Aamiaisesi kuulostaa aika vähärasvaiselta ja vähäproteiiniselta. Mitä jos lisäisit näitä aamupalaan. Ei itselläkään pelkät kasvikset ja leipä kovin kauaa nälkää pidä. Keitä vaikka kananmuna leivänpäälle ja pistä juustoa, testaa auttaisiko se.

Ei tuo nyt niin kovin runsas aamiainen ollut.. Leivän päälle ainakin muutama leikkele ja juustoa, lisäks kokeile syödä aamulla maitorahkaa, raejuustoa, munaa. Ruisleivästäkin kannattaa tsekata kuitujen määrä, vaikka pussissa mainostetaan 100% ruisleipää, kuituja voi 100grammassa olla aika vähän. Syö runsaskuituisia, eli kuituja yli 10g per 100g. Proteiini on se mitä tarviit! Ja toki rasvaa

Kyllä se vanha "viisaus" aamiaisen tärkeydestä pitää varmasti paikkansa. Itellä piirteenä se, että aamulla ja aamupäivällä on jatkuvasti kova nälkä, syön heti aamulla kuuden jälkeen puuroa, siinä joukossa jogurttia ja kahvia. Kun pääsen töihin, kahdeksan jälkeen, on kakkosaamiaisen vuoro, eli kahvia ja hedelmää. Silti jo kymmenen jälkeen alkaa maha kurnia, viimeistään yhdeltätoista pitää päästä lounaalle. Kotipäivinä tämä aiheuttaa pieniä ongelmia juuri tuon naposteluvaaran muodossa. Jos esimerkiksi odottelemme lasten kanssa miestä kotiin lounaalle, on helppo napata kaapista jotain, kun on nii-iinn nälkä. Siksi usein lähdemmekin ulos lasten kanssa juuri ennen lounasta, ettei tule napattua ja lapsetkin (miksei itsekin) saa hyvän ruokahalun. Töissä ei napostella ehdikään.

Mulla sitä napostelua hillitsee tämä korviketoiminta, eli pihalle, pois ruuan läheltä. On toiminut hyvin.

En tiedä mihin ketjuun tämä viesti pitäisi sijoittaa, mutta tämä tuntuu oikealta. Kotona en syö juuri herkkuja, vaikka niitä olisi kaapissa. Mutta odotappa hetki kun menen vaikka tutuille. Tänään kävin tädilläni ja hän tarjosi syötävää. Kyllä sieltä pari pullaa tuli nokan eteen, vaikka hedelmiäkin olisi ollut tarjolla. Miks niitä herkkuja pitää syödä kun vois ottaa hedelmiä..? Miten pääsen siitä eroon että aina valitsen herkut? Ja kiitos jo vinkeistä etukäteen.

Minulla ei auta mikään muu kuin tasainen ateriarytmi ja riittävä proteiinin saanti. Siinä sitten onkin opettelemista! Olen aina karttanut rutiineja kuin ruttoa, joten tässä suunnitelmallisuudessa on hirmuisesti opeteltavaa ja sulateltavaa.

Tarpeeksi proteeiinia mulle ei myöskään mun perusruoasta tunnu tulevan. Syömisiä saa todella vahtia korppikotkan lailla, ja ilman merkkailua ei onnistu millään.

Mitkään karkinkorvilkkeet ei mulla ainakaan auta, jos on heittänyt suunnittelun läskiksi ja makeanhimo pääsee yllättämään. Voinhan sitä viinirypäleitä tai paprikanpaloja nappailla, mutta sen jälkeen tekee yhtä paljon mieli suklaata kun ennenkin.

Eilen tuli illalla kauhea karkkihimo, joten söin yhden puolikkaan mignonmunan ja painuin sitten äkkiä nukkumaan!

Jep, tasainen ateriarytmi varmasti auttaisi, mutta mitäs jos silti? :/ Mutta kyllä niitä herkkupäiviäkin saa olla, kun osaisi vain kohtuudella nauttia. Ja hei, yksi mikä ainakin on ihan hyvä vinkki, tumma suklaa. Sitä kun heittää pari palaa naamaan, ei muutu palluroiden väri mihinkään ja korvaa ainakin jotain! (:

Ajattelin sallia itselleni nyt lomalla vähän karkkeja. No, tuli syötyä kavereiden kanssa monena päivänä pienet määrät karkkia. Energiasaldot pysyivät kohtuudessaan. Mutta tänään! Söin ensin aamulla karkkia, päivällä tortillasipsejä, iltapäivällä nimipäiväkakkua, dominoita 4 kpl ja Marabou minttukrokantti suklaata 100g!! Siinäpä sitten herkkujen ja tavan syömisien takia kalorit pomppas yli 3000!!! nyt olo on niin huono,kun oksettaa ja mieliala on ihan maassa! Tiedän että pitää vaan yrittää jatkaa syömällä normaalisti mutta en voi enää syödä tänään mitään! Sain vihdoin laihdutettua itseni 58 kg:en ja lihon todella helposti!

Pakko varmasti on jälleen alkaa karkkilakkoon koska en osaa syödä vain vähän. Karkkipussi on pakko syödä tyhjäksi ja suklaalevy tuhota loppuun. Vaikka söisin normaalin verran itseni kylläiseksi, ei pieni sallimien onnistu minulla. Energiapallukat loisti vihreää ja kalorimäärät olivat sopivat, energiavaje oli n. -300 kcal. ja silti tulee ahmimiskohtauksia sen takia kun loman alussa sallin itselleni karkkia!

Noniin, ja sitten palataan arkeen. Käy vaikka harmituksenpoistokävelyllä vielä tänään jos ehdit, mieti näitä fiiliksiä mitä retkahtaminen karkkiin aiheutti. Ja huomenna ei muistella enää kurjaa oloa, karkit jätetään syömättä ja jatketaan normaaliin tapaan. Älä vaan sorru harmituksen vuoksi enää isompaan määrään karkkia, jookos?

nnasu! Tuntuu varmasti ikävältä, mutta hei, kaikki me sorrutaan joskus. Eikä elämä siihen lopu. Se on vain yksi päivä ja sit taas jatkuu. Turha yhden epäonnistuneen päivän jälkeen itkeä itseään uuvuksiin, koska silloin tulee varmemmin jatkettua "huonolla tiellä". Nyt nollaat, syöt kunnon ruokaa (energiaylityksestä huolimatta) ja käyt vaikka pienellä kävelyllä. Ja huomenna taas uusi päivä ilman turhaa murhetta tästä asiasta. Iso tsemppihali!

Aivan, yksi päivä ei maailmaa kaada. Huomenna on uusi päivä terveellisen ruoan parissa. Ja jatkossa vinkkeinä voi olla, että osta vain niin pieniä karkkimääriä kuin voit kerralla syödä. Ei ainakaan tule sitten niin suurta vahinkoa. Ja huomenna kannattaa tosiaan aloittaa kunnollinen, tukeva syöminen heti aamusta. Kyllähän se sokereiden runsas nauttiminen vaikuttaa parina seuraavanakin päivänä himona, mutta kunnollinen syöminen sentään vähän tuntuu helpottavan.