maanantaina, 6. kesäkuuta 2011 klo 12:29 Naamis kirjoitti::
"Kyllä se aktiiviliikkujalla lähtee nopeasti, kun jättää vaan kaikki moskat pois."

No ei lähde. Liikun parhaimpina viikkoina 12 tuntia (vähintään kuitenkin 5 tuntia, keskiarvo lienee noin 8h) ja painoa on pudonnut tuo tickerin näyttämä lukema 9 kuukaudessa, välissä 3 kuukautta kestänyt jumitus. Ja on mistä lähteä, että en todellakaan missään normaalipainon ylärajoillakaan painoani pudottele.. Enkä syö mitään "moskaa", vaikka toki joskus herkuttelenkin.

Sinulla on pudonnut noin puolitoista kiloa kuukaudessa, vaikka tuo mainitsemasi kolmen kuukauden jumitus lasketaan mukaan. Kiloklubin suosituksilla keskimääräinen pudotus on noin 300 grammasta ylöspäin viikossa, joten pudotustahtisi on täysin suosituksen mukainen. Kannattaa ottaa myös mittanauha käyttöön, paljon liikkuvilla se näyttää usein enemmän ja nopeammin tuloksia kuin vaaka.

Ymmärrän, että hitaalta tuntuva painonpudotustahti vaatii kärsivällisyyttä. Itselläni paino pysyi lähes paikallaan lähes kolme vuotta, ja sen jälkeen on vuoden alusta alkaen pudonnut tuo tickerissäni näkyvä määrä eli vajaat kahdeksan kiloa. Välillä on kyllä kärsivällisyys ollut koetuksella ennen viime vuoden loppua, mutta esimerkiksi kalorimäärän pudottamisesta (jota joskus lyhyen aikaa kokeilin) seurasi pelkkää harmia.

"Sinulla on pudonnut noin puolitoista kiloa kuukaudessa, vaikka tuo mainitsemasi kolmen kuukauden jumitus lasketaan mukaan. Kiloklubin suosituksilla keskimääräinen pudotus on noin 300 grammasta ylöspäin viikossa, joten pudotustahtisi on täysin suosituksen mukainen. Kannattaa ottaa myös mittanauha käyttöön, paljon liikkuvilla se näyttää usein enemmän ja nopeammin tuloksia kuin vaaka."

Siis joo, tiedän kyllä, että vauhtini on oikein hyvä nytkin, en minä sillä Mutta kun btbw tuossa väittää, että aktiiviliikkujan paino putoaa NOPEASTI, mikä ei todellakaan AINA ja JOKAISEN kohdalla pidä paikkaansa.

Ja mitä noihin sentteihin tulee, niin eipä niitäkään nyt mitenkään järkyttäviä määriä ole lähtenyt, paitsi reisistä.

Kalorimäärää minäkään en aio tiputtaa, kokeiltu on, ja silloin se paino vasta alkoikin jumittaa :|

maanantaina, 6. kesäkuuta 2011 klo 12:00 laihduttaja_tytto kirjoitti::
En tieda onko tallaista keskustelua jo ja myonnan etta oon laiska etsimaan, haluan vastaukset omiin kysymyksiini. Anteeksi siinta.

OIen 22-vuotias nuori nainen, 173cm/ 78.7kg. Ensi vuoden kesalla haat tulossa ja sinne tavoitteena laihduttaa lahemmas 20 kiloa. Nyt kolme viikkoa takana kiloklubin ohjeilla ja kiloja lahtenyt vain 100-300grammaa viikko! Mista johtuu?
Haluaisin ainakin sen puoli kiloa viikossa pois, tulisi sitten se kaksi kiloa ainakin kuukaudessa alaspain...
Oon aina ollu sellanen laihduttaja etta jos ei tuloksia nay heti niin luovutan. Nyt tosiaan kun haat tulossa ja tottakai haluan nayttaa parhaimmaltani olen ns.varannut laihdutukseen reilun vuoden aikaa. Tietty ennen haitahan pitaisi morsiuspuku ostaa...
Masentaa kun paino tippuu nain hidasta tahtia.
Liikuntaa harrastan 5-6kertaa viikossa. (kuntosali,body step, body pump, holkka/kavely)
Olen syonyt terveellisesti enka oo mitaan ylimaarasta ottanut.
Harmittaa.
Vinkkeja ja kannustusta kaipailen ettei taa tyssais samantien taa innostus.
Kun saavutan tavoitepainoni aion todellakin pysya siina, koska ei taa elaminen nailla makkaroilla kivaa ole! Ja kylla sita tan ikasena viela haluais niin natisti pukeutua jos uloskin lahtee, nyt tuntuu etten voi pukeutua kuten haluan.
Haluan muuttaa elamani terveellisemmaksi kokonaan.

