Jokohan, mukava vinkki. Taidanpas kokeilla

sunnuntaina, 13. maaliskuuta 2011 klo 14:49 Jokohan kirjoitti::
Jos hyppäät vaakaan päivittäin ja pää ei kuitenkaan tahdo kestää painon villejä, joskin luontaisia vaihteluita lyhyenkin ajan sisällä, ehdotetaan aina laitteen piilotusta. Tästä tietysti seuraa paniikki, "mitä jos lihon viisi kiloa viikossa?". Pidä siis vaaka tallella, mutta teippaa digitaalivaa'an desimaalit paperipalalla piiloon.

Itselläni nimittäin paino on viikon sisällä heilunut välillä 67,4 - 69,1kg. Nyt näen vain kokonaiset kilot, eikä ärsytä yhtään. Aamun lukema 68 on nyt mulle tasan 68 kiloa eikä muuta. Jos alkaa 69 näkyä alvariinsa, on parempi siirtyä korjausliikkeisiin, mutta se on sen ajan murhe.

Tosi hyvä vinkki,

eihän ne muutamat sadat grammat kokonaisessa ihmisessä paljoa ole, mutta, argh niin stressaavia.

Tolla keinolla saa stressiä tosi paljon pienennettyä eikä silti tarvi panikoida ett jos se paino nousee kauheesti sillon kun vaaka on kokonaan piilossa.

Kiitti

Jokohan!

Kiitti paljon vinkistä

Todella mainio idea Jokohan pitänee kokeilla

Hei, Ketjussa on hyvä vinkkejä ja ajattelin laittaa omanikin joukkoon. Olen luonnostani hiilarihirmu, himoitsen makeaa ja kun aloitan sen syömisessä ei ole loppua.

Painoni on vaihdellut 20 kilon sisällä aikuisikäni aikana moneen kertaan. Laihdun yhtä hyvin perinteisellä vähäkalorisellakin dieetillä, mutta se on kitumista ja aina sorrun lopulta ja kaikki tuli korkoineen takaisin.

Ystäväni tukena aloitin kerran vähähiilihydraattisen atkinstyyppisen ruokavalion; kokonaan pois kaikki sokerit, valkoiset jauhot, mehut ja vilja kokonaan aluksi, peruna, pasta ja riisi. joka ruualla piti olla kämmenen kokoinen proteiini (kala, liha, soija, raejuusto tms.) sekä perunan, riisin ja pastan sijalla vihanneksia (parsa, ruusukaali, pinaatti, punajuuri, kukkakaalisose tms). Salaattia kupollinen väh 2 x pvä jossa rkl oliivi- tai rypsiöljyä (ei valmiita kastikkeita joissa lisätty hiilihydraatteja). Ruuan sai rauhassa paistaa voissa, öljyssä tms. Hedelmistä laihtumisvaiheessa vain avokado. Välipaloina juustoja ja pähkinöitä. Näin jouduin määrällisesti syömään paljon tavallista enemmän, eikä nälkä tullut lainkaan. Käytännössä siis korvasin hiilihydraatitn hyvillä luontaisilla rasvoilla (ei eineksiä!) ja protskuilla. Kas kummaa... laihduin 1 kg /vko tarvitsematta lainkaan tuntea nälkää tai laskematta kaloreita. Tätä ruokavaliota soveltamalla on helppo jatkaa kun on päässyt tavoitteeseen. Itse pysyin 18 kg laihempana helposti pari vuotta, ilman liikuntaa ja vain jatkamalla ideaa ei huonoja hiilihydraatteja, riittävästi protskuja ja hyviä luontaisia rasvoja. Sitten lopetin tupakanpolton enkä jaksanut sen rinnalla enää muistaa syömise perussääntöjä ja ei mennyt kuin hetki kun paino oli tullut kokonaan takaisin vaikka syömisen määrä ei kasvanut. kaiken lisäksi aloitin tupakanpolton vuoden jälkeen uudelleen . Uskon kokemusteni pohjalta, että joillakin vain on sellainen aineenvaihdunta että hiilihydraatit lihottavat helposti (sen kautta että nostavat verensokerin ja insuliinin tasoa jolloin elimistön rasvaa ei voida polttaa mutta rasvaa varastoidaan).

