa, ja yksi niistä harvoista herkuista kun on vielä tässä maailmassa ilmaista.

Mulla kun alkaa vihdoin näkyä valoa tunnelin päässä eli gradu olla valmis ja sen jälkeen näkyy ainoastaan vapaata aikaa ainakin gradun tarkistukseen kuuluvan ajan verran, niin aion VIHDOIN päästä lukemaan muutakin kun opiskeluun liittyviä kirjoja. Ja siitä päästäänkin siihen, että oisin kysyny teiltä suosituksia sellaisista kirjoista, jotka ovat

a) saaneet teidät itkemään (mut HUOM! sellaista "hyvää", puhdistavaa itkua, ei maailman epäreiluudelle itkua)

b) nauramaan ääneen.

Mulla ensimmäiseen osioon kuuluu ainakin PS. I Love You, itkin joka kerran kun otin kirjan käteeni, silloinen poikaystävä ihmetteli et miks mä luen sitä kun aina pitää itkeä. Toinen missä itkin melkein koko kirjan ajan oli Leijapoika, mutta se oli enemmän tuota jälkimmäistä itkua. Äärettömän hyvä kirja kylläkin, mulle vaan liian rankka kun tulee uniin ja mieleen vielä vuosien jälkeenkin.

b-osioon kuuluvia kirjoja ei tuu nyt mieleen... On niitäkin varmasti ollut. Ainakin hymyilemään on saaneet kaikki James Herriotin kirjat, ne vaan on täynnä niin positiivista maailmankuvaa että mä tykkään.

Tällä hetkellä tapahtuu elämässä niin paljon, että haen kirjoista lähinnä hyviä hetkiä ja elämyksiä, en halua niiden haastavan minua sillä tavalla kuin esim. Leijapoika teki. Aika tarkat hakukriteerit mulla! Löytyisköhän joltain hyviä vinkkejä kirjoista, jotka sopis näihin raameihin?