Anteeksi pitka sepustus.

Hei laihduttaja_tytto -
tummensin tuosta tekstistäsi yhden lauseen. Kirjoitat että olet syönyt terveellisesti ....

- kuinka paljon syöt vuorokaudessa?
- miten söit ennenkuin liityit kiloklubiin?

Kannattaa lukea ajatuksella vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin (löytyy aloittelijat osiosta).

Hyvin moni laihduttaa alikaloreilla kuvitellen nopeuttavansa siten painonpudotusta mutta päätyen sääsöliekille. Harrastat paljon liikuntaa, varmista, että otat kulutuksen laskelmissa mukaan.

tsemppiä!

Olen nyt kohta kuukauden paivat ollut mukana klubissa ja paino vaan pysyy sinnikkaasti melko tarkkaan aloituslukemissa, kuin myos vyotaro?! Ikina ennen en ole tallaista havainnut! Ravintokaloreita minulla olisi noin 1500/paiva, useimmiten syon noin 1200-1400 kaloria. Liikun hieman enemman kuin ennen (ennen en juuri ollenkaan), joten liikuntapisteetkin tulevat tayteen.

Silti paino ei putoa?! Ehdin jo pari paivaa sitten iloita vajaan kilon poistumisesta, tana aamuna se oli jo korkojen kanssa takaisin

Mika tassa oikein mattaa? Onko syyna se, ettei minulla ole paljon ylipainoa, olen jo valmiiksi lievan ylapainon alarajalla? APUUUUA!

Jos söisit KK:n.suosituksen verran, se paino melko todennäköisesti alkaisikin tippua. Syöt aivan liian vähän.

maanantaina, 6. kesäkuuta 2011 klo 12:39 Naamis kirjoitti::
"Sinulla on pudonnut noin puolitoista kiloa kuukaudessa, vaikka tuo mainitsemasi kolmen kuukauden jumitus lasketaan mukaan. Kiloklubin suosituksilla keskimääräinen pudotus on noin 300 grammasta ylöspäin viikossa, joten pudotustahtisi on täysin suosituksen mukainen. Kannattaa ottaa myös mittanauha käyttöön, paljon liikkuvilla se näyttää usein enemmän ja nopeammin tuloksia kuin vaaka."

Siis joo, tiedän kyllä, että vauhtini on oikein hyvä nytkin, en minä sillä Mutta kun btbw tuossa väittää, että aktiiviliikkujan paino putoaa NOPEASTI, mikä ei todellakaan AINA ja JOKAISEN kohdalla pidä paikkaansa.

Ja mitä noihin sentteihin tulee, niin eipä niitäkään nyt mitenkään järkyttäviä määriä ole lähtenyt, paitsi reisistä.

Kalorimäärää minäkään en aio tiputtaa, kokeiltu on, ja silloin se paino vasta alkoikin jumittaa :|

En sanonut aina ja jokaisen kohdalla, jos haluaa pudottaa nopeasti painoa, sekin kyllä onnistuu. Kyllä tiukempi ohjelma tuottaa tulosta jos sellaiseen haluaa lähteä, se on ihan selevä. Sinä et ole ollut sillä mentaliteetillä liikkeellä, että nopeasti pois, mikä on aivan hyvä. En sano, että niin pitäisi tehdä.

Fitness piireissä tiettyjä kisoja varten pudotetaan parissa kuukaudessa nesteitä ja rasvaakin kilotolkulla, ja saadaan kisakunto päälle. Itse en harrasta fitnesiä, mutta hyvin nuo kilot tuosta tippuu vaikkei mitään ultimate hommaa teekään. Ja mahtava fiilis. Niin me ollaan erilaisia.

maanantaina, 6. kesäkuuta 2011 klo 13:12 Slank kirjoitti::
Ihmisillä on myös mitä ruotsalaiset sanoo "trivselvikt" jossa paino viihtyy. Ja itse. Amerikaksi se on set point, se piste painoskaalalla, johon paino pakkaa palaamaan

Mielestäni ratkaisu painohifistelyyn on rentoutuminen ja itsensä hyväksyminen. Ihan oikeasti ei tule enemmän rakkauta, palkkaa, elinikääkään tai edes lottovoittoa, jos on ihan vain muutaman kilon hoikempi.

JA se että hankkii itselleen muun elämän.

Pakko vähän vängätä vastaan. Joo, voi olla, että keholla on joku hyvän olon paino, mutta ei se tarkoita, että siihen pitäisi tyytyä. Jos ei vaan kerta kaikkiaan ole tyytyväinen peilikuvaan useamman vuoden jälkeen, niin miksi ei laihduttaisi? Okei, voi vaatia vähän enemmän, mutta keltä se on pois, jos joku haluaa peilikuvan mätsäävän päänkuvaan?