Nyt vuosien jälkeen ja edelleen 20 kg ylipainoisena päätin että kokeilen ensin aiemmin hyväksihavaitsemaani vhh ruokavaliota verenpaineen alentamiseen ennen kuin aloitan verenpainelääkityksen. Samoin verensokeri jo lähellä 2. tyypin diabeteslukuja -metabolinen oireyhtymä alkoi olla koossa. 5 viikkoa sitten verenpaine 100/150-160, 86 kg. Ensin viikon elimistön puhdistuskuuri ja 4 viikkoa modernia atkinsia kirjan uusi atkins uusi sinä pääpiirteiden mukaan: 6 kiloa mennyt. Lisäksi lopetin tupakanpolton 2 viikkoa sitten ja mutustelen nyt nicorette. olo on pirteämpi ja verenpaine alentunut normaalitasoon 85/127!!!!!!!!!! Jee, ei tarvitsekaan aloittaa verenpainelääkkeitä. Vielä kun pääsen jossain vaiheessa nikotiinikorvaushoidoista, verenpaineen pitäisi aleta lisää, sillä tupakassa nimenomaan nikotiini nostaa verenpainetta.

Tämä siis vinkiksi korkeasta verenpaineesta tai hiilaririippuvuudesta kärsiville; vähähiilihydraattinen hyvärasvainen ruokavalio vie kilot ilman nälkää ja makeanhimoa ja samalla tasaa veren sokeria ja verenpainetta. Tällä tiellä aion ainakin jatkaa kun näyttää noin hyvin toimivan.

Laitanpä tänne omat osin epäortodoksiset vinkkini siitä miten olen lopulta, yli vuoden junnaamisen jälkeen, saanut painon laskemaan tasaisesti noin 0,5 kg viikko (mikä on ihan hyvin, koska laihdutan normaalipainon sisällä). Kaikilla nämä eivät taatusti toimi ja siksi näitä ei yleisesti suositellakaan, mutta itselleni oman kehon kuuntelu ja kokeilut johtivat tällaisiin joilla sitten onnistuin:

1. Syömisen rajoittaminen vain 3 ateriakertaan päivä. Aina suositellaan useita pieniä aterioita, ja itse uskoin ennen että minun ainakin on pakko niin syödä koska alkoi päätä särkeä ja huimata jos en saanut muutaman tunnin välein ruokaa. Eräs tuttu sitten vihjasi siihen että kyse voi olla vain siitä että olen totuttanut kroppani jatkuvaan ruoansaantiin ja että oireet voisivat loppua jos alkuepämukavuudesta huolimatta söisin sitkeästi vain 3 kertaa päivässä. Kokeilin, ja homma toimi Ekat 5 päivää olivat kyllä tukalia mutta nyt ei tee enää mitään mieli aterioiden välillä.

2. Syömisen iltapainotteisuus. Toinen juttu mitä ei yleensä suositella, mutta joka minulle erittäin aamu-unisena ja ilta/yövirkkuna toimii. Nykyinen kalorijakoni on suunnilleen niin että aamiaisella 200-300 kcal, lounaalla 500-600 kcal ja päivällisellä 600-700 kcal. Kokonaisuudessaan pyrin syömään noin 1500 kcal / päivä, vähemmällä alkaa tulla nälkää aterioiden välillä ja enemmällä en laihdu oikein.

3. Päivittäinen ruoasta nautiskelu. Tämä minulta on yleensä puuttunut laihduttaessa ja se on johtanut tyytymättömyyteen ja herkkuhimoihin. Nyt panostan aterioihin, teen varsinkin päivällisellä joka päivä erillisen alkusalaatin tai muun alkupalankin, sekä juon ruoan kanssa lasillisen viiniä. Jälkiruokiakin olen tehnyt silloin kun ne päivän kalorimäärään mahtuu, varmaan pari kertaa viikossa. Enkä välitä terveellisyydestä kovin paljoa, esim. eilen söin aamiaiseksi pirtelön johon tuli kevytmaitoa, banaaninpuolikas, vaahterasiirappia, kanelia, pallo jäätelöä ja suklaarouhetta - noin 300 kcal vain lopulta, ja ai ai mikä tyytyväisyyttä tuova nautinto Tai jos mieli tekee pastalautasta kermakastikkeella syön sellaisen, lasken vaan määrän aterian kalorirajaan sopivaksi. Kasviksia tulee kyllä syötyä erittäin paljon vege kun olen joten se kompensoi "herkkujen" epäterveellisyyttä.

4. Muun alkoholin käytön kuin ruokaviinien käytön lopettaminen kunnes painotavoite on saavutettu. Kyllä, tämä rajoittaa sosiaalista elämää jopa merkittävästi mutta koska tiedän että kumoan yhdessä bileillassa helposti pelkkänä kaljana 2000 kcal + mässäykset päälle, niin ei ole muita vaihtoehtoja kun kerran läskeistä eroon haluan ihan oikeasti. Kuivin suin baareissa istuminen ei ole mun juttu, mieluummin pysyn pois koko paikoista.

Omat avaimet onnistumisiin;

Olen kokeillut kaikkea; karppausta, vähärasvaista, pillereitä. Ihan kaikkea muuta paitsi asenne muutosta. oman asenteen muuttaminen ja tahto voida paremmin on itsellä aivan avain asemassa. Herkkuja on liikaa tarjolla ja jokapäivän ei tarvitse olla juhlaa. Mielestäni lihavuus on myös syömishäiriö niinkuin sairaanloisen laihoillakin.

Itsensä tunteminen ja oppiminen; mikä sopii minulle parhaiten, on ollut antoisaa. En voi kieltää siis itseltäni mitään, siksi kellonaikoihin tai ruokavalioon sidotut painonhallinnat ei toimi minulla. Olen asettanut itselleni kaloritavoitteet joihin pyrin myös herkkupäivinä.

Liikunnan ilon löytäminen. Tämä on asia minkä puolesta en pysty sanallisesti liputtamaan tarpeeksi korkealle. Tämä on painonhallinnan kannalta kaikkein ratkaisevin tekijä; endorfiini riippuvuus. En lenkkeile jokin vaakaluku silmissä vaan olen koettanut löytää sen liikkumisen ilon. Ja se onkin löytynyt.

Veden juonti.

Anteeksi anto itselleen. Jos vetää jonkun päivän tai viikon överiksi, unohtaa sen. Päivä ja laihdutuskuuri eivät ole piloilla pullan takia. Eli esim. huomaamaton repsahdus pullan syöntiin ei anna oikeutta vetää överiksi koko päivää vaan nimenomaan loppupäivä syödään tarkemmin, niihin tavoite kaloreihin.

Maltillisuus, läski ei ole kertynyt yhdessä tai kahdessa yössä, eikä se myöskään lähde yhdessä yössä. Kuukaudet ja vuodet vierivät nopeasti, siinä ajassa voi joko; lihoa, laihtua tai pysyä samassa painossa.

Itselleen sopivan elämäntavan löytäminen ja siitä sisukkaasti kiinni pitäminen; huonot tavat on helppo oppia, niistä pois oppiminen on vaikeaa ja vaativaa.

Oikea ihminen jonka kanssa kulkea tätä matkaa, eli konkreettinen vertaistuki joka tietää miltä tuntuu kun jumittaa tai paino nousee tai työ ei tuota toivottua tulosta. Myös pieni kilpailu henkisyys on vain +

Hiilihydraatti tietoisuus. Mistä sitä tulee paljon ja miltä se tuntuu kun vetäisee esim. pitsan, miten keho siihen reagoi. Sen tuntee jos itsensän tyhjentää hiilareista. Itse en voi mitenkään kovin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaa jaksamisen ja ärtyneisyyden takia. Myöskin liika hh tekee turvonneet ja tukkoisen olon, myöskään silloin ei jaksa. Itselle optimaalinen määrä on 100 ja 200 väliin riippuen liikunnan määrästä ja raskaudesta.

Rasva pitää nälän kurissa eli sen on laatupallero joka kannattaa syödä vihreäksi.

Jos rehellisesti syö ja liikkuu nuo pallerot vihreiksi, ei voi epäonnistua ja hyväksyy sen tosiasian että näin on elettävä jos haluaa sorjan varren omistaa

Tsempit kaikille siihen oman tien etsimiseen. Kuuntele kehoasi se kyllä kertoo loppupelissä kuinka on hyvä edetä.

Hei Maddox,

tekstisi on todella hyvä, nuo asiat kun jaksaa pitää mielessä, pärjää tässäkin projektissa

En jaksanu koko ketjua lukea mutta tämä maddoxin teksti todella kannattaa lukea!!

Minullakin paino jumitti ja painoin tanssitunneilla ja jumpissa ihan hulluna eikä ruokailussakaan sen suurempaa vikaa pitänyt olla. Vaaka näytti silti samaa lukemaa ja vieläpä vähän nousujohteisesti.
Sitten onnistuin kaatumaan pyörällä ja kipeä käsi pisti lepäämään n. 5 päiväksi, ja uskomatonta kyllä, tässä ajassa paino otti suunnan alaspäin. Kroppa taisi siis muutenkin kaivata aikaa toipua rasituksesta. Kuntoilu on kivaa, mutta älkää vetäkö itseänne piippuun - muistakaa kuunnella kehoanne.

Paraskin puhumaan, mutta kun se tanssiminen on vaan niin kivaa!