Itsensä hyväksyminen ei aina ole vaihtoehto. Mä en hyväksy itseäni tämän kokoisena ja itseni tuntien tiedän, etten tule ikinä hyväksymäänkään. Joten, ainoa vaihtoehto on laihduttaa.

Ja kyllä mulla muutakin elämää on, oikein reippaastikin!

Haluuttekste tietää mikä mulla auttoi painon pudotukseen?

Ei meinannut millään lähteä, vaikka kaikki piti olla kunnossa.
Sit ajattelin vielä kokeilla, että lisään kasvisten syöntiä ja liikuntaa.

Yritän liikkua joka päivä väh. tunnin, mutta tärkeintä tuntuu olevan tuo kasvisten syönti!
Luulin ennen että riittää kun syön lounaaksi salaatin ja muuten kurkkua leivän päällä. Mutta ei riitä alkuunkaan. Joka ateriaan pitäisi saada kasviksia jossain muodossa. Aluksi tää tuntui ongelmalliselta, mutta kun huomasin tulokset (paino lähti selkeästi putoamaan), niin se palkitsi.

Nyt kasvikset on mun ystäviä ja yritän syödä niitä mahd. paljon. Ja marjoja (loppuu kohta pakastimesta). Pastan, riisin ja perunan syöntiä olen vähentänyt reilusti. Ruisleipää sen sijaan syön edelleen 2-6 palaa päivässä. Ja proteiinia yritän myös syödä suht paljon.

Ennen luulin että oon lihonut leipää syömällä, mutta oonkin varmaan lihonut kun oon syönyt liikaa pastaa ja riisiä ja liian vähän kasviksia. Valkoista leipää vältän myös. Ei enää ees tee mieli syödä näitä nopeita hiilihydraatteja.

Yksi oma käytännön kokemus tähän pitkän ketjun perään. Minähän olen takkuillut painonpudotuksen kanssa pitkään. Liikuin runsaasti ylipainoisena vähän. Aloin liikkua enemmän ja tuli pitkäaikainen rasitusvamma, jota tosiaan sairastin pitkään. Liikunta meni suht nollille. Söin pallukoiden mukaan. En kovin paljoa laihtunut. Tuttuja kuvioita siis nuo em. viestien sisällöt.

Nyt heitän yhden käyttökelpoisen vinkin, joka muutti oman tilanteeni täysin. Hommaa verensokerimittari. Niitä saa netistä ilmaiseksikin tai apteekistakin voi käydä ostamassa verensokerimittarin. Seuraa, miten verensokerit käyttäytyvät ennen ja jälkeen syömisen. Jos verensokerit nousee 1-2h syömisen jälkeen reilumman puoleisesti, kannattaa entisestään himmailla verensokeria nostattavia ruoka-aineita, vaikka ne miten olisivat terveellisiä ja virallisesti painonpudottajan ruokavalioon kuuluvia ruokia/ruoka-aineita. Olen oman kokemukseni perusteella hyvin vakuuttunut siitä, että monella painonsa kanssa kamppailevalla on verensokeriongelma. Sen kanssa voi elää ja pärjää ihan hyvin, kun tietää, mitä tekee. Syömisen jälkeinen väsymystila on yksi selvimmistä oireista, jos on heikentynyt sokerinsieto. Silloin kannattaa syödä sellaisia ruokia, jotka eivät verensokeria nostata. Verensokerin nousun myötä alkaa erittyä insuliinia siirtämään sokeria verestä lihaksiin. Jos sokeria on liikaa, ylimäärä varastoidaan rasvaksi. Tämä tällainen kapea karvalakkiselitys, mutta tästä mekaniikasta voi lukea lisää monesta lähteestä. Jos kaikki syömisen palikat on muuten kunnossa eikä paino putoa, antaisin vinkin mittailla verensokeriarvoja.

Lisäystä vielä vähän. Minähän jossain vaiheessa kuvittelin sairastavani BED:tä, kun aina vaan nälätti tai teki mieli jotain. Ei se mitään BED:tä ollut, vaan verensokerin heittelyn vuoristorataa. Ensin verensokeri korkealle, insuliinin eritys, verensokeri matalalle, joka teki nälän ja mieliteon, vaikka olisi juuri vähän aikaa sitten syönyt. Koko kylläisyysmekanismi oli täysin sekaisin. Enää mulla ei ole koskaan näitä ns. ahmimisjuttuja ja ruokaa jää lautaselle, jos tulee kylläinen olo pienemmästä määrästä, kuin olen lautaselle ottanut. Rasvan määrä lautasella on lisääntynyt reilusti entiseen verrattuna.